Scheibe SF-25B Falke OH-FLA & Cessna FR 172

Hangö Flygklubb'in (ja myös Suomen) ensimmäinen Scheibe SF-25B Falke OH-FLA (OH-401, Ex D-KADG) Turussa huhtikuun alussa vuonna 1971 vaiherikkaiden puolisen vuotta kestäneiden siirtolentojen jälkeen. Takana on Turun Lentokerhon Cessna FR 172G OH-CFA.

Vaikka ollaan Turkkusessa niin laitan tämän Kuvia Hangosta albumiin osana HFK/HLK historiaa.

Falke OH-FLA:n siirtolento lienee Suomen mopujen maahantuonnin ehkä tapahtumarikkain ja ansaitsee tässä kertomuksen:

Falkea noutamaan Saksaan matkustivat Hangö Flygklubb’in Atte Åkerfelt ja Henry Sandin. Paluulento Dachausta alkoi 15. syyskuta 1970. Lentäjillä oli aluksi käytössään vain maantiekartta jonka mukaan seuraavassa pysähdyspaikassa Kasselissa oli lentokenttä keskellä kaupunkia. Tieto oli vanhentunut ja lentokenttä oli suljettu. Uusi kenttä kaupungin laidalla kuitekin löytyi mutta laskussa Falken moottori sammui ja Henry joutui laskemaan Falken kiitotien sivuun. Falke upposi sateen pehmittämälle nurmelle josta se kenttähenkilöstön avustuksella saatiin yöksi ehjänä halliin.

Seuraava legi lennettiin sotilaskentälle Rothenburgiin josta Atte ja Henry saivat mukaansa ilmavoimien lentokarttoja. Rothenburgista matka jatkui kohti pohjoista, mutta Falken moottorin kaasutin jäätyi ja moottorin kierrokset laskivat. Lopulta matka päättyi Itzehoen sotilaskentälle Hampurin lähistöllä.

Itzehoessä saksalaiset mekaanikot laittoivat moottorin alle laippoja jotta se pysyisi lämpimänä.

Matka jatkui Flensburgiin jossa kone tulliselvitettiin ulos maasta. Flensburgista lennettiin Tanskan puolelle Sönderborgiin, jossa tuli riitaa kenttämaksusta sillä lennonjohtaja väitti laskun tapahtuneen pimeässä vaatien kalliimman laskeutumismaksun. Asia tarkistettiin seuraavana aamuna ja hankolaiset saivat rahansa takaisin anteeksipyyntöjen saattelemana.

Seuraava etappi oli jälleen haastava. Huonon sään takia Atte ja Henry joutuivat laskeutumaan tanskalaisen maanviljelijän pellolle. Maanviljelijä veti koneen seuraavana aamuna traktorillaan kukkulalle, josta yritettiin nousua alamäkeen. Maa oli kuitenkin niin sateen pehmittämä, että Falken pyörä upposi maan sisään ja potkuri löi maahan vaurioituen. Falke oli purettava ja kuljetettava autolla läheiselle purjelentokentälle.

Tanskasta matka jatkui huonossa säässä ensin Halmstadiin ja sitten Jönköpingiin jossa oli vastassa kiukkuinen lennonjohtaja. Lentolupa oli saatu Halmstadista mutta sana ei ollut jostain syystä kulkenut Jönköpingiin että Falkessa ei ollut radiota.

Jönköpingistä hankolaiset yrittivät pohjoiseen, mutta joutuivat palaamaan huonon sään takia takaisin pienen Wisingsön ruohokentän kautta. Laskeutumislupa Jönköpingiin saatiin soittamalla Wisingsön puhelinkopista. Jönköpingissä Falke pantiin talviteloille paikallisen lentokerhon halliin.

Falken matka jatkui kohti Hankoa vasta seuraavana keväänä jolloin itse legendaarinen kreivi Carl Gustaf von Rosen lähti tuomaan konetta 24. maaliskuuta kohti Suomea.

Matka kulki Norrköpingin ja Bromman kautta Maarianhaminaan. Saattokone kääntyi huonon sään takia takaisin Brommaan mutta kreivi jatkoi tyynesti matkaa matalalla meren päällä. Maarianhaminaan laskeuduttaessa moottori jälleen sammui jäätymisen takia.

Maarianhaminasta von Rosen lensi Falken noin viikon tymän pidon jälkeen Turkuun josta se sitten lennettiin Hankoon huhtikuussa 1971.

Lähde: Pekka Silvast: Hangö Flygklubb – Hangon Lentokerho 1945-1995.