Sekalaisia kuvia Porin lentoasemalta (EFPO/POR). Jaettu albumi.

  • 346 kuvaa
  • 12 kommenttia

346 kuvaa

    • 0
    • 35
    • 0
    • 37
    • 0
    • 59
    • 0
    • 137
    • 0
    • 120
    • 0
    • 127
    • 0
    • 128
    • 0
    • 126
    • 0
    • 151
    • 0
    • 176
    • 0
    • 140
    • 0
    • 201
    • 0
    • 189
    • 0
    • 172
    • 0
    • 152
    • 0
    • 228
    • 0
    • 207
    • 0
    • 243
    • 0
    • 268
    • 0
    • 154
    • 0
    • 195
    • 0
    • 216
    • 0
    • 220
    • 0
    • 201
    • 0
    • 174
    • 0
    • 280
    • 0
    • 251
    • 0
    • 343
    • 0
    • 250
    • 0
    • 311
    • 0
    • 288
    • 0
    • 291
    • 0
    • 206
    • 0
    • 286
    • 0
    • 230
    • 0
    • 240
    • 0
    • 221
    • 0
    • 209
    • 0
    • 236
    • 0
    • 283
    • 0
    • 207
    • 0
    • 217
    • 0
    • 245
    • 0
    • 283
    • 0
    • 274
    • 0
    • 339
    • 0
    • 314
    • 0
    • 385
    • 0
    • 358
    • 0
    • 363
  • Viestit

    • Täältä rapakon toiselta puolelta katsottuna Finnairin lentäjät ovat hirvittävässä palkkakuopassa.  
    • No ollaanko Laajasalon öljysataman lähellä ja Varisluoto ja sen kari kuvissa? 
    • En ole ammattilentäjä, joten mielipiteeni ovat sivustakatsojan, mutta en ole kovinkaan vakuuttunut palkan ja turvallisuuden suorasta suhteesta. Joskus olen myös todennut tutuille, että lentsikassa on kaksi bussikuskia, joista yksikin voi tuoda koneen ehjänä alas jos toinen kuukahtaa, mutta Helsingin linja-autoissa on vain yksi bussikuski, jonka kuukahdus voi tappaa kerralla kymmeniä. Onko joku eri mieltä? Olen joskus miettinyt myös sitä, olisiko mahdollista jonkun sivullisen käännellä ohjelmointinappeja automaattilaskua varten, jos opettaja antaisi ohjeita radiolla. Oletan, että ei aivan, mutta joku teistä kuskeista osaisi ehkä varmistaa. Työn vaativuudessa on totta, ettei kuka tahansa oppisi hoitamaan hätätilanteita järjestelmien tms. pettäessä, joten toki Finnairin bussin ajo on vaativampaa kuin Onnibussin, mutta ei siihen ihmeihmistä tarvita. Kovasti vain kallista harjoittelua, joka karsii monelta mahdollisuudet. Aikoinaan ohjelmoin mm. Finnairin lentäjien palkkajärjestelmää ja hiukan hämmästelin sen aikaista työn/palkan suhdetta vanhoilla konkareilla. Suhde voi olla nykyään heikompi, mutta harvassa on ala, jossa peruspalkka kasvaa automaattisesti vuosien saatossa. Melkoinen peruspalkkahan heille tuli silloin kun ei ole mitään tekemistä - jos joutuu vielä töitäkin tekemään, tuli kaiken maailman lisiä päälle. Siis silloin ennen - uusimmat tessit hyllyssäni taitavat olla 13 vuoden takaa, enkä tiedä tämän päivän tilannetta. Alkuperuspalkka oli vaatimaton noin 2000, johon tuli niitä lisiä, mutta vanhalla jumbokuskilla oltiinkin jo ihan eri maailmassa. Tosin ei lähelläkään esim. jenkkien tasoa. Toki palkan lisäksi oli muitakin kalliita etuja, mutta niitä en osaa verrata muuhun maailmaan. Eräs lentäjistä tuli kerran valittamaan kollegalleni, että hänen pitää saada juhannus vapaaksi. Kollega selitti, etteivät kaikki voi olla lomalla juhannuksena, vaikka kaikki sitä haluavatkin. Tuo älyn jättiläinen totesi silloin, että "Finnairin pitää palkata niin paljon lentäjiä, että kaikki voivat pitää lomansa silloin kun haluavat". Mitenhän monta siihen tarvittaisiin? Jos ajatellaan, että 90% lentäjistä (siihen aikaan noin 600) haluaa pitää lomansa juhannuksena ja lennoille tarvittiin 250, pitäisi siis palkata 60 konetta varten 2500 lentäjää. Mitä sankarit tekisivät loppuvuonna, kun vain neljäsosalla olisi kerrallan tekemistä. Entä kuka maksaisi palkat? Meillähän oli se tunnettu fraasi muodossa "lentäjä on Jumalasta seuraava - eikä suinkaan alaspäin".  En viitti tähän kirjoitella niitä hämmästyttäviä palkkoja, koska yleensä palkkatiedot ovat arkoja asioita, mutta voin vakuuttaa, että ainakin 13 vuotta sitten Finnairin hiukan vanhemmat konkarit pystyivät ostamaan näkkileivän päälle jopa juustoa. Mutta tunnetusti kukaan ei ikinä saa tarpeeksi palkkaa.
       
    • Sähkön tuotanto oli n. hieman reilu 40 %:sesti hiilivapaata vuonna 2023. Mitä järkeä on laittaa paukut hankalaan ja huonomman hyötysuhteen kerosiinin tuotantoon tilanteessa, jossa päästöt maan pinnalla on niin kovat, ettei kerosiinin korvaaminen todellisuudessa ole ajankohtaista vielä 20 vuoteen ja silloinkin vasta asteittain. Ei tuota tuotantoa ole juuri mistään muusta syystä kuin siitä, että sille luodaan poliittisesti keinotekoista kysyntää. Viherpesu onnistuu promillen seoksellakin jonka jälkeen voidaan julkaista uutinen, että "käytämme uusiutuvaa lentopolttoainetta (SAF)". On suorastaan typerää laittaa paukut sellaisen nestemäisen polttoaineen valmistamiseen, joka on itsessään varsin turvallisuuskriittinen tuote ja jonka laaturajat ovat helvetin tiukat. Parempi olisi tehdä esimerkiksi synteettistä tai biopohjaista raskasta polttoöljyä laivoihin, sinne kelpaisi melkein mikä tahansa paistinrasva joka sulaa +60 asteessa.
    • Olen kouluttanut satoja ansiolentäjiä (en toki yksin nollasta valmiiksi) Suomessa usean vuoden ajan ja sanoisin, että minulla on jonkinlainen näppituntuma siihen "lopputuotteeseen". Mistä kuvitelma, että kaikilla olisi esimerkiksi hyvä englannin kielen taito tai korkea ammattipätevyys? Huonoimmilta koulutus keskeytetään tietysti Finnairillakin kesken, mutta ei se sitä tarkoita, että kaikki joita ei potkita pois ovat sitten hyviä. Itse lennän tällä hetkellä työkseni ultrahalpalentoyhtiössä vanhempana perämiehenä ja ihan samalla tavalla siellä Finnairilla kuin täälläkin on hahmoja, joilla ei ole korkeaa ammattipätevyyttä, mutta kenties riittävä ammattipätevyys.