Etsi sivustolta

"Jos mä oisin ollut Finnairilla vielä vuoden, mä oisin seuraavaksi lentänyt Air Naurulla!!" Tämä lausahdus kuultiin 90-luvulla Säkkivälineen lentokonesiivouksen Transitissa "mestarin" suusta ja se jäi elämään sen verran voimakkaasti, että Air Naurusta tuli tarunomainen yhtiö jolla pitää päästä lentämään, koska mestarikin olisi sen tehnyt. No aikaa tuosta kului ja Air Nauru teki konkurssin, muuttui Our Airlinesiksi ja siitä edelleen Nauru Airlinesiksi, mutta silti halu päästä kyytiin säilyi ja muutama meistä siellä Transitissa olleista muisti, että Air Naurulla pitäisi päästä lentämään. Tuli kevät 2018 ja aika suunnitella syysreissua. Eräänä iltana yksi Transitissa istuneista ystävistäni katseli Naurun viisumi vaatimuksia ja siitä se ajatus lähti kytemään. Uusia maita on aina hyvä saada ja kun nyt päästäisiin vielä perusasioiden pariin, niin mikäs siinä! Muita maita toki pitäisi saada mahdollisimman paljon haalittua ja niinpä kevään ja kesän aikana tuli pyöriteltyä aika paljon aikatauluja ja hintoja excelillä. Loppujen lopuksi osin kustannus- osin aikataulupaineiden vuoksi päädyttiin seuraavaan: Jotenkin Euroopasta Brisbaneen, josta edelleen Naurulle. Sieltä Kiribatille hetkeksi jonka jälkeen Tongalle rantalomailemaan ja lopuksi Uuden Seelannin kautta takaisin Eurooppaan. Samoa oli pitkään mukana leikissä, mutta vajaan neljän viikon reissuun ei järkevästi saanut Samoaa millään ängettyä ilman, että koko matka olisi mennyt vain lentokoneessa istumiseksi. Tälläkin määrällä muut kohteet paitsi Tonga olisivat lyhyitä visiittejä. Naurulle ei lennä kuin yksi yhtiö. Nauru Airlines. Tämä rajoitti aika hyvin vaihtoehtoja saarella olemiseen. Yhtiö lentää omia lentoja keskiviikosta sunnuntaihin ja muina päivinä koneet lentävät wet-liisatuina muille yhtiöille. Ja myös noina ke-su päivinä Naurun omat yhteydet ovat nihkeitä, sillä osa koneista lentää silloinkin wet-liisattuna muille yhtiöille. Vaihtoehtoina oli olla Naurulla joko vain kaksi yötä tai viisi yötä. Päädyimme tiukan pohdinnan ja googlettelun kautta pariin yöhön, sillä Nauru on köyhä kehitysmaa, jossa ei ole mitään. Tai on siellä lähes ehtyneet fosfaattikaivokset ja Australian karkottamia siirtolaisia, mutta siinä se sitten onkin. Vaikka vähän etukäteen mietitytti riittääkö pari yötä, niin kyllä se riitti. Saaren ajaa ympäri autolla puolessa tunnissa ja siellä ei kerta kaikkiaan ole mitään nähtävää. Tai no voihan elämänmenoa aina seurailla, mutta nähtävyyksiä ei ole. Kiribatin suhteen päädyimme pitkään viikonloppuun, sillä pääatolli jossa pääkaupunki Tarawa sijaitsee, ei sekään ole mikään varsinainen lomakohde. Kiribatilla pitää matkustaa Joulusaarille päästäkseen edes vähän turismin pariin ja sielläkin turismi on aika heppoista. Pääjuttu siellä on ilmeisesti sukellus ja purjehdus johon Tarawa taas ei oikein ole hyvä kohde laguunin saastumisen vuoksi. Yksi yö oli pakko tuhlata Fidzille aikatauluteknisistä syistä. Painotus tällä reissulla meni Tongalle, jonne suunniteltiin puolentoista viikon oleilu palmujen alle hiekkarannalle koska se on kuulema siisti mesta. Ja onhan joskus lomallakin kivaa olla kivaa. Takaisin Eurooppaan könytessä Uudessa Seelannissa oltaisiin niin ikään vain muutama päivä. Kiinalainen möi tarpeettoman halvalla LHR-BNE // AKL-LHR lipun. China Southern pyysi lipusta ainoastaan 620 euroa. Mutta halvalla ei saa hyvää. CZ perui paluulentomme viimeisen legin Guangzhousta Lontooseen ja jouduimme säätämään matkalla asian suhteen. Kiinaan lähetetyt meilit eivät auttaneet ja vasta kun laitoimme meiliä CZ:n Aucklandin toimistoon, niin saimme vaihdettua koko paluumme Lontooseen kuluitta päivää aiemmaksi. Näin reissuun tuli lopuksi myös yksi yö Lontoossa ennen paluulentoa Suomeen. Lennot lennettiin näin: HEL-LHR Finnair Airbus A320-214 OH-LXB LHR-CAN China Southern Boeing 787-8 Dreamliner B-2736 CAN-BNE China Southern Airbus A330-343 B-8365 BNE-INU Nauru Airlines Boeing 737-319 VH-XNU INU-TRW Nauru Airlines Boeing 737-3U3 VH-ONU TRW-NAN Fiji Airways Boeing 737-8X2(WL) DQ-FJH NAN-TBU Fiji Airways Boeing 737-808(WL) DQ-FJN TBU-HPA RealTonga Airlines Saab 340B A3-PUA HPA-TBU RealTonga Airlines Saab 340B A3-PUA TBU-AKL Air New Zealand Boeing 777-219(ER) ZK-OKF AKL-CAN China Southern Boeing 787-9 Dreamliner B-1297 CAN-LHR China Southern Boeing 787-8 Dreamliner B-2726 LHR-HEL Finnair Airbus A320-214 OH-LXD Matka alkoi mukavasti liikemiesluokassa matkustusluokan korotuksen voimin. Alkuun kuplajuomaa ja pikkupurtavaa. Maisemia jossain Pohjois-Euroopassa. Päivälliseksi valitsin kanaa. Lähestyminen Lontoon yllä. Merry old England. Muutaman tunnin jälkeen busineksen tunnelma oli latistunut kiinalaiseen turistiluokan kärsimykseen. Yllättävän kulahtaneita nämä China Southernin 787-8 koneet jo ovat, vaikkeivat ole vielä niin hirivttävän vanhojakaan. Illallinen China Southernin tyyliin. Mutta on se Driimin ikkuna kuitenkin jotain. Viimeisten päivänsäteiden vallitessa laskuun Guangzhouhun. Ripsakkaan koneenvaihdon jälkeen taas illallista kiinalaiseen tapaan. Kauas on pitkä matka. Aamiaisella vedin yllätyskortin ja tilasin kiinalaista. Jäi aika paljon syömättä tästä annoksesta. China Southerin A330 koneet ovat uusia ja mukavia jopa turistin puolella. Voittaa yhtiön 787-8 driimit mennen tullen. Lopulta kengurumaassa puoli yhdeksältä aamulla. Brisbanessa olimme vain kaksi yötä tasaamassa aikaeroa, emmekä tehneet oikeastaan mitään. Yksi kuva jostain Brisbanen keskustan liepeiltä. Next destination Nauru! Tänään lennettäisiin viimeisenä tuotantolinjalta rullanneella -300 sarjan kolmeseiskalla. Nauru Airlines Boeing 737-319 VH-XNU toimitettiin Air New Zealandille joulukuussa 1999 rekisterillä ZK-NGJ ja Nauru Airlinesille se siirtyi vuonna 2015. Uusi tuttavuus minulle oli tämä vastavaloon kuvattu Airwork Boeing 737-484(SF) ZK-TLL Toll kuljetus- ja logistiikkayhtiön väreissä. Rullauksen aikana ikkunan läpi kuvattu Jetconnect Boeing 737-838(WL) ZK-ZQH. Kone muutettiin osaksi Qantasin laivastoa vain reilu viikko tämän kuvan ottamisen jälkeen ja kone kantaa nyt tunnusta VH-VZQ. Lentoonlähtö kiitotieltä 01 kotimaanterminaalin editse. Palmair McDonnell Douglas MD-82 VP-CBH ja VP-CBI kaivosyhtiö Mineralogyn väreissä. En tiedä onko kumpikaan koneista aktiivinen, mutta planespotters.net väittää oikeanpuoleisen (-CBI) olevan vielä liikenteessä. Nauru Airlines on täyden palvelun yhtiö. Heillä tuli turistissakin alkudrinkki, jonka jälkeen jatkettiin kuvan aamiaisella. Aamiaisen jälkeen tuli taas juomakärry ja vielä jonkun ajan kuluttua baari uudestaan pienen purtavan kera. Koneyksilö oli erinomaisessa kunnossa. Olin kuvitellut Nauru Airlinesin olevan pultsariyhtiö, mutta ei se ole sitä vähääkään. Ehkö vähän iäkkäät koneet, mutta hienossa kunnossa ja lennolla hyvä ammattitaitoinen meininki. Laskuun Naurulle. Noista etualan romahtaneista hässäköistä on joskus lastattu laivoihin fosfaattia. Uusi lastauspaikka näkyy kuvan taka-alalla. Nauru International Airport (IATA: INU, ICAO: ANYN). Naurulla on vähän köyhää majoitusten suhteen. Saarella on pari-kolme kallista hotellia joista pari on huonoja ja yksi on ok, mutta sekään ei kuulema ole hyvä. Päädyimme näiden tietojen valossa vuokraamaan hotellihuoneen hinnalla kokonaisen talon pariksi yöksi. Hieman askeettinen, mutta Naurun olosuhteet huomioon ottaen hyvä majoitus. Vähän merimaisemaa iltakävelyltä. Tämä kuva olikin jo Arvaa paikka -ketjussa. Vanhat fosfaatinlastauslaitteet ovat saaneet ruostua fosfaatin loputtua. Mutta kuten laskeutumiskuvasta näkyi, on saarella myös uudet lastauslaitteet. Fosfaatin kaivamista aiotaan jatkaa, sillä avolouhoksiin on vielä jäänyt fosfaattipitoista hiekkaa, jonka kaivosyhtiö aikoo ottaa talteen. Kirkko ja yritys kuvata Naurun lippua. Supermarketissa kaikki muu paitsi perunat, sipulit ja kananmunat ovat säilykkeitä. Maassa ei käytännössä viljellä eika kalastella lainkaan. Kaikki on tuontikamaa.. Kentän laidalla olisi hyvä kuvata koneita, jos vain liikennettä olisi. Tämä taisi olla torstain ainoa lento. Nauru Airlines Boeing 737-319 VH-YNU saapuu muistaakseni Brisbanesta. Hienosti kierrätetyt renkaat tuolina maantien varrella. Kaikki hauska kuitenkin loppuu aikanaan ja vuorossa oli siirtyminen neljältä aamuyöllä Naurun lentoasemalle. Seuraavaksi olisi vuorossa Kiribati. Aamulennon Kiribatille suoritti Nauru Airlines Boeing 737-3U3 VH-ONU. Aamiainen tunnin lennolla oli tämän näköinen. Ja Kiribatille saapuessa aurinkokin oli jo ehtinyt nousta. Hotellimme sijaitsi tuon kapean atollisaaret yhdistävän kaistaleen vasemmassa päässä. Kaartelua laguunin yllä. Ja laskuun Bonriki International Airportin kiitotielle 09. Bonriki International Airport (IATA: TRW, ICAO: NGTA), Tarawa Kiribati. Hotellin edessä oli jokseenkin kulahtanut huvipuisto. Mutta auringonlasku parvekkeella oli näyttävä. En tunne juurikaan mielenkiintoa sotahistoriaa kohtaan ja siksi en tiennyt mitään Tarawan taistelusta. Täällä käytiin toisen maailmansodan Tyynenmeren verisin taistelu ja sotajäännöksiä on edelleen aika paljon jäljellä. Kolmen päivän aikana taisteluissa kaatui lähes 6500 miestä. Wikipediasta löytyy enemmän tietoa taistelusta https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarawan_taistelu Japanilaisten bunkkerin jäännöksiä. Aseen jalusta. Teräksinen jonkinlainen ampumasuoja? Japanilaisen tykin jäänteet. Sotamuistomerkki (joka on tyylikäästi perustettu avokaatopaikan viereen). Lisääkin olisi ollut, mutta aika paljon samanlaista joten ei sen enempää kuvia niistä. Joitain vanhoja Japanilaisten bunkkereita on otettu myös uusiokäyttöön, mutta suurin osa kasvaa sammalta ja levää. Pari laivan hylkyä. Vaikka vedet ovatkin puhtaan näköisiä, ovat ne kuulema saastuneita. Eikä osa rannoista varsinaisesti houkuttele rantaelmän viettoon. Betion saaren kylänraittia. Kirkkoja on paljon. Tässä yksi. Atollisaarten välille on rakennettu tällaisia kapeita teitä, joita pitkin siirtyminen saarelta toiseen sujuu helposti. Muutama päivä Kiribatillakin lopulta kului ja oli aika siirtyä taas välillä lentoasemalle ja lähtöselvitykseen. Lähtöselvityksen jälkeen ulos parkkipaikalle odottelemaan konetta, sillä se oli parempi paikka odotella kuin varsinainen odotustila terminaalissa. Aidan raosta spotattu Air Kiribati De Havilland Canada DHC6 Twin Otter T3-AKL. Aikanaan Fiji Airways Boeing 737-8X2(WL) DQ-FJH otti Nadille matkaajat kyytiin. Bonrikin kentän laidalla seisoo jos jonkinlaista mielenkiintoista rautaa. Air Kiribati Harbin Y-12 T3-AKG. Air Kiribati Casa C-212 T3-ATJ. Air Kiribati Harbin Y-12 T3-ATI. Ja matkaan kohti Nadia! Fiji Airwaysin ateria, josta ei jäänyt paljoa kerrottavaa jälkipolville. Fidzillä oli saapuessa sateinen iltapäivä. Fiji Airways Airbus A330-243 DQ-FJO. Bombardier Global 5000 N922ML. Gulfstream G280 N1DM. Ja vielä Fiji Airways Boeing 737-8X2(WL) DQ-FJH heti lennon saavuttua Nadi International Airportille (IATA: NAN, ICAO: NFFN). Yö vietettiin lentokentän lähellä sijaitsevassa hotellissa ja seuraavana päivänä matka jatkui Tongalle. Aluksi Fiji Airwaysin loungesta Priority Passin avulla vähän vahvistusta ennen lentoa. Matkaan hopea! Kulkupelinä Fiji Airways Boeing 737-808(WL) DQ-FJN. Lisää maahantulokaavakkeita. Nämä ovat mielestäni ehkä maailman turhimpia lappuja. Ketä varten nämä ovat ja lukeeko näitä kukaan koskaan oikeasti? Fiji Airwaysin erikoinen tarjoilu lennolla oli omena ja muffinssi. Fuaʻamotu International Airport (IATA: TBU, ICAO: NFTF) Tongan rugbymaajoukkue(?) toivottaa matkailijat tervetulleiksi maahan. Taas uusi maa ja uusi maakalja. Seuraavana päivänä kotimaan lento Tongan pääsaarelta pienemmälle Ha'apain saarelle Real Tongan Saab 340B A3-PUA kyydillä. Vieressä olisi ollut aktiivinen Harbin Y-12, mutta sen kyytiin ei tälläkään reissulla päässyt pelkäämään.. Puolen tunnin nykäisy Saabilla. Kohteena Salote Pilolevu Airport (IATA: HPA, ICAO: NFTL) Ha'apain saarella. Kone piti koko käännön aikana ykkösmoottorin käynnissä. Tälläkin saarella kiitotie ja maantie risteävät ja saaren maantieliikenteen täytyy odottaa lentoliikenteen ajan tien ollessa suljettuna. Lopulta saavuimme saaren pohjoiskärkeen ja aloitimme rantaloman. Yhtenä päivänä jaksoimme pyöräillä kymmenen kilometriä saaren pääkylään. Muuten aika meni ihmetellessä ajan kulumista, eläimia, merta ja kasveja. Yöllinen rapu. Joku Nephilengys suvun hämppäri. Pikagoogletuksen perusteella voisi olla Nephila tetragnathoides jolle ei ole suomenkielistä niemä. Englanniksi kaveri on kai Tongan Giant Spider. Kuvassa on sekä naaras, että uros. Tämän hämähäkkilajin naaraat ovat huomattavasti suurempia kuin urokset. Flooraa. Arjen unhoittavaa maisemaa. Keijutiira (Gygis alba) Vähän lisää arjen unhoittavaa maisemaa. Erakkorapu. Majoitusliikkeen rantaa. Laitetaan vielä toinen hämppärille ja hänen pilossa olevalle poikakaverille. Täällä on kuulema yhdet maailman parhaista snorklaus- ja sukellusvesistä. Kokeilin ja tykkäsin. (Mutta Osakan akvaario on silti hienompi) Tähänkin paratiisiin on luikerellut käärme.. Laskuveden aikaan esiin ilmestyviä kotiloita. Auringonlaskukin on tuollapäin aika tyrmäävän kaunista katseltavaa. Reilun viikon aikana saari oli nähty, mutta positiivisella tavalla. Paikka on täydellinen rentoutumiseen ainakin näin low-seasonin aikana. Vuorossa oli pikkuhiljaa paluu kohti Eurooppa. Aluksi Ha'apain kentälle lähtöselvittämään itseä Saabin kyytiin pääsaarelle. Ja sieltähän se A3-PUA saapui, piti ykkösmoottorin käännön aikana käynnissä ja otti matkailijat kyytiin. Sinne jäi Ha'apai. Tonga on todella uskonnollinen maa ja kristinusko vaikuttaa siellä lähes kaikkeen. Real Tongan kyydissäkin on mukava olla, kun tietää ettei koneet putoa kun iso J on mukana kyydissä. Laskuun Tongatapulle. Real Tonga Airlines Britten-Norman BN-2 Islander A3-PAS. Real Tonga Airlines Xian MA-60 A3-RTL. Tämä kone lentää. Tämä kone ei lennä. Tämä kone lentää. Tämä kone ei lennä. Kyseessä on Kiinan Tongalle lahjoittama kone, josta tuli poliittinen pelinappula Uuden Seelannin, Tongan ja Kiinan välille. Yhtiö joutui maadottamaan koneen Uuden Seelannin painostuksesta johtune joku vuosi takaperin, mutta nyt ainakin CH-Aviation on uutisoinut yhtiön ottavan koneen takaisin käyttöön loppuvuodesta 2018. Näin koneen neljänä eri päivänä Fua'amotun lentoasemalla ja se seisoi mielestäni aina samassa paikassa. Paha sanoa onko kone aktiivinen vai ei. Tämäkin on mielenkiintoinen spottaus. Beech 18 N500MK on jonkinlainen VIP kone. Tämä on ollut kai edellisen kuninkaan käyttöön hommattu laite. Oli miten oli, niin hieno laite! Ja vielä lopuksi vielä kerran yhtiön ainoa "oikea" lentokone Real Tonga Airlines Saab 340B A3-PUA. Seuraavat pari päivää meni hengailessa pääkaupunki Nuku'alofassa. Majoitus oli kuvassa näkyvässä kiinalaisten omistamassa Emerald hotellissa. Takapihalla oli Lexus ollut jo jonkun aikaa myynnissä. Tongalta lähdimme kohti Eurooppaa Uuden Seelannin kautta. Tässä kuitenkin vielä Fua'amotun lentoaseman lähtöselvityshalli. Air New Zealand Boeing 777-219(ER) ZK-OKF. Yhtiö operoi Tongalle pääasiassa A320 kalustolla, mutta muutama lento viikossa vedetään triplalla tai driimillä. Ei siihen platalle paljon muuta sitten mahdukaan. Jotenkin tuli tästä näystä mieleen lapsuuden etelänmatkat 80-luvulla ja Finnairin kympin takaportaat jossain välimerellä Air New Zealandin triplan kabiini. Viihdejärjestelmä on sisällöltään kattava, mutta osittain maksullinen. Leffat maksavat, mutta telkkarista voi katsella sarjoja ja dokkareita ilmaiseksi. Myös musiikia saa kuunnella ilmaiseksi. Lentoaika oli noin kolme tuntia. Halvalla saa vain tuolin, laukun ja vettä. Ruokaa varten pitää ostaa seuraava lipputyyppi tai koneen myyntivalikoimista jotain. Sen verran kuitenkin tuli nälkä, että oli pakko tilata kahvi ja lämmin käntty. Tästä ilosta köyhtyi kuusi euroa. If it's not Boeing, I'm not going. ZK-OKF perillä Aucklandissa. Uudessa Seelannissa vuokrasimme auton ja pyörimme maaseudulla muutaman päivän. Näkymä Lake Tapton Hiltonin parvekkeelta. Taukopaikka jossain Uudessa Seelanissa. Vielä oli jäljellä rykäisy Uudesta Seelannista Lontooseen. China Southern lentää Aucklandiin pitkällä driimillä ja täytyy sanoa, että siinä matkustusmukavuus uudempien tuolien ja viihdejärjestelmän vuoksi on parempi kuin lyhyissä driimeissä. Mutta silti se CAN-BNE lennon A330 päihittää tämänkin.. En syönyt tällä lennolla mitään, vaan keskityin vain nukkumaan koko 12 tuntisen yölennon. Tässä lähestytään jo Guangzhouta aamuviiden aikoihin. Ja vielä kone portilla lennon jälkeen. Täytyy kiinalaiselle peukaloa nostaa kuitenkin koneenvaihdon selkeydestä. Asia on tehty jouhevaksi ja nopeaksi, vaikkakin muutama länsimaalaisittain ylimääräinen tarkistus viranomaisten puolesta tehdään. Guangzhou kuitenkin on vaihtokenttänä ihan jees. Olen minä huonommissakin paikoissa konetta vaihtanut. Muutama kuva driimin likaisen ikkunan läpi. China Southern Airlines Airbus A320-232 B-9916. Hainan Airlines Boeing 737-86N(WL) B-7400. Shenzhen Airlines Airbus A320-232 B-6721. China Southern Airlines Boeing 737-8 MAX B-1207. Matkaan kohti Lontoota. Olin syönyt loungessa reilun aamiaisen, eikä oikein maistunut lentokoneaamiainen. Emäntä oli kuitenkin hyvin ystävällinen ja huolissaan matkalaisesta ja pyysi kokeilemaan jos edes hedelmät ja jugurtti putoaisi. No en kehdannut kieltäytyä ja niillä mentiin. Vaikka kyseessä oli päivälento, niin kabiinia pidettiin himmennettynä. Tässä kohdassa sitä aina miettii miksi pitää säästää lipuissa eikä vaan lentää suorimmalla mahdollisella yhteydellä. Päivällisen vuoro oli Helsingin jälkeen. Lontoossa holdattiin Cathay Pacificin rahtijumbon kanssa. China Southern Boeing 787-8 Dreamliner B-2726 pitkän lennon jälkeen Heathrown terminaalissa 4. Koska koko kiinalainen juttu (lentojen päivämäärän muuttuminen) harmitti, niin harmitusta lievitettiin yöpymällä Conradissa. Aamukävelyllä St. James Parkissa. British Airways on niitä harvoja lentoyhtiöitä joilla on käytössään molemmat kaksikerroksiset nykyisin käytössä olevat lentokoneet. Finnairia odoteltiin platinakortin voimalla Cathay Pacificin ensimmäisen luokan lounkessa. Menyy näytti tältä. Ja illaksi kotiin Jossun seurassa Nyt pitääkin taas pyörittää jonkun aikaa orvanpyörää. Ja pitäisi yrittää jotenkin se platinakin uusia.. ..seuraavaa matkaa suunnitellessa..