Kuvausohjelma

[Lassi Rinne 0]

Elikä minulla on canonin dikipokkari, mitä kuvausohjelmaa sillä kannattaisi käyttää lentokoneiden (liikkuvien) kuvaamiseen? Vai kannattaako mokomaa kameraa edes käyttää? Kamerassa olisi ohjelma nopeasti liikkuvien kohteiden kuvaukseen mutta kannattaako sitä käyttää? Sitten toinen kysymys, kannattaako koneita kuvatessa käyttää jalustaa?

[Juha Paulavuo 21]

Tarkempi kameran malli auttaisi asiaa...  ,mutta yritetään nyt jotain kertoa vaikka itse en konekuvausta juurikaan harrasta. Jalustan käyttö on lähes pakollista jos meinaa ottaa ilta/yökuvia. En itse käyttäisi noita valmiita asetuksia.

[Janne Saarijärvi 0]

Mun mielipide: Kaikki riippuu kamerastasi ja sinusta, mitä sillä haluat...

 

Pokkarissa kuitenkin on niin aukon kuin valotusaikojenkin kanssa aika kapeat pelailumahdollisuudet, mutta fiksu osaa niitäkin hyödyntää.

 

Ne mitä itse käytän pääasiassa, joskin yleensä ei pokkarissa, kun en sillä kuvaa kuin harvoin:

1) Tv: Kuvatessa potkurikoneita liikkeessä haluan että liike myös näkyy, esim potkurien pyörimisenä. Siispä valotusajaksi jotain 1/200 sekuntia tai enemmän koneen (yleensä =potkuri(e)n) koosta. Mitä pienempi potkuri, sitä nopeammin sitä voidaan pyörittää ja sitä nopeammin sen voi kuvata. Koptereiden isot pyörivät siivet taasen vaativat 1/60 sek pidempiä aikoja, ja lavat liikkuvat niin hitaasti suhteutettuna itse runkoon että tässä yleensä joutuu tinkimään periaatteista liike-epäterävyyttä estettäessä. Tiistaina kuvasin muuan koneen koekäyttöä, ja potkureista tuli upeat 1/20s valotusajalla, mutta kyllä piti sitten jo muistella tarkkaan ampumaharrastuksesta että miten se oikea laukaisu tehdään: puristamalla.

2) Av: Suihkarit, liikkumattomat koneet. Mikäli valaistusolosuhteet sallii, se aukko, jolla optiikka piirtää parhaiten, selviää kokeilemalla. Sit voidaan tehdä kompromissejä valon määrän vuoksi. Ja tietysti jos haluan hävittää taustaa niin aukkoa pienelle, jos tuoda sitä esiin niin suurelle jnejnejne

 

Minusta ainoaa oikeaa tapaa hoitaa homma ei olekaan, jokaisella on omat näkemyksensä ja mieltymyksensä, ja se on vaan hyvä asia. Ei kaikkien tarvitse kopioida toinen toisiaan, vaan tuoda mieluiten jotain ihan omaa esille.

 

=> kuvaa, kokeile, opi=> kuvaa, kokeile, opi=> kuvaa, kokeile, opi=> kuvaa, kokeile, opi=> kuvaa, kokeile, opi=> kuvaa, kokeile, opi.....

 

 

Janne

[Lassi Rinne 0]

Kamerahan on pauversot A530.

[Esa Lehtismäki 0]

Riippuu tosiaan kamerasta (herkkyydestä, optiikan valovoimasta ja säätöalueista) miten käyttökelpoisia mitkäkin ohjelmat ovat, mutta noin yleisesti ottaen voisi sanoa:

- Aukon esivalinta (A) on ainakin minulla useimmiten käytössä. Sillä valitaan haluttu aukkoarvo, yleensä tiettyä syvyysterävyyttä silmälläpitäen ja annetaan kameran säätää valotusaika.

- Ajan esivalinta (S) on hyvä niihin tilanteisiin, joissa halutaan kontrolloida liike-epäterävyys joko pitäen valotus niin pitkänä, että saakaan liikkeen tuntu näkyviin, tai niin lyhyenä, että liike pysähtyy. Kamera säätää silloin aukkoa.

- Ohjelma-automatiikka (P) on hyvä silloin, kun valon määrä vaihtelee voimakkaasti, eikä ehdi vahtia valotusta nopeissa tilanteissa. Kamera säätää silloin sekä aukkoa että aikaa, joten sen säätövara on suurin mahdollinen. Järkkäreissä saa P-automatiikan profiilia säätää enemmän lyhyttä aikaa tai pientä aukkoa suosivaksi, pokkareissa ei ainakaan halvimmissa semmoista ole.

- Käsisäätö (M) on hyvä silloin, kun ehtii rauhassa mittailla ja säätää ja haluaa täyden kontrollin kuvan valotukseen. Tätä tarvitaan, kun esimerkiksi pistemittauksella mittaa kuvan eri osien valotuksen ja haluaa sitten kontrolloidusti valita, mikä jää mustaksi, mikä poltetaan pois ja mikä halutaan valottumaan sävyskaalan keskivaiheille. Tai kun haluaa yhdistää monta kuvaa panoraamaksi, M-moodissa saa kaikki kuvat samoilla valotusarvoilla.

[Tuomas Pirttimäki 0]

Riippuu tosiaan kamerasta (herkkyydestä, optiikan valovoimasta ja säätöalueista) miten käyttökelpoisia mitkäkin ohjelmat ovat, mutta noin yleisesti ottaen voisi sanoa:

- Aukon esivalinta (A) on ainakin minulla useimmiten käytössä. Sillä valitaan haluttu aukkoarvo, yleensä tiettyä syvyysterävyyttä silmälläpitäen ja annetaan kameran säätää valotusaika.

- Ajan esivalinta (S) on hyvä niihin tilanteisiin, joissa halutaan kontrolloida liike-epäterävyys joko pitäen valotus niin pitkänä, että saakaan liikkeen tuntu näkyviin, tai niin lyhyenä, että liike pysähtyy. Kamera säätää silloin aukkoa.

- Ohjelma-automatiikka (P) on hyvä silloin, kun valon määrä vaihtelee voimakkaasti, eikä ehdi vahtia valotusta nopeissa tilanteissa. Kamera säätää silloin sekä aukkoa että aikaa, joten sen säätövara on suurin mahdollinen. Järkkäreissä saa P-automatiikan profiilia säätää enemmän lyhyttä aikaa tai pientä aukkoa suosivaksi, pokkareissa ei ainakaan halvimmissa semmoista ole.

- Käsisäätö (M) on hyvä silloin, kun ehtii rauhassa mittailla ja säätää ja haluaa täyden kontrollin kuvan valotukseen. Tätä tarvitaan, kun esimerkiksi pistemittauksella mittaa kuvan eri osien valotuksen ja haluaa sitten kontrolloidusti valita, mikä jää mustaksi, mikä poltetaan pois ja mikä halutaan valottumaan sävyskaalan keskivaiheille. Tai kun haluaa yhdistää monta kuvaa panoraamaksi, M-moodissa saa kaikki kuvat samoilla valotusarvoilla.

 

Kiitos Esa! Meikäkin otti tuosta opikseen. 

Mutta todettakoon, että mitä enemmän haluat itse kuvaan vaikuttaa, niin valitse esimerkiksi joku näistä: M,S,A,P (niin kuin Esa niistä kertoili.) Jos taas haluat kameran päättää suurimmaksi osaksi puolestasi, niin on olemassa niitä erilaisia Simpe modeja. (useimmissa digipokkareissa?  ???)