Guest Viper

Kysymys valojuovaluodeista ja niiden käytöstä

21 viestiä aiheessa

Kaipaisin hieman valaistusta seuraavaan asiaan. Miksi esimerkiksi toisen maailmansodan aikaisissa koneiden aseissa oli käytössä valojuovaluoteja? Nyt siis haluaisin tietää oliko niillä jotain erikoista merkitystä aseilla ammuttaessa vai missä tilanteissa niitä erityisemmin käytettiin?

 

Kyseinen asia putkahti päähäni luettuani virtualpilot.fi:stä erään saksalaisen ässän haastattelun, jossa hän toteaa mm. että niitä ei käytetty kuitenkaan tähtäämiseen. (Linkki kiinnostuneille http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-StiglerSuomi.html)

Jos joku jaksaisi tietämätöntä sivistää niin olisin varsin tyytyväinen :)

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Noin yleisesti tavallista valojuovaa käytetään juuri tähtäämiseen. Useimmat meistä armeijan käyneistä lienemme kokeilleet ja hyväksi todenneet siihen tarkoitukseen.

Jos niiden käyttö tähtäämiseen lentokonekäytössä ei toiminut (niinkuin kaveri kertoo), niin olisivatko olleet vain "psykologisista syistä".

 

Kyseenalaista tällaisen siviilin alkaa väittää hävittäjä-ässän sanaa vastaan, mutta muistan armeijasta oppineeni, että kyllä ne valojuovat myös lentokoneen aseissa olisivat siihen tähtäämiseen. Saa helpommin suunnattua kun näkee omin silmin edessään, minne se luotisuihku siihen maaliin nähden menee.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No varmaan ainakin yksi syy on se, että se fosfori (tai mitä se nyt sitten onkaan), mikä siinä palaa, palaa. Eli toisin sanoen varmaan sytyttää helpommin esim. vihulaiskoneen tuleen...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä se eka vastaus oli oikeampi. Eli valojuovia käytettiin ( käytetään ) juuri siihen tähtäämiseen, tai lähinnä kohdistamiseen. Kun on valojuovia niin siinä ampuja tietää hiukan sitä suuntaa. Itsestäänselvyytenä voidaan sanoa että valojuovia oli (on ) joukossa vain noin joka viides viiva kymmenes ammus.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilmatorjunnassa ainakin valojuovilla on ihan oleellinen merkitys niin tykin suuntaamisessa kuin pelote-vaikutuksen kannalta.

 

Haastateltu lentäjä-ässä saattoi olla niin hyvä että hän useimmiten pääsi riittävän lähelle (parisataa metriä), jolloin osuminen oli jo helpompaa ilman valojuovien apua, eivätkä ohitse kiitävät valojuovat myöskään paljastaneet takaa lähestyvää hyökkääjää.

 

Wikipediassa mainitaan sellainenkin, että lentokoneen panosvyön loppupäähän laitettiin valojuova-ammuksia (vaikkapa eri värillä) joista lentäjä pystyi näkemään, että pian loppuvat ammukset.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ilmatorjunnassa ainakin valojuovilla on ihan oleellinen merkitys niin tykin suuntaamisessa kuin pelote-vaikutuksen kannalta.

 

Haastateltu lentäjä-ässä saattoi olla niin hyvä että hän useimmiten pääsi riittävän lähelle (parisataa metriä), jolloin osuminen oli jo helpompaa ilman valojuovien apua, eivätkä ohitse kiitävät valojuovat myöskään paljastaneet takaa lähestyvää hyökkääjää.

 

Wikipediassa mainitaan sellainenkin, että lentokoneen panosvyön loppupäähän laitettiin valojuova-ammuksia (vaikkapa eri värillä) joista lentäjä pystyi näkemään, että pian loppuvat ammukset.

 

Illu Juutilainen kertoo kirjassaan että sitten on tarpeeksi lähellä ampumista varten kun näkee vihulaisen silmien valkuaiset.. Tarkoittaa pari-kolmekymmentä metriä. Samaan suuntaan kirjoitti myös Erich Hartmann, molempia voinee uskoa asiassa, näytöt riittävät.

 

IT:ssä sergein vyöhön panostetaan joka kolmas kuti valojuovana.

 

Hauskaa oli pimeäammunta valojuovilla rynkyllä taisteluradalla. Ei päässyt valtion varsinaisessa palvelussa kokeilemaan mutta myöhemmin reservissä vapaaehtoisesti kyllä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hauskaa oli pimeäammunta valojuovilla rynkyllä taisteluradalla. Ei päässyt valtion varsinaisessa palvelussa kokeilemaan mutta myöhemmin reservissä vapaaehtoisesti kyllä.

 

Sissijoukkueen kootussa iskussa pääsin kk-mieheksi ja pimeässä suoritetussa ammunnassa meikäläisellä oli kaksi vyötä joissa joka toinen oli valojuova. Ja oli hauskaa :) Hyvin muuten näki, miten joku mitätön pajunoksa sai luodin sinkoamaan ihan mihin sattuu...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämä foorumi ei näytä koskaan pettävän vastauksien suhteen  :thmbup:. Kiitosta vain kaikille mitä suurimissa määrin, itselleni tuli valojuovien tarkoitus hyvin perille :).

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Valojuovilla ammuttaessa kuitenkin kannattaa muistaa se, että tähtäystä pitää korjata tähtäimen avulla eikä suinkaan pelkästään valojuovien radan perusteella. Taistelulentäjät ovat kertoneet, että juuri osumassa ollut valojuova onkin kaartanut koneen yli ennen osumistaan eli jonkinlainen optinen harha kyseessä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ja noista kirjoista luettuna esim. Tyynellä merellä jenkkipilotit eivät aina käyttäneet valojuovia syystä siitä ettei ammunnan kohde liian aikaisin huomaisi olevansa ammunnan kohteena ja alkaisi tehdä tähtäystä vaikeuttavia väistoliikkeitä.

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Muistelisin lukeneeni, että englantilaiset eivät käyttäneet Hurricaneissa ja Spitfireissä kovinkaan mielellään valojuovaluoteja siitä syystä, että niiden lentorata ei ollut sama kuin varsinaisten ammusten.

 

Tämä taisi johtua ammusten erilaisesta painosta ja/tai muodosta tai jostain muusta vastaavasta. Siis senaikaiset valojuovaluodit itse asiassa haittasivat tähtäystä ...

 

Tämä täytyisi vielä varmistaa jostain. Netistä tällainen tieto taisi löytyä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Muistelisin lukeneeni, että englantilaiset eivät käyttäneet Hurricaneissa ja Spitfireissä kovinkaan mielellään valojuovaluoteja siitä syystä, että niiden lentorata ei ollut sama kuin varsinaisten ammusten.

 

Tämä taisi johtua ammusten erilaisesta painosta ja/tai muodosta tai jostain muusta vastaavasta. Siis senaikaiset valojuovaluodit itse asiassa haittasivat tähtäystä ...

 

Tämä täytyisi vielä varmistaa jostain. Netistä tällainen tieto taisi löytyä.

 

Muistan lukeneeni samankaltaista. Muistaakseni .303 kaliberin valojuovaluodit ovat kevyempia kuin "tavalliset" luodit, joten ne hidastuvat nopeammin.

Kun valojuovaluodit nayttavat osuvan kohdalleen, menivat tavalliset luodit maalin yli, erityisesti pitemmilla ampumamatkoilla.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sissijoukkueen kootussa iskussa pääsin kk-mieheksi ja pimeässä suoritetussa ammunnassa meikäläisellä oli kaksi vyötä joissa joka toinen oli valojuova. Ja oli hauskaa :) Hyvin muuten näki, miten joku mitätön pajunoksa sai luodin sinkoamaan ihan mihin sattuu...

Joo hienon näköistä se on mutta tosiasiassa luoti ei pajun oksasta mihinkään kimpoa vaan juurikin kyseinen fosfori osa (luodin peräosa) irtoaa ja liihottaa jonkin matkaa jonka jälkeen himmenee. Ja syitä tosiaan valojuovien käyttöön on monia ja varmasti kaikki tulikin jo mainittua edellä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luulin tienneeni "kaiken" valojuovien tarkoituksesta ja ominaisuuksista, mutta nyt vasta luulen saaneeni jotain kunnon tietoa. Viisautta on se, että tajuaa, kuinka vähän oikeastaan tietää.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo hienon näköistä se on mutta tosiasiassa luoti ei pajun oksasta mihinkään kimpoa vaan juurikin kyseinen fosfori osa (luodin peräosa) irtoaa ja liihottaa jonkin matkaa jonka jälkeen himmenee.

 

Joo, totta. Noinhan se myös kerrottiin/opetettiin. Tohkeissaan vaan muisteli, minkä näköistä se oli ja kirjoitti menemään :)

 

Mutta suuntaa se luoti helposti muuttaa jostakin oksastakin. Eikä sen tarvitse paljon muuttaa, kun se on jo ratkaisevaa...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niinisalossa koeampumalaitoksella ollut enoni  sotilasmestari kertoi minulle ollessani armeijjan puolella että nämä valojuova tai fosforiluodit ovat jonkun opin mukaan juuri tähtäämisen helpottamiseksi(sanoinpa selvästi) lentorata niillä on melko sama kun tavallisella luodilla koska ovat tehdasrakenteisia ja hiukka eri mallisia.

Tuo oksasta kimpoaminen pitää edelleenkin paikkansa, eli normaali hirvipyssyn luoti, 308 tai 30-06 lähtee takuuvarmasti harhateille osuessaan oksaan, kuinka paljon ja minne onkin sitten oma tieteenhaaransa eli roikkuu oksan paksuudesta ym.

Siinä lähtee valojuova kuten ilman valoakin aivan minne sattuu.

Mitä raskaampi luoti sen vähemmän heilahtaa,alkuperäiskysymykseen kuitenkin -60 luvun oppien mukaan pelkästään tähtäämisen helpottamiseksi.

Jossain vaiheessa kk vyössä oli joka viides valojuova. 8)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hyökättäessä pommikoneosastojen kimppuun hävittäjälentäjät käyttivät mm. sivuttaisliikettä hyväkseen, kk-ampujan luodit kun poikkeutuivat radaltaan. Eka Magnussonkin mainitsi tästä ilmiöstä.

 

Tuosta löytyy juttua mm.Lorenzista kertovassa kirjassa muistaakseni.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään