FM

Mielenkiintoinen avaus. Tuolloin koulutetuille ei varmaankaan annettu kovin syvällistä koulutusta, mutta tämä olisi varmaankin laajemman tutkimuksen aihe. Itselleni on jäänyt käsitys että tekninen osaaminen keskittyi nuorempiin upseereihin ja he siirtyivät reserviin sodan jälkeen. Tämä taisi tulla esille ilmailuhistoriallisen lehden yöhävittäjä toiminnan artikkeli sarjassa, jos en aivan väärin muista. Nyt nuo lehdet eivät ole saatavilla. Jossain oli maininta että yleisesti puolustusvoimien tekninen koulutus ei ollut vahvaa ennen sotaa. Suomessa taisi olla kuitenkin vahva kannatus hyvin kaartaviin koneisiin ja jos/kun tästä luovuttin vaati se taktiikka muutoksia. Eli olisiko tässä juurisyytä Juutilaisen kommentiin. Voisi olla mielenkiintoista verrata mikä oli saksalaisten pilottien näkemys asiaan. Tätä voisin etsiä saksalaisista foorumeista. 

Vaikka en ammattilentäjä ole ollutkaan (ja nyk.maakrapu) niin ehdottomasti komppaan tässä Esaa. Vain lentolupakirjan omaava ja itsekin lentävä lennonjohtaja puhuu ja ymmärtää samaa kieltä ilma-aluksen kanssa. Omalla kohdallani on mieleen jäänyt kai loppuiäkseni tuollaisesta "yhteistyöhaluisesta ja mukavasta" ei lentävästä niin sanotusta lennonjohtajasta kokemus jota nyt en tässä toki enempää avaa.        Vähän samoissa mennään tieliikenteen puolella kun jokunen vuosi sitten uudistettiin yksityisen ajo-opetuslupa vaatimuksia poistamalla ajo-opettajan teoriakoe kokonaan,kun se aiemmin oli huomattavasti tiukempi kuin oppilaan vastaava,kuten se luonnollisesti kuuluukin olla.

Neljä Hornettia Suomesta on saapunut Islantiin pari päivää sitten suorittamaan 3 viikon mittaista tehtävää. https://theaviationist.com/2025/01/26/finnish-f-a-18-hornets-first-icelandic-air-policing-deployment/

Mennään vähän "pistoraiteille", mutta on pakko vielä laittaa nämä panssariasiantuntija Esalle, sillä jos päiväys ja paikka pitää kutinsa, niin nämä tankit olivat samoissa Pihkalanjärven maisemissa seuraavana päivänä Katajaisen pakkolaskusta! Pystytkö varmistamaan? SA-kuva numero 152125: T 34 - 85 psv.
Pihkalanjärvi 1944.07.04 SA-kuva numero 152128: KV 1 - 85 psv.
Pihkalanjärvi 1944.07.04 SA-kuva numero 152136: Saksalainen rynnäkkötykki. Kuvassa rynnäkkötykki Stu.G. III Ausf. G.
Pihkalanjärvi 1944.07.04 kuvaaja (kaikki SA-kuvat ja kuvia on enemmänkin): Majuri M.J.Koskimies. Yhdessä kuvasarjan kuvassa ovat T-34:n vieressä everstiluutnantti Haataja ja majuri Mikkola. Huom! tässä Stu.G -kuvassa näkyy taustalla rautatie ja junanvaunuja. Nuijamaan Pihkalanjärvellä eikä kovin lähellä rautatietä ei ollut, joten ainakin tässä kohtaa paikannus on väärin (?). Sarjassa on esim. kuva numero 152135: "Rynn.tykki SU 152:n alusta. Kapteeni Kaarnakari.
Pihkalanjärvi 1944.07.04" ja kuva on otettu jossain isossa korjaamohallissa, ilmeisesti samassa kuin Stu.G-kuvakin. Sen sijaan etelämpänä Kannaksella Heinjoen ja Ristseppälän välillä löytyy pitkulainen järvi, Pihkalanjärvi. Sen eteläpuolella menee itä-länsisuuntainen rautatie Viipurista Pölläkkälään. Olisko kuvat paremminkin sieltä jostain... ja missä kohtaa rintamalinja menikään 4.7.1944? edit: tuo Heinjoen-Ristseppälän seutu oli jo menetetty 4.7. (liitekartta). Jukka    

Tässä on lehtileike, jossa mainitaan Liirin kylä ja Nuijamaan Pihkalanjärvi, joka näkyy Esan laittamassa kartassa sanan Liiri itäpuolella. Joten "kartalla ollaan...". Lähde: digikansalliskirjasto Etelä-Savo 18.8.1934. Kartassa näkyy oikeassa reunassa myös paikannimi Viitikka, jonka tienhaaran (risteys) koillispuolella mainitaan Viktor Pyötsiän hypänneen koneestaan. Itse kone putosi Temolan paikkeille ja tuhoutui. Katajaisen pakkolasku onnistui hyvin ja MT-462 saatiin pois niityltä ja se lensi jo viikon päästä taas tositoimissa. Laajensin vähän karttaa, niin saadaan Pyötsiänkin paikannus samalla. Jukka