Tallinnan lentokenttä laajenee suomalaisavuin

[Guest makep]

Suomalaiset valvovat rakennustöiden toteutumista Schengen-kuntoon laajennettavalla lentokentällä.

 

Tallinnan lentokentän laajennus on Viron suurimpia EU-projekteja. Lähes sadan miljoonan euron projektin teknisestä ja taloudellisesta valvonnasta vastaa suomalaisen Ramboll Finland Oy:n johtama konsortio.

 

Kaksi suomalaista insinööriä istuu Tallinnan lentokentän hallintorakennuksessa. Mauri Napari valvoo kenttäalueen kunnostusta. Matti Niemen vastuulla on terminaalin uudistaminen.

 

Ramboll Finlandin palkkalistoilla olevat miehet aloittivat työnsä viime kesänä. Edessä on 18 kuukauden työrupeama Virossa. Kentän laajennustöiden on määrä olla valmiina maaliskuussa 2008.

 

– Schengen-sopimus edellyttää kolmansien maiden matkustajavirtojen eriyttämistä muista. Terrorismin uhka moninkertaistaa myös turvatarkastusten vaatimat jonotustilat, Matti Niemi kertoo.

 

Tallinnan lentokenttä on Viron ainoa kansainvälinen lentokenttä. Matkustajaterminaali laajennetaan lähes kaksinkertaiseksi vetämään 2,5 miljoonaa matkustajaa nykyisen 1,4 miljoonan sijasta.

 

Lentokenttäalue laajennetaan ja kunnostetaan kokonaisuudessaan. Rullaustietä pidennetään, koneiden seisontapaikkoja lisätään, nurmikentät asvaltoidaan ja kuivatusjärjestelmä uudistetaan. Samalla rakennetaan uusi puhdistamo pintavesille.

Tallinna saa juomavetensä kentän vieressä olevasta Ülemisten järvestä.

 

– Sadevesiin sekoittuu erilaisia kemikaaleja kuten jäänestoaineita, minkä takia puhdistus on välttämätöntä, Mauno Napari korostaa.

 

Lentokentän laajennus maksaa 35 miljoonaa euroa ja terminaalin laajennus 40 miljoonaa euroa. EU rahoittaa kentän laajennuksesta 82 prosenttia ja 75 prosenttia terminaalin laajennuksesta. Loppu tulee lentokentän omasta budjetista.

 

Kentän rakennustöistä vastaavassa konsortiossa on päävastuussa suomalainen Lemminkäinen Oy.

Varsinaisesti töitä Tallinnassa tekee Lemminkäisen virolainen tytäryhtiö Talter AS. Lemminkäinen teki jo 10 vuotta sitten kentän ensimmäisen peruskunnostuksen. Nyt sen rooli on lähinnä taata suurprojektin takuut.

 

Suomalainen Abetoni Oy toimittaa kentän sadevesiviemäröinnin vaatimat betoniputket.

Kentän alle tulee 7,6 kilometriä sadevesiviemäriä ja maan pinnalle 5 kilometriä sadevesiränniä. Betoniputkea käytetään aina, kun läpimitta on enemmän kuin 200 millimetriä.

 

– Putkien on kestettävä isoja, raskaita kuormia, Napari huomauttaa.

 

Kentän asvaltointiin käytettävää kiviainesta etsitään vielä. Virosta ei löydy riittävän kovaa kiviainesta asvaltin runkoaineeksi. Mahdollinen hankintamaa on Suomi.

 

– Suomen puolesta puhuu lyhyt välimatka,Napari arvioi.

 

Terminaalipuolella lastaus- ja matkustajasillat toimittaa suomalainen FP-Tek. Terminaalin pääurakoinnin sai Skanska EMV AS.

 

Ramboll Finland valvoo urakoita yhdessä virolaisen AS Teede Tehnokeskuksen ja Telore E:n kanssa. Valvontatöissä on 15 henkeä. He edustavat tilaajaa eli Tallinnan lentoasemaa (Tallinna Lennujaam AS).

 

– Projektista tekee haastavan se, että molempien urakoiden rakennustöiden on pysyttävä aikataulussaan samanaikaisesti, kun lentokentän on oltava koko ajan täysin toimintakykyinen, Matti Niemi sanoo.

 

 

Lähde: www.taloussanomat.fi

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Tallinnan lentokenttä on Viron ainoa kansainvälinen lentokenttä.

 

Lähde: www.taloussanomat.fi

 

Mitenkäs nyt määritellään "kansainvälinen lentokenttä"? Eikös Virossa ole muitakin kenttiä, joille voi lentää ulkomailta suoraan, koska niilläkin on tulli ja ne ovat "airport of entry"? Eikös Suomestakin ole lennetty suoraan esim. Kuressaareen?

 

[Ville Kokkonen 0]

Mitenkäs nyt määritellään "kansainvälinen lentokenttä"? Eikös Virossa ole muitakin kenttiä, joille voi lentää ulkomailta suoraan, koska niilläkin on tulli ja ne ovat "airport of entry"? Eikös Suomestakin ole lennetty suoraan esim. Kuressaareen?

 

 

Jeps, ja Tartoon pääsee myös suoraan, kunhan vain sopii viranomaisen kanssa tarkastuksista.

 

Ville

[Ilkka Mäkelä 1 228]

Ehkä oikea termi olisi "Viron ainoa lentokenttä, jolle harjoitetaan ympärivuotista säännöllistä kansainvälistä matkustajareittiliikennettä".

 

Vaikka en ole aivan varma, pitääkö tuokaan paikkaansa. No, toimittaja on hieman yksinkertaistanut asiaa.

[Guest kleaf]

Viron kansainväliset lentokentät: EEKA Kärdla, EEKE Kuressaare, EEPU Pärnu, EETN Tallinn Ülemiste ja EETU Tartu Ülanurme.

Muut hyväksytyt, sertifioidut, lentokentät: EEKU Kihnu, EERA Rapla, EERI Ridali, EERU Ruhnu, EEVI Viljandi ja EENA Narva.

Minne on EEEI Ämari kadonnut? Tallinnan lentonäytöksen aikaan 2004, joka järjestettiin Piiben (tilapäinen EEPE) maantielevennyksellä tai suomalaisittain varalaskupaikalla, Ämaria sai käyttää jopa rajamuodollisuuksien hoitamiseen, mutta 'In AIP we trust'.

[Guest kytvi]

Ämäriin oli jo reilu vuosi sitten aika hankala ulkomaalaisen päästä. Se toimii nykyään sotilastukikohtana ja Eesti on nykyään Naton jäsen.

[Guest kleaf]

Juu, oli jo 2004 näytöksen aikaan Naton jäsen, liittyi keväällä tai kutsuttiin jäseneksi.

Viron Ilmailuliiton EEHL (Eesti Era- ja Harrastuspilootide Liit)  kevätkokous oli viikko pari liittymisen jälkeen Ülemisten tornin alakerrassa ja sinä lauantaina ensimmäistä kertaa tämän sotilasliiton hävittäjäpari lensi matalalähestymisen ja jatkoi näytösluonteisesti parhaaseen toriaikaan matalalta kaupungin yli, vanhemmilta jäseniltä silmät kostuivat ja totesivat haltioituneina 'Nüüd Nato lendab meiega' 'Nyt Nato lentää kanssamme'.