OH-CTL: oletko ollut kyydissä tai lentänyt sillä?

[Tuomas Kuosmanen 52]

Tehdäänpä tällainen. Lieneekö "tango lima" Suomen eniten lentänyt Cessna 172? Se tosiaan on peräisin Texasista jossa ensimmäinen omistaja lensi sillä noin 500 tuntia ranchillaan, ja sen jälkeen se siirtyi Ouluun Tervalentäjät ry:lle hyvään kotiin. Siitä se siirtyi Malmille kun Malmin Ilmailukerho perustettiin vuonna 1989 ja on ollut meillä siitä lähtien.

 

Tähän sopii hyvin kesäinen kerhokuva John suihkii pesuaineet pois ennen "kuivatuslentoa"

 

Tiimaa koneessa on 13000 tuntia ja vähän päälle, eli ihan kunnioitettava määrä, moottorin peruskorjauksia tai vaihtoja tuohon aikaan taitaa sisältyä noin kuusi kappaletta. Itsekin olen lentänyt osan PPL-kurssistani kyseisellä lentokoneella, ja varmasti aika moni muukin. Mutta katsotaanpa kuinka moni foorumilaisista on kyseisessä koneessa ollut.. lentäjänä tai matkustajana. 13000 tuntiin sisältyy varmasti melkoinen määrä eri ihmisiäkin.

 

Muisteloita perään jos moisia löytyy

 

//Tuomas

 

[Harri Pottonen 5]

Kyllähän tuolla on tullut lennettyä, vaikka ikäväkyllä viimeaikoina MIKissä lennetty tiima on jäänyt vähemmälle. PPL:n lensin OH-CCS:llä ja CTL oli heti seuraava kone, mihin otettiin tyypit.

 

Oikein mukava konehan se on =) Kerran Joensuuhun laskeuduttaessa oli tosi kova radansuuntainen puuskaton tuuli. Tuntui, että lähestymisvalorivi pysyi vaan paikallaan ja kosketuksen jälkeen TangoLiman vauhti pysähtyi miltei heti. Tuntui nuoresta pilotista nololta sitten rullailla sieltä pitkältä radan päästä platalle. Ei kai siinä oikeasti pitkään menny, mutta sillon se tuntu siltä että rullaus kesti liian pitkään  Onneksi muuta liikennettä ei ollut ja tornissa oli mukava mies, ei kommentoinut mitään. Nykyään sitä osaa jo laskea pitemmälle.

[Kimmo Nieminen 0]

 

Kyydissä on tullut oltua 

[Mikko Livola 0]

On tullut lennettyä, arviolta noin 30h. Mukava kone lentää ja paljon tilavampi kuin kahden ahtauduttava OH-COX 

 

Seuraavaa jälleennäkemistä vanhan rouvan kanssa odotellessa,

t. Mikko

[Tapio Sovijarvi 0]

 

Moi,

 

ensimmäinen viesti täällä ja heti vähän off-topicia, mutta kysynpä silti. Ketjun aloittaja kertoi, että tämä Cessna on peräisin Texasista. Kun tuon kokoluokan koneita siirretään vaikkapa tänne rapakon taakse Suomeen, niin kärrätäänkö se esimerkiksi osittain purettuna johonkin isoon rahtikoneeseen vai lennetäänkö lyhyissä osissa jotain reittiä pitkin valtameren yli?

 

Jos lennetään, olisin kiinnostunut kuulemaan jonkun esimerkin reittivalinnasta. Menekö siis jostain Grönlannin, Islannin ja sieltä suunnilta vaiko jotenkin muuten.

 

-Tapio

 

 

[Mikko Sokero 1]

Moi,

 

ensimmäinen viesti täällä ja heti vähän off-topicia, mutta kysynpä silti. Ketjun aloittaja kertoi, että tämä Cessna on peräisin Texasista. Kun tuon kokoluokan koneita siirretään vaikkapa tänne rapakon taakse Suomeen, niin kärrätäänkö se esimerkiksi osittain purettuna johonkin isoon rahtikoneeseen vai lennetäänkö lyhyissä osissa jotain reittiä pitkin valtameren yli?

 

Jos lennetään, olisin kiinnostunut kuulemaan jonkun esimerkin reittivalinnasta. Menekö siis jostain Grönlannin, Islannin ja sieltä suunnilta vaiko jotenkin muuten.

Kun on seikkailuhenkeä, koneen voi lentää merien ylitse kiveltä kivelle. Vaatii stoppeja ja hermoja. Itse olen hieman toisenlaisella koneella tehnyt kyseisenlaisen pomppureissun...

 

CTL:llä olen lentänyt 90-luvulla ehkä muutaman kymmentä tuntia... Ehkä max. 30 h. Hyvä kone.

[Guest juhake]

Moi,

 

ensimmäinen viesti täällä ja heti vähän off-topicia, mutta kysynpä silti. Ketjun aloittaja kertoi, että tämä Cessna on peräisin Texasista. Kun tuon kokoluokan koneita siirretään vaikkapa tänne rapakon taakse Suomeen, niin kärrätäänkö se esimerkiksi osittain purettuna johonkin isoon rahtikoneeseen vai lennetäänkö lyhyissä osissa jotain reittiä pitkin valtameren yli?

 

Jos lennetään, olisin kiinnostunut kuulemaan jonkun esimerkin reittivalinnasta. Menekö siis jostain Grönlannin, Islannin ja sieltä suunnilta vaiko jotenkin muuten.

 

-Tapio

 

Turbo Commanderia (OH-ACN) tai Bandeirantea (OH-EBB) ei enää voi pikkukoneiksi sanoa, mutta Antero Maanselän sivuilta löytyy mielenkiintoiset kertomukset koneiden siirtolennoista Suomeen, http://www.maanselka.net/

[Peter Lord 191]

Aika monta Cessnaa on tullut siivet irroitettuna laivalla konttikuljetuksena. Sekä uusia että vanhoja.  Vaatii todella seikkailumieltä lähteä yksimoottorisella koneella ilman jäänpoistoa ja -ehkäisyä Atlantin ylitse.  Toki esim. Porin opiston Bonanzat tuotiin lentämällä.  Samoin aikanaan muutama Lake Buccaneer (yksi meni päreiksi Atlantilla kesken lennon aikanaan 70-luvulla, pilotti Orvokki Kuortti sen sijaan ei) Pienemmillä koneilla tosiaan legit ovat aika lyhyitä, vaikka koneessa on mös lisätankki.  Samaten koneessa olijoilla tulee olla riittävä pelastautumisvarustus ja -puku.

 

Tyypillisiä välilaskupaikkoja löytyy Newfoundlandista, Grönlannista, Islannista, Fär-saarilta, Irlannista, Skotlannista ja niin edespäin.

 

Ilmailumääräys OPS M2-6 "Lentokoneiden minimivarustus yksityislentotoiminnassa" luettelee vaadittavat minimivarusteet. Lisäksi kohdissa 5.2. ja 5.3. on lisävarustevaatimuksia maalentokoneille ylitettäessä laajoja vesistöjä. Lisäksi tulee huomioida se, että erikseen määrätyissä valvotun ilmatilan osissa tai tietyillä alueilla voi ilma-alusten varustuksesta olla voimassa erityisvaatimuksia. Nämä määräykset on julkaistu ao. valtion ilmailukäsikirjassa (AIP) tai NOTAM/AIC-tiedotuksissa.

 

Ilmailumääräys OPS M1-24 koskee suomalaisilla ilma-aluksilla mittarilentosääntöjen (IFR) mukaan tapahtuvaa lentotoimintaa käytettäessä RNAV-aluesuunnistuslaitteita sekä näiden laitteiden käyttöönhyväksymistä suomalaisiin ilma-aluksiin. Tarkemmat vaatimukset alueista ja lentokorkeuksista, joilla aluesuunnituslaitteet ovat vähimmäisvarustevaatimuksena julkaistaan ao. valtioiden ilmailukäsikirjoissa (AIP) ja AIC-tiedotuksissa, joissa annetaan myös mahdolliset poikkeusmenettelyt. Kohdassa 2.1. luetellaan vaatimukset RNAV-käytölle ensisijaisena suunnistusvälineenä IFR-lentotoiminnassa.

 

Lisätietoa linkistä http://www.nat-pco.org/nat/MNPSA/MNPSA_2005.pdf (This Document is for guidance only. Regulatory material relating to North Atlantic aircraft operations is contained in relevant ICAO Annexes, PANS/ATM (Doc.4444), Regional Supplementary Procedures (Doc.7030), State AIPs and current NOTAMs, which should be read in conjunction with the material contained in this Document.)

 

Lisätietoa myös linkistä http://www.nat-pco.org/nat/CurrentNAT%20IGA.pdf This manual is for flight operations above and below minimum navigation performance specifications (MNPS) airspace. If you are going to fly within or above MNPS airspace, refer to the MNPS Guidance Material.

 

"It is not intended to be a detailed listing of procedures or air regulations of the various States that provide air traffic service in the North Atlantic (NAT) region, and does not in anyway replace the information contained in various national Aeronautical Information Publications (AIP's). Pilots must consult relevant AIPs and Notices to Airmen (NOTAMs) when planning the flight and prior to departure."

 

Siinäpä pääsiäislukemista.

 

Peter

 

 

[Heikki Pullinen 135]

Ompa yksi Moonye lentänyt Bostonista nonstop Hesaan.

 

Heikki

[Peter Lord 191]

ooh mitkä pyrstölihakset pilotilla ... Milloinkas tällainen uro(s)teko tapahtui?

[Tuomas Filppula 2]

Olen ollut kyydissä!  Täytyy oikein laittaa kuva, sillä se oli ensimmäinen kerta pienkoneessa. Kuvasta nyt ei hirveästi henkilöt näy, mutta eiköhän siitä (toivottavasti) jotain fiilistä kuitenkin välity. Suuret kiitokset vaan lentäjälle! 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Vieras]

Kyytiläisenä kerran pari.

[Tuomas Filppula 2]

Ilmoittaudunpa minäkin (poikani tunnuksilla) olleeni pari kertaa OH-CTL:n kyydissä ! Oheisessa kuvassa näyttäytyy myöskin pilotti, jonka varaan meiläläinen, suhteellisen lentokammoinen, uskoi henkensä 

Täytyy sanoa, että kokemus oli ikimuistoinen molemmilla kerroilla. Ekalla taisin alkaa ynistä takapenkiltä heti ilmaan päästyämme, jotta emmekö voisi jo laskeutua. Mutta  toinen kerta oli huikea  Ilma oli kuin samettia. Leijuimme Helsingin yllä ja tunsin olevani jossain ihan eri ulottuvuudessa kuin milloinkaan.

 

Ps. Takapenkki on hieman ahdas. 

 

Pääsiäisen iloa!

Tuija

[Harri Nurmi 2]

Moi,

 

ensimmäinen viesti täällä ja heti vähän off-topicia, mutta kysynpä silti. Ketjun aloittaja kertoi, että tämä Cessna on peräisin Texasista. Kun tuon kokoluokan koneita siirretään vaikkapa tänne rapakon taakse Suomeen, niin kärrätäänkö se esimerkiksi osittain purettuna johonkin isoon rahtikoneeseen vai lennetäänkö lyhyissä osissa jotain reittiä pitkin valtameren yli?

 

Jos lennetään, olisin kiinnostunut kuulemaan jonkun esimerkin reittivalinnasta. Menekö siis jostain Grönlannin, Islannin ja sieltä suunnilta vaiko jotenkin muuten.

 

-Tapio

 

Asian vierestä, mutta läheltä liipaten:

 

Tuossa ylemmissä viesteissä taisi Peter jo kertoakin lentämällä tuotujen koneiden reiteistä.  Yksimoottorikoneita ja vanhoja

kaksimoottorisia lennettiin tuossa takavuosina silloin tällöin Suomesta/Suomeen valtameren yli.  Jenkeissä on melkoisen paljon

ns. "lauttureita", jotka ovat erikoistuneet tällaiseen pitkään siirtolentoon. Kerrankin 90-vuvun alkupuolella katselin kun

amerikkalainen lautturi valmisteli lähtöä C172:lla reissua Jenkkilään. Takapenkillä oli  lisätankki ja mukanatuotu

HF-varustus ympättiin koneeseen yhteydenpitoa varten. Koneen omista varusteista (olin lentänyt koneella) keinohorisontti

oli vähän kestovinossa ja ADF ja VOR toimivat, kun sille päälle sattuivat. Moottorillakin oli lennetty lähes 2 000 tuntia.  Siitä se vain kaveri lähti eräänä aamuna painamaan Ruotsin ja Norjan yli pohjoisen kautta kohti kanadaa ja sieltä sitten  USAn puolelle. Perille pääsi, kuulemma.  Kaverin kanssa jutellessani kävi ilmi, että hän oli tehnyt vastaavia reissuja jo monia ja sai palkaksi

kiinteän keikkapalkkion toimeksiantajaltaan.   

 

Muistanpa, kun eräs suomalainenkin, Jenkeissä lupakirjansa korottanut, pilotti toi  Jenkkikaverinsa kanssa C172:n tuolta Kanadan puolelta suoraan Atlantin yli Irlantiin ja sitä kautta sitten päätyivät Suomeen aikanaan.  Takapenkillä oli iso varatankki, pelastuslautta ja "irtonainen" HF-radio ym. suunnistuslaite (decca tms?).  HF-Radio lakkasi toimimasta Atlantilla ja suunnistusapua kaverit saivat yläpuolella lentäviltä liikennekoneilta normaaleilla ilmailutaajuuksilla, hädissään kun olivat.  Huhu kertoo,että Irlantiin saapuessa bensaa olisi ollut alle puolen tunnin lentoa vastaava määrä jäljellä.  Olivat joutuneet laitteiden epäkunnon ja huonon kelin takia kiertelemään melkoisesti valtameren päällä.  Joskus on onneksi sitä parempaakin tuuria - onneksi. Itsekin olen kyseisellä koneyksilöllä ennellyt 90-luvulla ja soiva peli oli.  Turvallisempi reitti olisi ollut tuo Pohjoinen reitti, mutta pojat ajattelivat repäistä ja tulla suoraan rapakon yli.  Lähellä oli, mutta henkiin jäivät.

 

HN

 

[Tuomas Kuosmanen 52]

Jep. CTL tuli arkisesti laivassa kontissa siivet kainalossa, ja kasattiin taas täällä. //T

 

[Mikko Sokero 1]

Olen ollut mukana seikkailussa Cessna C-152 matkalla Arizonasta Helsinki-Malmille. Sai tankata (ja pissatakin kuikkaan) useamman kerran ja kuunnella "huonosti" käyvää moottoria, joka kävi todellisuudessa moitteettomasti koko matkan. Enää en lähtisi, mutta nyt onkin jo lapsia... 

 

Silloin koneen tunnus oli NT6jotain, nykyistä tunnusta en kuollakseni muista...

[Ari Kutvonen 2]

Kyllä.

Oulun aikoihin.

[Tuomas Kuosmanen 52]

Kyllä.

Oulun aikoihin.

 

Olisi muuten kiva kuulla mitä kaikkea Oululaiset koneesta muistavat..

 

//T

 

[Marko Einamo 0]

PPL:n lensin OH-CCS:llä ja CTL oli heti seuraava kone, mihin otettiin tyypit.

 

 

Sama historia minullakin A2 lupakirja1994 ja ekalento OH-CCS 8.4.1994  klo 16:22-16:52 . Tangolima vaihtui alle saman vuoden lokakuussa.  Sen jälkeen tulikin lennettyä TangoLimalla vuosituhanenvaihteeseen saakka enemmän ja vähemmän uskollisesti.  Monta muistorikasta lentoa ystävien kanssa on ko. koneessa tullut tehtyä.

 

Marko

 

[Heikki Pullinen 135]

ooh mitkä pyrstölihakset pilotilla ... Milloinkas tällainen uro(s)teko tapahtui?

 

Joko se oli 60 luvun lopussa tai 70 luvun alussa.

Näin kaverin kun olin Cheyennekurssilla 74.

 

Heikki

 

[Mikko Sokero 1]

Sama historia minullakin A2 lupakirja1994 ja ekalento OH-CCS 8.4.1994  klo 16:22-16:52 . Tangolima vaihtui alle saman vuoden lokakuussa.  Sen jälkeen tulikin lennettyä TangoLimalla vuosituhanenvaihteeseen saakka enemmän ja vähemmän uskollisesti.  Monta muistorikasta lentoa ystävien kanssa on ko. koneessa tullut tehtyä.

Moni lento jäi joskus lentämättä kun kapteeni Einamo kurvaili TL:lla ympäri Skandinaviaa... 

 

Silloin tyydyttiin kuljetuskapasiteetiltaan vaatimattomampaan KLS:aan. Oli Kemiläisen Matin omistuksessa silloin ja nyt se on kaiketi Buban (BF-Lento). Oli muuten pirun hyvä sataviiskakkonen... KLS riitti lentoihin, koska yleensä lentelin yksin tai kaksin.

[Sampo Haapala 0]

Moi

 

Tango Liman ohjaimissa on tullut roikuttua ~50 tuntia. Koneeseen liittyy myös muistoja, CTL oli nimittäin ensimmäinen lentokone jonka kyydissä olen ollut. Olin silloin 11-vuotias. Erikoista sinänsä että 7 vuotta eteenpäin ohjastin itse kyseistä konetta koululennolla.

[Guest rahkjo5]

CTL:sta on kokemusta Oulun ajoilta vuodesta 1985 lähtien jolloin aloin lentämään, toki kyllä jo aiemminkin kyytiläisenä. Kone palveli Tervalentäjiä 11 vuoden ajan. Se tuotiin 1978 uudenkarheana rapakon takaa, purettiin konttiin ja KOFF:n kaljarekalla Ouluun:-)

Vanhoja kuvia löytyy toki paljonkin laitteesta. Jotain lisätietoa kirjoittamassani Tervalentäjien 30v historiikissa: Artikkeli on vuodelta 2001.

www.tervalentajat.fi/Tervalentajat30.pdf

[Aki Kettunen 0]

"Erään" cpt Kuosmasen kyydissä Helsingin tma ympäri ja Hangossa tullut käytyä.

[Guest Janne Karvonen]

Lennetty on.