Etsi sivustolta

Pahus! - työt haittaa kroonisesti harrastuksia. Ja harrastuksiakin riittää kesäksi ja talveksi - etenkin kun luonnon lumitykki työntää sitä taas taivaan täydeltä. Edellisiä tarinoita: Itävalta - Bad Ischl Itävalta - Hangar-7 Slovakia - Slavnica -Dubnica Slovakia - Liptov Slovakia -Nitra-Janikovce Slovakia - Martin Edellisesta tarinasta taitaa olla jo kulunut jo melkein synttärikakun verran aikaa, mutta puretaanpa vielä hieman koronakesä numero 1:n seikkailuja. Košicessa, itäisessä Slovakiassa, on liikenne- ja sotahistoriallinen museo Slovakian teknillisen museon alaisuudessa. Museo sijaitsee Košicen lentokentällä, heti lentoterminaalin läheisyydessä. Museo on avattu vuonna 2006. Pääsymaksu on länkkärille kohtuullinen 5€ + kameralisämaksu 1€. Statiivia sisäänkantaessa kannattaa varautua moninkertaiseen lisämaksuun. https://stm-ke.sk/en/branches/museum-of-aviation-in-kosice/basic-information Ensimmäisenä reitti johtaa vanhojen koneiden halliin: Deperdussin Monocoque https://en.wikipedia.org/wiki/Deperdussin_Monocoque Kone on hyvin varhainen urheilukone, tai oikeastaan kilpailukone - tehtiinhän se rikkomaan siihen aikaan suosittuja ilmailun uusia ennätyksiä, joita paranneltiin alinomaan. Tätä konetta valmisti ranskalainen Aéroplanes Deperdussin jo vuonna 1912, Aéroplanes Deperdussin -tehtaan ympärille organisoitiin ranskalainen lentokonevalmistaja Société Pour L'Aviation et ses Dérivés (SPAD) vuodesta 1913 alkaen, joka sittemmin tekikin toisen maailmansodan eräät tunnetuimmat hävittäjät. Deperdussin Monocoque -koneella saavutettiin Gordon Bennett Trophy vuosina 1912 ja 1913, ollen jälkimmäisenä vuonna ensimmäinen kilpailussa 200kmh nopeuden ylittänyt kone. https://en.wikipedia.org/wiki/Gordon_Bennett_Trophy_(aeroplanes) Esillä oleva kone on replica. Samoihin aikoihin Itävalta-Unkarin kansalainen, nykyisen Slovakian alueella syntynyt Štefan Banič, joka oli muuttanut Yhdysvaltoihin kehitteli eräänlaisen laskuvarjon prototyypin, jolle myönnettiin patentti vuonna 1913. Tarina kertoo hänen näyttäneen epäilijoille keksintönsa toimivuuden hyppyymällä keksinnöllään alas 15-kerroksisesta tornitalosta selviten alas hengissä. Ranskalainen Henri Salmson valmisti ennen toista maailmansotaa vesipumppuja Pariisin tuntumassa. Vastaavasti kaksi sveitsiläistä Georges Marius Henri-Georges Canton ja Pierre Unné suunnittelivat moottoreita, joita nopeasti kehittyvä lentokoneteollisuus tarvitsi. Salmsonilla oli valmistuskapasiteettia ja sveitsiläiskumppaneilla hyviä suunnitelmia. Näin Salmsonin pumpputehtaasta tuli siten Société des Moteurs Salmson, joka valmisti mottoreita sekä autoihin että lentokoneisiin, mutta laajeni myöhemmin itse valmistamaan myös autoja, aina vuoden 1953 konkurssiin saakka. Lentokoneita yhtiö tuotti tuhansittain ensimmäisen maailmansodan aikana. Salmson R9 -moottori oli 9-sylinterinen, vesijäähdytteinen moottori, jota eri versioina valmistettiin Ranskan lisäksi Venäjällä ja Isossa Britanniassa. Tässä mallissa oli n. 150 pollea, myöhemmissä versioissa jopa 250 hp. Avia HS 12 Ycrs https://en.wikipedia.org/wiki/Hispano-Suiza_12Y Espanjalaisen Hismapo-Suizan 30-luvun alkupuolella suunnittelema peruskonstruktio, joka otettiin käyttöön Ranskassa useissa lentokonetyypeissä, meille ehkä tärkeimpänä Morane-Saulnier M.S.406 noin 860 hp, 36 litraa, V-12 vesijäähdytteinen 30-luvun puolivälissä Klimov aloitti lisenssivalmistuksen Venäjällä tyyppimerkinnällä M-105, ja sitäkautta käyttöön laajamittaisesti moniin itärintamalta tuttuihin konettyyppeihin kuten Lavochkin LaGG-3, Petlyakov Pe-2 ja Jakolevin hävittäjiin. Ja sotasaalismoottoreiden myötä venäläisversio päätyi myös suomalaisten Moraneihin, ollen alkuperäistä Hispano-Suizaa tehokkaampi. Tsekkoslovakiassa saman moottorin lisenssivalmistus tuotti moottoreita useisiin sikäläisiin konetyyppeihin vielä 30-luvun loppuvuosina. Mikulin AM-38 f V12, 46 litrainen tehoa noin 1700 hp valmistusmäärä on tiettävästi noin 43 000 kpl, Moottori on ehkä tutuin Iljushin IL-2 maataistelukoneiden nokalta. Avia Bk-534 suunniteltiin Tsekkoslovakiassa 30-luvun alussa ja sitä valmistettiin kaikkiaan 568 kappaletta. Koneen moottorina oli edellä esitelty Hispano-Suiza 12Y:n lisenssivalmiste. Tämä esillä oleva kone on replika, samoin kuin on se toinen vastaava kone Prahan ilmailumuseossa. Messerschmitt Me-109 G-14/AS w/n 784993, tunnus valkoinen 13 Kone on valmistettu vuonna 1944 ja se toimi JG53:ssa kunnes se ammuttiin alas 1. tammikuuta 1945 Oberfelsbergin kylässä Saarlandissa, Ranskan rajan läheisyydessä. Tapauksesta kerrotaan seuraavaa: Jagdgeschwader 53:n tunnus oli "Pik As", eli "Pataässä". Koneen hylyn välivaiheet vuosien 1945 ja 1987 välillä ovat hämärät, kunnes se päätyi saksalaiselle harrastajalle. Omistajan toimesta koneen restaurointi oli aloitettu, aikomuksena saattaa se lentokelpoiseen kuntoon, mutta ajan myötä työ todettiin mahdottomaksi. Slovakian Teknillinen Museo sai hankittua koneen keskeneräisen projektin Saksasta vuonna 2012. Sen entisöinti päättyi 2017 ja kone asetettiin esille museoon. Internetin syövereistä näyttää löytyvän kuvasarja hylystä kovahkon laskeutumisen jälkeen keväällä 1945 (huom, kannattaa selailla kuveja eteenpäin nuolista!) https://www.asisbiz.com/il2/Bf-109G/JG53/pages/Messerschmitt-Bf-109G14AS-Erla-13.JG53-White-13-Herbert-Maxis-WNr-784993-sd-during-op-Bodenplatte-Mar-1945-01.html Seuraavassa hallissa siirrytään "post war" materiaaliin: Klimov VK-1 F, siis käytännössä Neuvostoliitossa ilman lisenssiä tehty kopio Rolls-Royce Nene -moottorista, joita britit sinisilmäisesti myivät 40 kappaletta Neuvostoliittoon heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Tästä halkileikkauksesta avautuu tuon ensimmäisen sukupolken suihkumoottorin keskipakoahtimen toimintatapa erinomaisen hyvin. Avia HC-102, Heli Baby, OK-RVY, c/n 0434 Tämä oli ensimmäinen - ja lopulta ainoa - Tsekkoslovakiassa suunniteltu helikopteri. Ensilento oli vuonna 1954 ja valmistus jatkui vuoteen 1962 saakka, mutta valmistusmääräksi jäi vain 23 kappaletta. ----------------- Let L-200A Morava, , OK-OHA, c/n 170216 Let L-200 Morava, on museossa pilkottu tilaa säästävästi, takarunko on lyhennetty poikki mutta vakaajat on jätetty erillisinä esille. Konetta valmistettiin vuosien 1957-1964 välillä yli 360 kappaletta, joista pieni osa lentää yhä. Merkillepantavaa on myös se, että tätä tyyppiä myytiin kylmän sodan vuosina myös rautaesiripun taakse, useisiin länsimaihinkin. Aero L-29 Delfin, c/n 892846 Tsekkoslovakialainen Aero Vodochody valmisti vuosien 1963-1974 kaikkiaan yli 3600 kappaletta tätä suihkuharjoituskonetta. Näistä noin 2000 kpl meni Neuvostoliittoon sen jälkeen kun vertailu oli tehty puolalaisen PZL TS-11 Iskran ja venäläisen Jakovlev Yak-30 välillä. Tsekkoslovakian jakautumisen jälkeen 16 konetta siirtyi Slovakian ilmavoimille ja ne olivat käytössä vuoteen 2003 saakka. Voimanlähteenä koneessa on yksi tsekkoslovakialaisvalmisteinen Motorlet M-701 jossa on nähtävissä tiettyä sukulaisuutta suurempikokoiseen venäläiseen Klimov VK-1:een. Työntövoimaa M-701:ssä oli noin 8.75 kN, hieman yli kaksinkertaisesti Fouga Magisterin Marboreen, joita Fougassa oli kuitenkin kaksi. Tumansky R-11F-300, MiG-21F13:n moottori patologisesti avattuna ja vyöhykkeittäin havainnollistettu maalauksin. Todella havainnollinen toteutus. R-11 moottorisarjan kehitykseen vaikutti tiettävästi Iso-Britanniasta ja Yhdysvalloista vuotaneet dokumentit Bristol Olympus ja General Electric J57 -moottoreista. Aleksandr Mikulin johti kehitystyötä, kunnes hän joutui poliittisen johdon epäsuosioon ja "sairastui" neuvostoliittolaiseen tapaan. Sergei Konstantinovich Tumansky, joka oli toiminut pääsuunnittelijana sai hankkeen nimiinsä. Suunnittelutoimistolla oli nimi OKB-300, ja siitä periytyy moottorinimeen tullut -300 merkintä. Harvinaista sotilas-experiamentalia; Ľahké výcvikové lietadlo LVL-2, eli suomennettuna "kevyt harjoituskone 2". Košicen sotilasilmailun yliopisto suunnitteli vuonna 1979 ja josta piti tulla tulevien lentäjien alkeisharjoituskone. Kone oli kokometallirakenteinen ja työntöpotkuria pyöritti Avia M 337 kuusisylinterinen rivimoottori. Hanke kuitenkin päättyi 90-luvun taitteeseen tultua poliittisten- ja rahoitushaasteiden vuoksi. Tupolev Tu-143 Strizh on venäläinen keskipitkän matkan tiedustelu UAV, miehittämätön. Se saattoi kantaa kameroita, infrapuna tunnistimia, elektro-optisia ja tutkalaitteita. Valmistusvuodet olivat 1979-1989. Moottorina oli kuvassa etualalla oleva Tumansky KR-17A, työntövoimaltaan 19.6 kN. Tämän rinnalla valmistettiin runsaslukuisesti pienempää, mutta ulkoisesti lähes samannäköistä Tu-143 Reys -UAVta, jonka toimintamatka oli lyhyempi. Barus J-1B Marián Barus on suunnitellut ja rakentanut tämän ultra-luokan pienkoneen prototyypin jo Tsekkoslovakian aikana, ensilennon tapahtuessa vuonna 1989. Kone on museoitu noin 250 lentotunnin jälkeen. PZL-Mielec TS-11bisD Iskra c/n 3H-1211 Iskra on puolaksi "kipinä". TS-11:n prototyyppi, ensilento 1960, kilpaili Varsovan liiton suihkuharjoituskoneen valinnasta, mutta jäi toiseksi Aero L-29:lle. Puola otti sen kuitenkin käyttöön harjoituskoneenaan. Ainoa vientimaa oli Intia. Alenia Aermacchi M-346 Master on tullut korvaamaan nämä vanhentuneet koneet Puolan ilmavoimissa, mutta sotilastaitolentoryhmä Team Iskry lentää niillä yhä. Jatkuu.....

Jatketaanko sillä kauan kaivatulla itäraudalla? Edellisiä tarinoita: Itävalta - Bad Ischl Itävalta - Hangar-7 Slovakia - Slavnica -Dubnica Slovakia - Liptov Slovakia -Nitra-Janikovce Slovakia - Kosice Nyt edetään Slovakian lounaisosiin, jossa on maan viidenneksi suurin kaupunki Nitra. Kaupungissa on hallitsevalla paikalla kukkulalla vanha linnoitus, ja linnoituksen suojissa katollinen kirkko, jossa on monen moista kirkonmiestä käynyt ohjaamassa kansalaisia kaidalle tielle. Mutta me syntiset jatkoimme siitä kaupungin laidalla sijaitsevalle pienelle lentokentälle, Nitra-Janikovce (LZNI). Kentällä on 1080 m pitkä nurmipäällysteinen kiitotie. Paikalla häärii paikallinen lentokerho http://www.aeroslovakia.sk Täällä on järjestetty esimerkiksi vuoden 2011 purjelennon euroopanmestaruuskilpailut sekä vuosittain pienempiä kilpailuja kuten Pribina Cup, mutta vuoden 2020 kisat ovat nyt siirtyneet kahdesti ja seuraava tavoite on vuodessa 2022. Edellä mainittu lentokerho on pelastanut ympäri maata heitteille jätettyjä vanhoja sotilaskoneita entistettäväksi yhdessä maan sotahistoriallisen instituutin kanssa. Niinpä lentoaseman seinustalla on mainio kokoelma Tsekkoslovakiassa ja sittemmin Slovakiassa käytössä olleita sotilasilma-aluksia. Mil Mi-24D Hind D, 4011, c/n M4011 Hind-D oli Mi-24 -perheen ensimmäinen varsinainen taisteluhelikopterimalli, jossa ohjaaja ja asejärjestelmien käyttäjä oli sijoitettu istumaan porrastetusti peräkkäin niin että kummallakin oli esteetön näkymä eteenpäin. Lentoteknikolla on vielä oma paikkansa ohjaamon takana. Tsekkoslovakian armeija jaettiin maiden erkaantuessa Tsekiksi ja Slovakiaksi suurinpiirtein jaottelulla 2:1 joitain poikkeuksia lukuunottamatta. MiG-29:t jaettiin tasan maiden kesken. Slovakian osuudeksi Mi-24D helikoptereista jäi parisenkymmentä kappaletta. Tämä yksilö on valmistettu 1978 ja oli käytössä vuoden 1995 paikkeille. Viimeisinä vuosinaan tämä yksilö lensi tiikerikuosissa useissa eurooppalaisissa lentonäytöksissä. Mikoyan-Gurevich MiG-15bis Fagot, 3652, c/n 613652 Mig-15bis oli aikansa eturivin hävittäjä, mutta ne muunnettiin Tsekkoslovakiassa myöhemmin hävittäjäpommittajiksi, kun uudemmat konetyypit ottivat hävittäjäroolin. Koneita tuotettiin lisenssillä Tsekkoslovakiassa vuodesta 1952 lähtien, kaikkiaan 1126 kappaletta. Tämä kone on valmistettu 1956 ja sen palvelusaika päättyi vuonna 1971. PZL-Mielec Lim-6R Fresco, 404, c/n 1J-0404 Lim-6 on Puolalainen lisenssiversio MiG-17:stä ja R-variantti oli suunnattu tiedusteluun. Tämä Puolassa palvellut koneyksilö on valmistettu vuonna 1961. Tsekkoslovakiassa oli käytössä MiG-17PF -jokasään versiota, joissa oli tutkavarustus. Mikoyan-Gurevich MiG-19PM Farmer-E, 1048, c/n 651048 Tsekkoslovakiassa MiG-19S -tyyppiä valmistettiin vuodesta 1957 lähtien kaikkiaan 182 kappaletta. Sensijaan P ja PM versiot tuotiin Neuvostoliitosta. Tämä koneyksilö on valmistettu vuoden 1960 lopulla ja oli palveluksessa vuoteen 1972 saakka. Käyttöaika jäi kaluston kehittyessä varsin lyhyeksi. Tyyppi oli tyrkyllä myös Suomelle 60-luvun alussa, ja muuan Lauri Pekuri kävi sellaisen koelentämässä Neuvostoliitossa, mutta ei puoltanut hankintaa ohjusaseistuksen puuttumisen vuoksi - vaikka siihen sellaisenkin sai. Sitä vain ei hänelle Neuvostoliitossa paljastettu. Ehkäpä hyvä niin, koska hieman myöhemmin saimme vielä sähäkämpiä Mig-21F-13 koneita. Mikoyan-Gurevich Mig-21MA Fishbed-J,1112, c/n 961112 Tämä yksilö on valmistettu Neuvostoliiton Gorkissa vuonna 1969 MA -vientiversiona ja modifioitiin myöhemmin MiG-21MF vakioon, jossa se sai muun muassa R13 moottorin. Siirtyi maiden jaossa Slovakialle ja päätti palveluksensa vuonna 1994. Aero L-29 Delfin, 3228, c/n 993228 Tsekkoslovakialaisen Aero Vodochody -tehtaan harjoitushävittäjä Aero L-29 Delfín osoittautui menestyksekkääksi - harjoituskoneena, mutta myös taisteluihin sitä käytettiin Lähi-Idässä ja Afrikassa. Valmistusmäärä oli hurjat 3600 kpl. Kone voitti Varsovan liiton harjoitushävittäjien vertailun ja tuli sitä kautta valituksia koko itäblokin yhteiseksi harjoituskonemalliksi - ohi venäläisen Jak-30:n ja puolalaisen TS-11. Itsepäiset puolalaiset tuloksesta huolimatta ottivat maassaan käyttöön oman maansa tuotteen. Aero L-39ZA Albatros, 1701, c/n 031701 L-39 Albatros on L-29:n viitoittamalla tiellä puhtaalta pöydältä tehty seuraajamalli Noin 2800 kpl valmistettu eri versioina. Slovakian ilmavoimillla oli oma sotilastaitolentoryhmä Biele Albatrosy vuosina 1991-2004. Tämä yksilö on valmistettu 1980 ja lensi aina vuoteen 2012 saakka. PZL-Swidnik Mi-2 Hoplite, OM-PIS, c/n 529312065 Mi-2 on siitä mielenkiintoinen helikopterimalli venäläiseksi, että sen sarjatuotanto ulkoistettiin kokonaisuudessaan Puolaan PZL-Swidnikin tehtaalle. Puolassa tehtiin kopterista myös lukuisia variaatioita, ambulansseista tiedusteluvariantteihin ja erilaisiin rahtiversioihin ja maatalouteen. Mi-2:n eri variaatioita valmistettiin yhteensä noin 7200 kpl. Sukhoi Su-7BM Fitter-A, 5021, c/n 5021 Su-7B-sarja on hävittäjä-pommittaja 60-luvulta, Tsekkoslovakialle näitä tuli vuodesta 1963 alkaen. Tsekkoslovakialla oli kaikkiaan 64 konetta, joista 30 kappaletta poistui vahvuudesta onnettomuuksien kautta vuoteen 1990 mennessä. Tämä koneyksilö vaurioitui ammmuntaharjoituksessa vuonna 1982 "vedettynä", kun ohjaaja veti sen melkein maahan saakka. Vaurioiden vuoksi kone poistettin käytöstä. Jos oikein ymmärsin slovakiankielisestä lähdetekstistä, niin runko oli oikeastaan enää yhden pultin varassa, ettei se olisi katkennut kokonaan! Sukhoi Su-22M4 Fitter-K, 3312/E, c/n 33812 Su-17/22 sarjan viimeistä mallia jäi Slovakialle parisenkymmentä kappaletta. Tämä kone on valmistettu 1987 Neuvostoliitossa. Jäljellä olleet Su-22, Su-25 ja Mig-21 koneet poistettiin käytöstä Slovakiassa vuonna 2002. Eikä Slovakiassa ole yhtään lentokenttää ilman, että siellä on vähintään yksi maataloustraktori: Zlin Z-37A Cmelák, OM-DJU, c/n 18-05 Tsekkoslovakialaisvalmisteinen maatalouskone, jota valmistettiin yli 700 kappaletta vuosien 1965-1987 välillä. Nokalla Avia M462RF 9-sylinterinen tähtimoottori, joka on lisenssituote venäläisestä Ivchenko AI-14 Kivat pienet ilmailukerhon ilmavoimat Palataan jälleen näihin ihmeisiin tuonnempana

Lähiaika pääsi hieman venähtämään. Syytettäköön siitä kvartaalitaloutta. No itärautaa tietty, mutta pienenä annoksena tällä kertaa. Isommat annokset itäisiä tuotteita saattavat aiheuttaa tottumattomille oireita. Viime vuoden kesä (2020) tarjosi rohkeille seikkailijoille mainioita kokemuksia keskisessä Euroopassa, ilman suuria turistimassoja. Eikä koronatestejä silloin vielä rajoilla kysytty - vain lähtömaa kiinnosti. Suomen punakantisella lähestulkoon kaikki oli tarjolla. Slovakia valikoitui maassa tuolloin vallinneen erittäin hyvän tilanteen johdosta. Vastaan tuli muun muassa seuraavaa: Tatran länsiosien eteläpuolella Liptovská Mara -tekojärven rannalla on runsaasti lomailuun suunnattuja palveluita. Suuren Tatralandia -vesipuiston tuntumassa on Peppi Pitkätossumainen väärinpäintalo, Dom hore nohami joka viihdyttänee lähinnä perheen pienimpiä. Ilmailusta kiinnostuneen matkailijan jalka siirtyy tässä kohtaa pois kaasulta, sillä katseen vangitsee ensimmäisenä korkealle nostettu värikäs Robinson R44 Raven tunnuksella OM-DCN. Kopteri on kuitenkin vain mockup, oikea vastine samalla tunnuksella lienee jossain toisaalla Slovakiassa. OM-MIO, c/n 527735072, Mi-2R, tarkemmin puolalaisvalmisteinen PZL-Swidnik Mi-2RL Hoplite, joka on riisuttu turhista roippeistaan ja maalattu näkyvästi mainostamaan helikopterilentoja OM-TFA on PZL-Swidnik Kania, Mil Mi-2 -mallista edelleen puolalaisen WSK PZL-Świdnik -tehtaan kehittämä versio Allison 250-C20B -akseliturbiinimoottoreilla, sekä komposiittisilla roottorinlavoilla ja länsi-avioniikalla. Myös tälle mallille itäblokin murtuminen oli kuolinisku, valmistusmääräksi jäi alle 20 kappaletta. Jos tuo PZL-Swidnik Kania oli harvinainen, niin on se tämäkin: OK-WZA Let L-610, c/n 910101 L-610 oli Tsekkoslovakialaisen LET Kunovice - tehtaan yritys tuoda markkinoille varsin hyvin menestyneelle LET L-410 potkuriturbiinikoneelle hieman isompi 40-paikkainen sisarmalli, jolla olisi itäblokissa lähdetty korvaamaan muun muassa Antonov An-24 koneita. Prototyyppi lensi vuoden 1988 lopulla, ja vain vuosi siitä alkoi Berliinin muuri murtua. Huonoon saumaan valmistuneelle koneaihiolle yritettiin löytää markkinoita länsimaistamalla sitä mm moottoreiden ja avioniikan osalta. Operatiiviseen käyttöön konetta ei kuitenkaan koskaa hyväksytty, edes Tsekkien ilmavoimille. Koneita valmistettiin vain joitakin kappaleita. Vuoden 2019 MAKS-ilmailumessuilla Moskovassa kuitenkin kuului kummia. Venäläinen UWCA (Ural Works of Civil Aviation) julkaisi lehdistötiedotteen sopimuksesta jolla yhtiö toimittaisi jakutialaiselle Polar Airlines -yhtiölle kaikkiaan 10 kpl L-610 koneita vuosien 2023 ja 2025 välillä. Ehkä ei kannata kuitenkaan jäädä pidättelemään hengitystä koneita odotellessa. Tämä oli tällä kertaa tälläinen lyhyt. Yritän parantaa tapani ja palata Slovakian maisemiin vielä muutamalla uudella esityksellä. Linkit muihin Itävalta-Slovakia -sarjan juttuihin Itävalta - Bad Ischl Itävalta - Hangar-7 Slovakia - Slavnica -Dubnica Slovakia -Nitra-Janikovce Slovakia - Martin