Jukka Nisula

Olivatko ruotsalaisen F19 laivueen koneet Ilmavoimien rekisterissä?

26 viestiä aiheessa

Siirretäänpä keskustelu tuolta kysymysketjusta tänne.

 

Talvisodan vapaaehtoislaivue F19 (LentoR 5 nimellä aluksi) lensi Ruotsista tulleeella kalustolla, pääosin Gladiator ja Hart-koneilla. Mukana oli myös muutama muu tyyppi. Koneissa oli tunnetusti maalattuna Ilmavoimien hakaristi-tunnukset. Koneet käyttivät kuitenkin omia ruotsalaisia kirjaintunnuksiaan. Löytyy hieman ristiriitaista tietoa koneiden omistussuhteista ja rekisteröinnistä Ilmavoimissa. Osa lähteistä kertoo koneiden ostetun lahjoitusvaroin Suomeen, osa kertoo niiden olleen lahjan. Myöskin kirjoitetaan, että koneet olivat olleet lainassa Suomessa.

 

Pistän tähän muutaman kommentin jo tuolta kysymysketjun puolelta:

 

Jukka:

Jos saan palata (anteeksi!) hieman tuohon edelliseen Ilmavoimiamme koskevaan kysymykseen (tunnus-rekisteröinti), koska siitä sain privapostiakin asian tiimoilta. Nuo ruotsalaisten vapaaehtoisrykmentin F19:n koneet (LentoR 5) olivat lainassa Ilmavoimilla, ainakin Atso Haapasen "Hävittäjähankinnat 1918-1945" kirjan mukaan. Onko kellään tarkkaa tietoa, olivatko ne kuitenkaan varsinaisesti Ilmavoimien rekisterissä, vaikka niissä oli suomalaiset hakaristit? Koneet käyttivät kuitenkin ruotsalaisten kirjaintunnuksia. Koneet olivat Ruotsin valtion omaisuutta, ja niitä huollettiin Ruotsista käsin. Ja nehän siirtyivät takaisin sinne sodan jälkeen. Vain menetetyt koneet siirtyivät Suomen valtion omistukseen.

 

Arne Wallen vastasi:

En tiedä auttaako tämä mitenkään mutta lueskelin joitain vuosia sitten kirjan Svenska Frivilligkåren i Finland, naishenkilön kirjoittama, kirja käsitteli ruotsalaisten esikuntatapahtumia kokonaisuudessaan Suomessa, alkoi tarvikkeiden ja henkilöstön kasaamisella jne.

Siinä muistaakseni mainittiin että koneita ei missään tapauksessa saannut siirtää suomen hallintaan(rekisteriin)kyseessä oli muistamani mukaan ruotsin joku ilmavoimien tai materialilaitoksen päällikön lausuma.

Valitettavasti itselläni ei tuota kirjaa ole, en muista kirjoittajan nimeä ja silloista kirjan lainaajaa ei enään ole olemassa enkä liioin tiedä kirjan olinpaikkaa.

 

Jukka:

Tuohan on mainiota tietoa, Arne ja mielenkiintoinen asia! Sen mukaanhan koneet eivät olisi olleet Ilmavoimien rekisterissä. Löysin myös netistä maininnan, jossa kerrotaan koneiden ostetun Ruotsissa kerätyillä varoilla Suomeen. Se taasen on täysin ristiriidassa tuon sinun kertomuksesi ja Atso Haapasen kirjassa olevan tiedon kanssa ( koneet lainassa). Tuosta koneiden ostosta kertoo jutun kirjoittaja Mauno A. Salo ja siinä sanotaan seuraavasti:

 

"With the money that was collected in Sweden Gloster Gladiator Mk.1 J.8 and Hawker Hart (B.4) aircraft were bought. The latter ones were license-manufactured in Sweden (ASJA and CVM). The Gladiators were built in Britain during 1937-38. An old Raab-Kazenstein 26 (Sk.10) trainer was acquired as a liaison aircraft and Junkers F.13 as a transport plane."

 

http://www.sci.fi/~fta/f19-1.htm

 

Tämäpä menee taas kerran mielenkiintoiseksi. Mikähän mahtaa olla totuus? En oikein usko tuohon "ostoon". Ennemmin tulee mieleen varojen kerääminen tämän vapaaehtoisen operaation kustantamiseksi.

 

edit: Jos jollakin on lähellä Greger Falkin kirjoittama "F19 kronikka", niin siinä saattaisi olla jotain... Wink

 

Osmo Jalovaara:

Jukan kysymyksen johdosta selasin läpi Greger Falkin F19:n kronikan. Siellä on paljon tarinoita ja yleviä lausumia mutta ei sanaakan niin maallisista asioista kuin koneiden hankinnoista, omistussuhteista tai rekisteröinneistä. Apu täytyy tässä asiassa löytää muualta.

Markku Kanninen:

"Suomen Siivet" kertoilee että 12 Gelliä ja 4 Hartia hankittiin lahjoitusvaroin. F19 oli vapaaehtoisporukka eikä voinut olla virallisesti puolueettoman Ruåtsin ilmavoimien alainen.  Jokatapauksessa koneet eivät olleet hetkeäkään Suomen Ilmavoimien kirjoissa.

 

Löytyykö lisää kommentteja!

 

Jukka

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olen katsonut Sota-arkiston arkistomuodostajalistan Ilmavoimien osalta muutamankin kerran läpi eikä sielä ollut mitään "erikoista" rekisterinumeroa tahi vastaavaa. Jos ovat jotenkin olleet listoilla niin rekisterinumeroa niille ei ole rekisteröity.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

F19 kronikka kertoo myös lahjoitusvarojen keruusta. Nuo  koneet tuli otettavaksi Ruotsin toimintavalmiista valmiuslaivueista ja kaikki polttoaineet, ammukset ja varaosat yms. huolto Ruotsista samoin kaikki henkilökunta oli ruotsalaisia vapaaehtoisia. Eivät muuten saaneet käyttää Ruotsin ilmavoimien uniformuja vaan uusiin ei vielä käyttöönotettuihin "malli39" asettakkeihin ommeltiin "leijonanapit"! Käskysuhteista todetaan myös ettei F19 ollut Suomen ilmavoimien lentorykmentti vaan SFK:n (Svenska Frivillingkåren) alainen mutta tuli ottaa ohjeita Suomen ilmavoimien komeltajalta ja tiedottaa hänelle myös toiminnastaan.

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niin ja nuo yhteyskoneet: Raab-Katzenstein RK-28 hakaristitunnuksin. "Siviilikoneet" OH-SUO (Junkers F13ke) ja OH- SLA (Waco ZQC-6 ) ei virallisesti Suomen siviilirekisterissä rek.numerot "145 " ja "146". Junkers jäi Suomeen ja siitä tuli Ilmavoimien JU-120

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitoksia kaikille tähänastisista selvityksistä. Tuolta Ruotsin suunnalta odotellaan lisää tietoa, jos vaikka jotain uutta löytyisi. Näyttää kuitenkin siltä, että F 19:n sotilaskoneet, Gladiatorit, Hartit ja Raab-Katzenstein, eivät todellakaan olleet Ilmavoimien rekisterissä, vaan lensivät ruotsalaisten omilla kirjain- ja numerotunnuksilla, mutta suomalaisten hakaristit kyljissä ja siivissä. Suojamaalaus oli ruotsalaisten oma.

 

Sen verran noista tunnuksista, että ainakin Gladiatoreissa ja Harteissa ainoastaan sivuperäsimeen jätettiin iso kirjaintunnus, esim. Gladiatoreissa niitä oli muun muassa A:sta eteenpäin. Luin eräästä ruotsalaisesta lähteestä, että alkuperäiset ruotsalaiset tunnukset ylimaalattiin koneista ja jätettiin tuo iso kirjaintunnus sivuperäsimeen.

 

Tässä kuvassa Linköpingin museossa on Gloster Gladiatorin sivuvakaajan edessä rungossa joku pieni tunnus kuitenkin:

 

http://www.canit.se/~griffon/aviation/img/fvmus96/j8-gladiator.jpg

 

Hawker Hartissa vastaavaa ei näy:

 

http://www.canit.se/~griffon/aviation/img/fvmus96/b4-2.jpg

 

Lisää kuvia ja tekstiä:

 

http://www.canit.se/~griffon/aviation/text/f19.htm

 

Jukka

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Puolituttuni Ruotsissa käy lähipäivinä heidän Ilmavoimien arkistossa, selvittää mitä löytyy ja ilmoittelee.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

F 19:n Gladiator- ja Hart-koneet oli merkitty seuraavasti:

 

Gloster Gladiator I, tunnus:  A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K, L  (12 konetta)

 

Hawker Hart I, tunnus: M (täydennyskone), R => N, X, Y, Z (1+4 konetta)

 

Muiden laivueen käytössä olleiden koneiden tunnukset oli merkitty Markun aikaisemman viestin mukaan.

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aina "tietäväinen" Wikipedia:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Flygflottilj_19 

Tässä vähän asiaa tiivisteltynä:

Ruåsalaiset olivat jo ennen Talvisodan syttymistä suunnitelleet miten tulevan sodan sytyttyä voitaisiin auttaa Suomea varsinkin ilmavoimissa oltiin aktiivisia. Kun Neukut hyökkäsivät Suomeen 30.11.1939 siellä otettiin Suomen asian toissan tyyliin: "Finlands sak blev vår," Joulukuun alussa Ruotsissa perustettiin Suomen avustuselin joka puuhasi keräys- ja varainhankintatalkoot. Rahalahjoituksia kertyi niinpaljon että Suomea voitiin auttaa materiaaliavustuksilla ja lähettää humanitääristä  apua, lääkintähenkilökuntaa, ambulansseja yms. Svenska Frivilligkåren  (SFK) värväsi noin 13 000 miestä mutta itse sotaan SFK:n riveissä otti osaa 8260 ruotsalaista, 727 norjalaista + 60 suomalaistulkkia. Vapaaehtoistoiminta oli Ruotsissa asiasta innostunut kansanliike mutta virallinen Ruotsi vetkutteli, antoi tosin lupauksia mutta salassa olihan maa puolueeton! Maassa vaihtui siinä rytäkässä vielä hallituskin ja vasta joulukuun puolivälissä virallinen Ruotsi hyväksyi avustustoiminnan ja värväys pääsi kunnolla käyntiin. Neukkula tietenkin esitti vastalauseensa moisesta mutta kumma kyllä Saksa ei. Saksan tuleviin suunnitelmiin mahtoi hyvin sopia jos ruotsalaisten puolustuskykyä heikennettiin Suomen sotatoimissa. Olihan tuo 12:ta Gellin pulja yks kolmasosa Ruotsi hävittäjävahvuudesta ! Lisäksi Saksa jäädytti asetoimitukset Ruotsiin Talvisodan ajaksi. Vapaaehtoisia alkoi tulla ennen joulua mutta rintamalle heidät päästettiin vasta helmikuun alussa kun ensin porukka piti kouluttaa ja osa opettaa jopa hiihtämään. Päämaja antoi 19.2.1940 käskyn, jossa ruotsalaiset korvasivat 5 suomalaispataljoonaa ja 2 tykistöpatteria. Sama vahvuus suomalaisia joukkoja siirrettiin Karjalan kannakselle. Suomalaiskenraali Ernst Linder määrättiin Svenska Frivilligkårenin komentajaksi  6.1.1940. Hän oli suomalaisyntyinen mutta palvellut Ruotsin armeijassa vuoteen 1918 ja käynyt siellä mm. sotakorkeakoulun. Osallistunut Suomen vapaussotaan. jne. Sallan suunnan komentajaksi hänet määrättiin 28.2.1940.Tammikuussa saapunut F19 oli siis ensimmäinen SFK:n yksikkö joka pääsi tositoimiin. Ruotsalaiset maavoimat ottivat rintamavastuun 27.2.1940. Ruotsalaisjoukkojen kokonaistappiot olivat 37 kaatunutta, 45 haavoittunutta ja 140 vaikeasti paleltunutta. Rauhan tultua ruotsalaisista tuntui, että he eivät ehtineet tehdä riittävästi Suomen hyväksi koska Ruotsin hallituksen viivyttelyn takia apu tuli  liian myöhään. Marki kävi henkilökohtaisesti kiittämässä vapaaehtoisia heidän  panoksestaan "Suomen ja Pohjolan vapauden puolesta".  Ennen poislähtöään ruotsalaiset keräsivät keskudessaan 80 000 markkaa ja lahjoittivat rahat Salmivaaran kylän asukkaille. SFK johon myös F19 kuului, oli siis osa Suomen armeijaa joka Marskin käskykirjeellä "perustettiin osaksi Suomen armeijaa" ja myös lakkautettiin. Kuitenkaan ei niin kiinteä osa että esim. nuo Gellit ois jääneet Suomeen mutta toisaalta panssaritorjuntatykkejä jäi. Ruotsihan tarvitsi hävittäjiä kipeästi itse. Herää vain kysymys jos ne hankittiin lahjoitusvaroin saivatko lahjoittajat rahansa takaisin Ruotsin ilmavoimilta? Ainakin ne FIAT CR.42 Falco:t ostettiin Italiasta lahjoitusvaroin ja kun sota ehti loppua ne myytiin Ruotsin ilmavoimille.

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ja Wikipedia på svenska Ruotsin puolella kirjoittaa suunnilleen vastaavasti tuosta operaatiosta, en ala toistamaan sitä tässä. Sen sijaan siinä on seuraavaa tietoa koskien tuota koneiden tunnusten merkintää ja maalausta. Eli tässä vapaasti käännettynä ruotsista:

 

"Mitään laivuetunnuksia ei käytetty F 19:ssa, osa koneista oli maalattu ruotsalaisella perussuojamaalauksella m/37 oliivinvihreätä yläpinnoilla ja siniharmaata alapinnoilla, talvisuojaväriksi ruiskutettiin ohjesäännön vastaisesti raitoja hopeavärillä. Joitakin ruotsalaisia merkintöjä lukuunottamatta rekisterinumeroja ja pientekstejä  poistettiin, sen sijaan koneet kantoivat suomalaisia kansallisuustunnuksia "sininen hakaristi valkoisella pohjalla"- tunnettiin nimellä suomalainen hakaristi- koneen rungossa ja siipien alapinnoilla. Sivuperäsimeen laitettiin suuri kirjain tunnistusmerkinnäksi, keltainen kirjain hävittäjiin ja musta pommikoneisiin."

 

Eli tuossa ylläolevassa tekstissä tulee ilmi, että koneisiin jätettiin ruotsalaiset rekisterinumerot. Tämäkin puoltaa sitä, että koneet eivät ollet Ilmavoimiemme rekisterissä, kuten edellä olevissa viesteissäkin on tuotu esiin. Hävittäjillä tarkoitetaan tietenkin Gladiatoreja ja pommikoneilla Harteja.

 

edit: Eräässä ruotsalaisesta sivustossa kerrotaan, että F 19:n tunnus oli suunnitteluvaiheessa F 101. Se miksi siitä tuli F 19, ei ole koskaan tullut selväksi. Suomessa käytettiin F 19:sta myös tuota Lentorykmentti 5-nimeä, ainakin sodan alkuvaiheessa. Itse marsalkka Mannerheim allekirjoitti ja virallisti F 19 nimen kuitenkin jo 1.1. 1940, ja sitä nimeä käytettiin loppusodan ajan.

 

Gloster Gladiator I-koneet, jotka kuuluivat F19:sta, olivat Ruotsissa tyypitetty J8A ja niissä oli seuraavat Ruotsin ilmavoimien eli Flygvapnetin rekisterinumerot:

 

268, 271, 274, 275, 276, 278, 279, 281, 282, 283, 284, ja 285. Nämä pienet rekisterinumerot jätettiin koneen perärunkoon.

 

Kun koneet lähtivät takaisin Ruotsiin 30-31.3.1940, hakaristit ylimaalattiin omatekoisilla pääkallo-, ym fantasiamaalauksilla siirtolentojen ajaksi.

 

Jukka

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä kuvassa Linköpingin museossa on Gloster Gladiatorin sivuvakaajan edessä rungossa joku pieni tunnus kuitenkin:

 

http://www.canit.se/~griffon/aviation/img/fvmus96/j8-gladiator.jpg

 

 

Muistakaa että Linköpingin museon kone on väärin maalattu eli se on maalattu vihreä / hopea naamiokaavioon (elleivät ole sitä uudelleen maalanneet). Oikeasti koneet olivat Ruotsin Ilmavoimien standardi kaaviossa eli päältä vihreä ja alta rungon puoliväliin siniharmaa. Tämän kaavion päälle maalattiin nuo hopeat raidat.

 

Kun F19 kirja julkaistiin Suomen Ilmailumuseolla niin teimme IPMS:n aktiivisten mallareiden kanssa kaikki Gladiatorit 1/72 mittakaavaan näytille ja silloin kävimme nuo maalauskaaviot tarkkaan läpi joka koneesta. Kaikki 12 mallia pitäisi olla edelleen näytillä museolla vitriinissä ellei aika ole niitä rikkonut. Oli hienoa kun asiaan vihkiytyneitä ihmisiä oli kirjan julkistamistilaisuudessa ja koko laivue oli rakennettu näytille.

 

T: Perttu

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuolta lahden toiselta puolelta Bruunin Göran on selvitellyt näitä omistussuhteita myös, kiitos Göranille. Siellä on ilmailumuseoyhdistyksen (SFF) foorumilla kysymys asiaan liittyen. Vastauksissa tullaan siihen tulokseen, että koneet olivat suurella todennäköisyydellä Ruotsin valtion omaisuutta, palautuivathan ne sinne takaisin. Tuo "lahja" tai "koneiden lahjoitus", johon viittaan ketjun alussa, ja jota sanamuotoa näkyy kirjallisuudessa, on siis harhaanjohtavaa.  Apu jota kaivattiin, tuli lahjana, ei koneet!

 

Myös "lainassa"-sana, jota näkyy myös, on lähempänä totuutta. Koneet olivat tavallaan lainassa Ilmavoimilla, mutteivat omistuksessa eivätkä rekisterissä täällä.

 

Foorumi löytyy täältä:

 

http://f16.parsimony.net/forum28824/

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sain tuossa epävirallisia väliaikatietoja, eli koneet olisivat tosiaan olleet ruotsin mutta joissain papereissa olisivat merkitty Svenska frivilligkåren nimiselle yhdistykselle jollain siirtosopimuksella, lienee jos näin on jokin selänpelastus.

Odottelen lisätietoja pääsiäisen jälkeen.

t:aw

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sain tuossa epävirallisia väliaikatietoja, eli koneet olisivat tosiaan olleet ruotsin mutta joissain papereissa olisivat merkitty Svenska frivilligkåren nimiselle yhdistykselle jollain siirtosopimuksella, lienee jos näin on jokin selänpelastus.

Odottelen lisätietoja pääsiäisen jälkeen.

t:aw

Kyllä ""puolueettoman Ruotsin" piti jotenkin sanoutua irti tuosta sotamateriaalista. Siihen venäläisten lähettämään noottiin he vastasivat tyyliin: Ne on vapaaehtoisia eikä Ruotsin hallituksen asialla..

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

En tiedä onko näistä apua, mutta kaivan jyväsiä hyllystäni, ja heitän sekaan omiani, koittakaa kestää:

30. marraskuuta 1939 aloitti Neuvostoliitto vihamielisyydet Suomea kohtaan. Saman tien lähti Vaarini, nuori aviomies ja isä, talvisotaan Jalasjärveltä. Samassa erässä meni naapurin isäntä, joka hyvästeli nuorikkonsa perinteisin pohjalaisen romantiikan taidoin: "Älä itke perkeles, mää kiriootan sulle perkeles..". Muorillekin Vaarin lähtö oli sen verran kova pala että seuraavana yönä syntyi isäni, siis toisena tuohon kaikkiaan 16 lapsen perheeseen, hiukan etuajassa, eikä siitä selviäminen ollut siihen aikaan suinkaan mikään itsestäänselvyys.

 

Joulukuun 19. alettiin majuri Hugo Beckhammarin johdossa varustaa F19 Suomen avuksi. Hävittäjiksi tuli J8A eli Gladiator II. Joulukuussa -39 alkoivat modernimman J9:n (Seversky P-35) toimitukset, joilla oli tarkoitus korvata J8 (Mercury S2 680hp) ja J8A (Mercury S3 740hp).

F19 saapui Kemiin 10.1.1940 "käytössään 12 Ruotsin ilmavoimien Gladiatoria".

 

AB Svenska Järnvägsverkstädernas Aeroplanavdelning (ASJA) osti yhden Gerhard Fieselerin suunnitteleman ja Ruotsissa esittelemän (esitelty D-1616) RAAB-KATZENSTEIN RK-26 TIGERSCHWALBE koneen ja se sai tunnuksen SE-ACO,  ja myöhemmin pienemmästä kaputista korjattuna SE-ADK kesäkuussa -32. ASJA myi koneen 1934 Lambert-Meuller:lle. Talvisodan aikana sen omisti L. Hemminger, joka ilmoitti itsensä ja koneensa Suomea auttamaan. Kone päätyi F19 riveihin. Se tuhoutui 23.6.1940 ja poistettiin taas rekisteristä. ASJA osti koneen valmistuslisenssin ja sai Ruotsin ilmavoimilta sopimuksen 25 koneesta klulukoneeks. Ilmeisesti sitä varten alkuperäisessä koneessa testattiin useita eri moottoreita. Lisenssikoneissa oli käytössä Walter Castor 1A 240hv, kun taas alkuperäisessä oli Armstrong Siddeley Lynx 200-215hv. Koneen rakennetta myös vahvistettin, asennettiin kaksoiohjaimet ja painavampi moottori. Tuloksena koneen lento-ominaisuudet muuttuivat täysin ja pahempaan suuntaan. Toimitetuista koneista 18 kirjattiin poistoihin kaputtien takia. Tuloksen laite laitettiin lentokieltoon. Syksyllä 1934 lentokielto muutettin taitolentokielloksi. Flyvapenmuseumissa Linköpingissä on jäljellä viimeinen Ruotsin ilmavoimien Sk 10 (nr 536).

 

Lähteet: Heinonen: Thulinista Hornetiin ja Bo Widfeldt/Åke Hall Svenskt militärflyg.

 

Janne

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

F-19 kronikka kuitenkin mainitsee, että vapaaehtoisten tuli erota Ruotsin ilmavoimien palveluksesta ennen Suomeen matkustamista ja matka oli tehtävä siviilivaatteissa. Nuo leijonanapein varustetut "ruotsalaisuniformut" odottivat vasta Suomessa. Päämajakäskyssään 9.1.40 Marski määräsi että F-19 oli SFK:n komentajan (Linder) alainen ja otettava ohjeita (huom. ei käskyjä) Suomen ilmavoimien komentajalta. Tuo Linder taas oli koko vapaaehtoisporukan (Svenska Frivilligkåren = SFK) komentaja ja suoraan Marskin alainen.

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

F-19 kronikka kuitenkin mainitsee, että vapaaehtoisten tuli erota Ruotsin ilmavoimien palveluksesta ennen Suomeen matkustamista ja matka oli tehtävä siviilivaatteissa. Nuo leijonanapein varustetut "ruotsalaisuniformut" odottivat vasta Suomessa. Päämajakäskyssään 9.1.40 Marski määräsi että F-19 oli SFK:n komentajan (Linder) alainen ja otettava ohjeita (huom. ei käskyjä) Suomen ilmavoimien komentajalta. Tuo Linder taas oli koko vapaaehtoisporukan (Svenska Frivilligkåren = SFK) komentaja ja suoraan Marskin alainen.

Markku

 

Samassa Greger Falkin F19-kronikassa on ruotsinkielinen valokopio sopimuksesta, jonka jokainen vapaaehtoinen joutui allekirjoittamaan. Siinä tulee ilmi myös komentosuhteet. Tuo sopimuskopio on Falkin oma ja allekirjoittama. Ensimmäisessä pykälässä sanotaan näin.:

 

SOPIMUS

 

"allekirjoittaneen Suomen hallituksen täysimääräisen edustajan sekä allekirjoittaneen Falk, Greger Fredrik, synt. 13/3 1910, välillä, joka suorittaa sotapalvelusta Suomen Tasavallan armeijassa.

 

1. pykälä

 

Allekirjoittanut Falk, Greger Fredrik

jota kutsutaan täten vapaaehtoiseksi, sitoutuu palvelemaan ruotsalaisen päällikkyyden (tai komennon) alla olevassa vapaaehtoisjoukossa, joka sisältyy Suomen Tasavallan armeijaan, alistuu samalla sotilaana velvollisuutenaan olla kuuliainen Suomen armeijan säätämiin lakeihin, määräyksiin, ohjesääntöihin, ohjeisiin ja asetuksiin."

 

Jukka

 

edit: Korjasin ketjun otsikkoon laivueen nimen oikeaan muotoon. Se kuuluu kirjoittaa yhteen F19, kuten täällä on esiintynytkin, ei F 19 kuten aluksi kirjoitin.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

F19 oli todella itsenäinen taisteluyksikkö, kuten alla olevasta käy ilmi.

 

Päämajakäskyn 9.1.1940 mukaan:

-F19 alistettiin suoraan kenraaliluutnantti Ernest Linderin alaisuuteen, mutta toiminnasta oli ilmoitettava Suomen ilmapuolustuksen komentajalle,kenraalimajuri Jarl Fritiof Lundqvistille.

-F19:n tuli olla yhteistoiminnassa Lapin Ryhmän komentajan, kenraalimajuri Kurt M. Walleniuksen sekä ilmapuolustusaluekeskuksen (IPAK) kanssa.

-Ruotsin Ilmavoimien esikunnan 8.1.1940 antaman ohjeen mukaan kaikki F19:n tarvitsemat poltto- ja voiteluaineet, ammukset, varaosat sekä henkilöjärjestelyt tuli hoitaa Ruotsin Ilmavoimien kautta.

-Muona ym. elintarvikkeet toimitettiin Ruotsista. Ruotsalaisrykmentti oli myös huollon osalta itsenäinen. Käytännön muonitustyöhön osaliistuivat myös suomalaislotat.

-Suomalaisina yhteysupseereina toimivat: Luutnantti Jouko Wartiovaara 31.12.1939-5.2.1940. ja kapteeni Edvin Karrus 5.2.-7.4.1940. Ruotsalaisina yhteysupseereina toimivat luutnatti Bengt Fabian Schwartz 5.1.-4.2.1940 ja luutnantti Greger Falk 4.2.-8.4.1940.

 

lähde: Jaakko Alakulppi, Lapin ilmailuhistoria I

 

Jukka

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Noniin, senverran löytyi ruotsin flygvapenmuseumista tietoa että Fokker,Buldog ja Jaktfalken koneita oli jätetty mutta yksi alasammuttu sitten taas suomalaisviranomaisten luvalla viety tutkimustarkoituksissa ruotsiin.

Koneet olivat museon tietojen mukaan pääosin ruotsin valtion mutta jotain väliluovutuksia on tehty ja alasammutut paitsi yksi jäännyt tänne ja luovutettu suomen valtiolle.

Tiedot vielä hajallaan mutta lähden tässä kevään korvalla tuonne ruotsiin ja sotaarkistoon, sieltä saattaa löytyä kuulemma tarkempaa tietoa.

Jos ne päästää sisään penkomaan (luultavasti)

Joo, eli pääsen nyt kyllä sinne arkistoon,toisaalta odottelen tuolta Jukalta tietoa onko Bruun sinne menossa, koska näinkin saattaa olla,kaksi käyntiä tämän asian tiimoilta lienee turhaa.

Mielenkiintoisena lisänä yhdestä koneesta on jopa joku maksellut tullimaksun aikoinaan suomeen tullessa.

lisäsi aw

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hei! Olen liittynyt tämän keskustelun innoittamana tänne foorumiin.  Flygflottilj 19 on osa  suomalaista ja ennen kaikkea  pohjoissuomalaista historiaa (ilmailuhistoriaa myös). Kannisen Markun kanssa on keskusteltu asiasta  ja ymmärtääkseni Markulla on viime vuosina otettuja valokuvia lentopaikasta, josta käytettiin nimitystä "Ulrika". Nyt pyyntö Markulle; olisiko mahdollisuus saada kuvia ja myöskin karttapaikannus  Ulrikasta?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hei! Olen liittynyt tämän keskustelun innoittamana tänne foorumiin.  Flygfottilj 19 on osa  suomalaista ja ennen kaikkea  pohjoissuomalaista historiaa (ilmailuhistoriaa myös). Kannisen Markun kanssa on keskusteltu asiasta  ja ymmärtääkseni Markulla on viime vuosina otettuja valokuvia lentopaikasta, josta käytettiin nimitystä "Ulrika". Nyt pyyntö Markulle; olisiko mahdollisuus saada kuvia ja myöskin karttapaikannus  Ulrikasta?

 

Oulussa oli Talvisodan aikaan 1940 F19:n Ulrik-tukikohta (huom: ei Ulrika), joka sijaitsi jäällä Oritkarin lentokentän rannassa Kempeleenlahdella. Siellä päivysti muutama Gloster Gladiator, pari puista konesuojaakin valmistettiin rantametsikön reunaan. Ilmailumuseoyhdistyksen Feeniks-jäsenlehdessä numero 1/2007 on allekirjoittaneen ja Markku Kannisen yhteistyönä tekemä artikkeli k.o. lentokentän historiasta. Artikkelissa on Markun viime vuoden elokuussa ottamia kuvia Oritkarista ja Ulrik-tukikohdasta. Mukana on myös karttoja ja kuvauspaikat merkittyinä vanhaan ilmakuvaan. Entisen Oritkarin lentokentän alue tunnetaan ennemminkin Äimärautiona nykyään, ja se on rakennettu täyteen mm. tukkukauppojen ym. varastoja ja terminaaleja.  Mukana "tutkimusretkellä" vanhoja muistelemassa olivat oululaiset ilmailuveteraanit Raimo Sallanko ja Matti Melamies. Lehteä voi tiedustella ainakin ilmailumuseoistamme.

 

Ja tervetuloa vaan foorumille!

 

Jukka

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt pyyntö Markulle; olisiko mahdollisuus saada kuvia ja myöskin karttapaikannus  Ulrikasta?

Kunhan keretään pannan tännekkin...

Markku

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuo muisti menee ennen kuin jalat nykyään, siksi tuo Ulrik oli muuttunut Ulrikaksi.  :-[

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joopa joo, terveisiä Ruotsista, eli Torstaina Joulukuun 14 pnä ja vuonna 1939 Ruotsin hallitus päätti että vapaaehtoinen lennosto? (Flottilj) voidaan perustaa.

Seuraavana päivänä eli 15 joulukuuta samainen porukka päätti että 12  Gladiaattoria ja 12 Hawkeria kuuluisi osastoon.

Gladiaattorit muuten muodostivat kolmasosan Ruotsin hävittäjistä ja sitäpaitsi uusimmat..

Ruotsin ilmavoimien päällikkö Friis vähensi kuitenkin Hawkereista 8 joten neljä pommittajaa ja 12 Gladiaattoria siirrettiin lainaksi "lånades ut"Svenska Frivilligkåren nimiselle vapaaehtoisjärjestölle.

Koneet lainattiin F8 lta Gladiaattorit ja Hawkerit F4 selta.

Miehistö ja huolto pitkin valtakuntaa eri osastoilta, koneet olivat siis koko ajan Ruotsin valtion ja osasto, ensin F 101 ja sitten F 19 Ruotsin mutta lainassa Frivilligkåren nimisellä porukalla jonka johtosuhteet ovat jo edellä tullut tietoomme.

 

Junkers , Waco sekä Raab Katzenstein olivat yksityisten omistamia ja ainakin viimeksi mainittu omistajansa kera suomeen tuotu ja tullattu jopa.

Waco palasi ruotsiin ja yllättäen ilmavoimille tunnuksella Tp 8A, Junkers jäi suomeen.

Ymmärrämmehän että porukka oli täysin  Ruotsin vallankäytön ulkopuolelta koska Ruotsin ilmavoimien esikuntapäällikkö oli 13 joulukuuta pyytänyt lennostopäälliköiltä vapaaehtoisia ja vastaukset 16 päivään mennessä.

Parissa tunnissa nimilistat olivat esikuntapäällikön käytössä.

Eli koneet olivat kaiken aikaa ruotsin valtion vehkeit.

Näistä tiedoista saan kiittää Krigsarkivetiä,Förbundet Svenska Finlandsfrivilliga sekä Armemuseetiä ja Flygvapenmuseumia jonne joudun lähtemään tutkimusmatkalle vielä tänävuonna.

 

Ja tähän lisänä vielä tuo "Big T"

Homma kuulemma onnistui koska Frivilligkåren in tuttavat olivat vaikutusvaltaista porukkaa.

Suomennos täysin omani ja joitain pieniä tiedonmurusia vielä humeettivellissä pyörimässä.

t:aw

 

Ja nyt Jukka joka tämän ongelman aloitit, yksi lisään tuohon 2 F1 ketjuun, budjettini ei montaa selvitystä enään kestä, se enklantti olis käytävä, eräs tuttavan ostama maatila (ranch, mansion tms.) syvällä etelässä olis katsastettava ja erään commanderin elämänkerta täysin murusina vielä  ;D:laugh: 8)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Eli koneet olivat kaiken aikaa ruotsin valtion vehkeit.

Näistä tiedoista saan kiittää Krigsarkivetiä,Förbundet Svenska Finlandsfrivilliga sekä Armemuseetiä ja Flygvapenmuseumia jonne joudun lähtemään tutkimusmatkalle vielä tänävuonna.

 

Ja tähän lisänä vielä tuo "Big T"

 

t:aw

 

Ja nyt Jukka joka tämän ongelman aloitit, yksi lisään tuohon 2 F1 ketjuun, budjettini ei montaa selvitystä enään kestä, se enklantti olis käytävä, eräs tuttavan ostama maatila (ranch, mansion tms.) syvällä etelässä olis katsastettava ja erään commanderin elämänkerta täysin murusina vielä  ;D:laugh: 8)

 

Ensinnäkin: Erittäin paljon kiitoksia Arne loistavasta työstä meidän ilmailuhistoriaan hurahtaneiden auttamisessa ja tämän tapauksen selvittämisessä. Taidat kyllä kuulua vahvasti samaan "klubiin" itsekin. ;D (viite: Tapaus” ISO T Tamworth” ja Suomi ) En kyllä ajatellut, että tässä jonkun vielä tarvitsee lähteä Ruotsiin asti sota-arkistoon penkomaan wanhoja…Mutta  hieno homma kerta kaikkiaan, että kävit siellä tutkimassa museon syövereissä. Haistelemassa historian havinaa…  :thmbup:

 

Toiseksi: Muistat varmaan vanhan LOTTO mainoksen: … ”ja KIERTÄÄ VÄHÄN MUALIMMAA”…Niinpä, lotto vetämään vaan!

 

Ja kolmanneksi: Koitan laittaa helpompaa ratkottavaa seuraavaksi…tai sitten kiusallakaan en… ;D

 

Jukka

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No täytyy myöntää etten pelkästän tämän asian takia siellä käynnyt, oli muutakin etsittävää samasta talosta, ja lisäksi vaimo pyysi mukaan risteilylle, sanoi vielä että sinähän voit käydä niitä vanhoja penkomassa.

Aikaa pitää vaan varata rutosti enemmän seuraavalla matkalla, eli käyn siellä vielä muutaman kerran tänä vuonna. ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään