Kirjoitettu Huhtikuu 15, 2007 Käytiin tutustumassa EFKY:n lentotoimintaan poikani ja viime vuoden purjelentokurssilaisen kanssa. Ensin kentän päällikkö hinasi ASK-21:n lähtöpaikalle. Purjekoneista on lähes mahdotonta ottaa kuvaa pokkarilla polttamatta koneita puhki. [ attachment removed ] Kevään ensimmäinnen tarkkari viime vuoden kurssilaisella [ attachment removed ] 10-vuotias ekaa kertaa koneessa. Pelastusvarjokin on "ihan sopiva". Huomaa ettei niskatuessa olevat palojäljet ei ole tehty tupakalla, vaan aurinko polttavilla säteillään kuomun jäätyä auki. Kuomu toimii sopivissa olosuhteissa polttolasin tavoin. On kuulemma moni kone palanut pahemminkin. [ attachment removed ] Vintturin vetovaijerin kiinnitys [ attachment removed ] Jännitys pakottaa poseeraamaan vaikkei ulos paljon näekkään. [ attachment removed ] Vintturi on alkanut vetää kiihtyvällä vauhdilla. [ attachment removed ] Tätä hinausmuotoa turhaan vierastetaan purjelentopiireissä. Uskon tämän hinausmuodon suosion kasvavan kun lentobensiiniin tulee valmistevero, n. 0.51€/l. Paljonkos menee ainetta/veto? Ei ole mitattu vielä, kun kokemukset on yhden käden sormissa. Mutta moottori vie täydellä teholla 0,57 l/min ja alastuloteholla 0,2 l/min ja kun ylös menee 2-3 min ja alas saman verran niin veikkaus on haarukassa 1,6 - 2,4 litraa. eli PIK-27:n hinauskulutkin nousevat 0.81€ - 1.22€/ veto. Muilla koneilla reilusti enemmän. Ylämäki on aika jyrkkä, mutta ei paha. Linnanmäellä lähes jokainen laite on pahempi. [ attachment removed ] Ilmassa oli useita koneita pyörimässä nostoissa. Parhaimmillaan nousu 1000m:n parissa minuutissa. [ attachment removed ] Hupi on lopussa ja tullaan lentojarrut levällään laskuun. [ attachment removed ] Lasku onnistui täydellisesti. [ attachment removed ] Iloinen "lentäjä" vilkuttaa lennon jälkeen työntäessään konetta lähtöpaikalle. [ attachment removed ] Kymi on todella vilkas purjelentokenttä. Vintturistartteja tapahtui eilenkin n. 25 kpl, vaikka purjelentokausi on vasta aluillaan. Paljonkohan niitä tapahtuu kesällä, kun kurssit pyörivät täydellä teholla? Kuulemma niin paljon, kun vain ehtii vintata. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 15, 2007 Kiitoksia kuvista! Näkyy siis alkaneen lentotoiminta täälläkin. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 15, 2007 Kävitkös Klaus itsekin jo ilmassa? Tätä hinausmuotoa turhaan vierastetaan purjelentopiireissä. Uskon tämän hinausmuodon suosion kasvavan kun lentobensiiniin tulee valmistevero, n. 0.51€/l. eli PIK-27:n hinauskulutkin nousevat 0.81€ - 1.22€/ veto. Muilla koneilla reilusti enemmän. Paitsi että Sehinulle kelpaa autobensa, ei nouse hinta... Mutta kaikilla muilla hinauskoneilla nousu on tosiasia - ensi vuonna (vero ei ehdi vielä tänä kesänä voimaan). A Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 15, 2007 Kävitkös Klaus itsekin jo ilmassa? Totta kai! Oli jo aikakin. Oli nousu niin mukavaa, että kurssille täytyy mennä ensi kuun puolessa välissä. Varasin keälomaa tähän kesän alkuun 6 vkoa tätä varten. Voi vaikka muutaman päivän sataakin. Paitsi että Sehinulle kelpaa autobensa, ei nouse hinta... Totta töriset. Niinhän tuo Aki seuraavassa threadissa asian ilmaisi. Rotax suosittelee ensisijaisesti autobensaa. Mutta bensan hinta ei autoilussakaan tule laskenaan, kuten PM Vanhanen asian ilmaisi julkistaessaan hallitusohjelmaa. Energian verotusta kiristetään niin, että autobensiinin hinta nousee myöskin lentamisessäkin. Vintturit taitaa käydä kuitenkin tupaöljyllä (nyt n. 0.60€/l), kuten maajussien traktorit, joilla ei ajeta yleisillä teillä. Ei taida kuitenkaan löpön hinta nousta autobensan tasolle tai muuten jää viljat korjaamatta pelloilta ja aika moni mökki kylmäksi talvella. Mikäköhän on vinttauksen polttoainekulut nykyisin? Ei paljon, arvelen. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 17, 2007 Vintturi on hyvä peli. Mutta ei se niin yksinkertainen juttu ole, että se olisi "parempi" kuin lekohinaus. Harrastaja lentää vuosittain 10-30 lentoa. (Minulle tuli viime vuonna 28 lentoa.) Jos lekohinaus on 20€ kalliimpi kuin vintturi, se tietää 200 - 600 euroa "tuhlattua" rahaa. Toisaalta, vintturista pääsee kiinni nostoon vain 60% varmuudella, kun lekosta pääsee 95% varmuudella. Pikkukentällä ei ole hinauskonetta eikä hinauslentäjää, ainakaan silloin kun pitäisi. Suurin osa Suomen kentistä on "pikkukenttiä". Se puoltaa vintturia. Paitsi että... ei siellä pikkukentällä vintturiakaan ole, jollei sitä hankita. Uusi vintturi Saksasta maksaisi jotain 200 000 (villi arvaus), eihän siihen kenelläkään ole varaa. Pääomakulutkin olisivat vetoa kohti parikymmentä euroa, pienillä toimintamäärillä (500 vetoa vuodessa?). Toinen vaihtoehto on rakentaa itse. Yleensä vintturiprojektit ovat vaatineet rahaa parikymmentä tuhatta, lisäksi aikaa yleensä noin 3 vuotta ja työtunteja joitakin tuhansia. Vintturilla ei mielellään vedetä vedellä lastattuja koneita. Vintturia ei mielellään käytetä kilpailuissa, ainakaan SM-tasolla, hinaukset menisivät aika hankaliksi. Vintturia ei mielellään käytetä yhtäaikaa lekohinauksen kanssa. Kyllä se onnistuu, mutta vilkkaalla kentällä tulee ongelmia. Mutta on vintturissa puolensakin, hyvinhän se toimii Selänpäässä ja Kymissä. Entäs autohinaus? Sen pääomakustannukset ovat pienet. Saattaa olla pikkukenttien pelastus. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 17, 2007 Vintturi on hyvä peli. Mutta ei se niin yksinkertainen juttu ole, että se olisi "parempi" kuin lekohinaus. Harrastaja lentää vuosittain 10-30 lentoa. (Minulle tuli viime vuonna 28 lentoa.) Jos lekohinaus on 20€ kalliimpi kuin vintturi, se tietää 200 - 600 euroa "tuhlattua" rahaa. Toisaalta, vintturista pääsee kiinni nostoon vain 60% varmuudella, kun lekosta pääsee 95% varmuudella. Pikkukentällä ei ole hinauskonetta eikä hinauslentäjää, ainakaan silloin kun pitäisi. Suurin osa Suomen kentistä on "pikkukenttiä". Se puoltaa vintturia. Paitsi että... ei siellä pikkukentällä vintturiakaan ole, jollei sitä hankita. Uusi vintturi Saksasta maksaisi jotain 200 000 (villi arvaus), eihän siihen kenelläkään ole varaa. Pääomakulutkin olisivat vetoa kohti parikymmentä euroa, pienillä toimintamäärillä (500 vetoa vuodessa?). Toinen vaihtoehto on rakentaa itse. Yleensä vintturiprojektit ovat vaatineet rahaa parikymmentä tuhatta, lisäksi aikaa yleensä noin 3 vuotta ja työtunteja joitakin tuhansia. Vintturilla ei mielellään vedetä vedellä lastattuja koneita. Vintturia ei mielellään käytetä kilpailuissa, ainakaan SM-tasolla, hinaukset menisivät aika hankaliksi. Vintturia ei mielellään käytetä yhtäaikaa lekohinauksen kanssa. Kyllä se onnistuu, mutta vilkkaalla kentällä tulee ongelmia. Mutta on vintturissa puolensakin, hyvinhän se toimii Selänpäässä ja Kymissä. Entäs autohinaus? Sen pääomakustannukset ovat pienet. Saattaa olla pikkukenttien pelastus. Hyviä pointteja, mutta sanotaanko, että molempi parempi... Pari seikkaa tuli kuitenkin mieleen. Miksi vintturia ei voisi käyttää lekon kanssa saman aikaisesti? Vintturihinaus on lentoon lähtö siinä missä mikä muukin, en siis ymmärrä miten se sotkee muuta lentotoimintaa... En ainakaan Hyvinkäällä ole havainnut mitään ongelmia... Vintturin puolustukseksi sanoisin hinnan lisäksi vielä nopuden. Hyvänä kelipäivänä vintturista lähdettäessä ollaan lähes varmuudella nopeammin nostossa kuin lekolla... Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 17, 2007 Kuinka pitkä väli vintturilla tulee startteihin? Ehtiikö vintturilla vetämään tunnissa useampia vetoja kuin lekolla? Itse olen ajatellut vintturin ongelmalliseksi paikoissa joissa on kentän lähellä asutusta tai vilkkaasti liikennöityjä teitä. Tämähän ei siis ole ongelma jos vinttaus sujuu ongelmitta, mutta sitten jos tapahtuukin jotain sellaista joka johtaa vintturilangan "kaatumiseen" tien yli tai keskelle asutusta. Osaako vintturista enemmän tietävät sanoa onko tämä todellinen ongelma vai vain minun mielikuvituksen tuotetta? Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 17, 2007 Vintturi on hyvä peli. Mutta ei se niin yksinkertainen juttu ole, että se olisi "parempi" kuin lekohinaus. Harrastaja lentää vuosittain 10-30 lentoa. (Minulle tuli viime vuonna 28 lentoa.) Jos lekohinaus on 20€ kalliimpi kuin vintturi, se tietää 200 - 600 euroa "tuhlattua" rahaa. Toisaalta, vintturista pääsee kiinni nostoon vain 60% varmuudella, kun lekosta pääsee 95% varmuudella. Pikkukentällä ei ole hinauskonetta eikä hinauslentäjää, ainakaan silloin kun pitäisi. Suurin osa Suomen kentistä on "pikkukenttiä". Se puoltaa vintturia. Paitsi että... ei siellä pikkukentällä vintturiakaan ole, jollei sitä hankita. Uusi vintturi Saksasta maksaisi jotain 200 000 (villi arvaus), eihän siihen kenelläkään ole varaa. Pääomakulutkin olisivat vetoa kohti parikymmentä euroa, pienillä toimintamäärillä (500 vetoa vuodessa?). Toinen vaihtoehto on rakentaa itse. Yleensä vintturiprojektit ovat vaatineet rahaa parikymmentä tuhatta, lisäksi aikaa yleensä noin 3 vuotta ja työtunteja joitakin tuhansia. Vintturilla ei mielellään vedetä vedellä lastattuja koneita. Vintturia ei mielellään käytetä kilpailuissa, ainakaan SM-tasolla, hinaukset menisivät aika hankaliksi. Vintturia ei mielellään käytetä yhtäaikaa lekohinauksen kanssa. Kyllä se onnistuu, mutta vilkkaalla kentällä tulee ongelmia. Mutta on vintturissa puolensakin, hyvinhän se toimii Selänpäässä ja Kymissä. Entäs autohinaus? Sen pääomakustannukset ovat pienet. Saattaa olla pikkukenttien pelastus. Joo, kyllä autohinaus on noista hinaustavoista voittaja, monessa suhteessa. Ainoaksi suureksi miinukseksi autohinauksessa jää pitkän kentän tarve, ellei sitten käytä monimutkasempaa kääntöpyörähinausta. Autohinauksen hinta on suunnilleen hinauksessa kuluvan polttoaineen hinta, niin halvalla on hankittavissa hinauksessa käytettävä auto ja köysi. Talvella lennettiin autohinauksella jäältä ja bensiiniä paloi noin 0.7l per hinaus(riippuu luonnolisesti vetoautosta) köyden takaisin vetoineen, eli sillon hinauksen hinnaksi jäi noin 0,8-1e, jonka kanssa ei voi kyllä kilpailla millään vintturilla saati sitten lentokonehinauksella 8) Tuosta lentokonehinauksesta täytyy vielä sanoa sen verran, että sen kallis hinta karsii kyllä tehokkaasti lentomääriä kesän kuluessa. Opiskelija budjetilla ei ole yksinkertaisesti varaa hinauttaa itseään riittävän useasti ylös Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 17, 2007 Kuinka pitkä väli vintturilla tulee startteihin? Ehtiikö vintturilla vetämään tunnissa useampia vetoja kuin lekolla? Itse olen ajatellut vintturin ongelmalliseksi paikoissa joissa on kentän lähellä asutusta tai vilkkaasti liikennöityjä teitä. Tämähän ei siis ole ongelma jos vinttaus sujuu ongelmitta, mutta sitten jos tapahtuukin jotain sellaista joka johtaa vintturilangan "kaatumiseen" tien yli tai keskelle asutusta. Osaako vintturista enemmän tietävät sanoa onko tämä todellinen ongelma vai vain minun mielikuvituksen tuotetta? Kaksikelaisella vintturilla vetää tunnissa melko varmasi enemmän vetoja kun lekolla. Asutuksen tai teiden läheisyys ei juurikaan vaikeuta vintturin käyttöä. Lanka vedetään irtoamisen tai irrottamisen jälkeen suoraan sisään ja jarruvarjo pitää sen melko kireällä vedon ajan, joten harvemmin se "kaatuu" minnekkään kauas kentästä. Lentäjän tehtävänä on sorrattaa sivutuulitilanteessa konetta siten vastatuuleen, että kone ja hinauslanka kestää kentän päällä. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 17, 2007 Hyviä pointteja, mutta sanotaanko, että molempi parempi... Pari seikkaa tuli kuitenkin mieleen. Miksi vintturia ei voisi käyttää lekon kanssa saman aikaisesti? Vintturihinaus on lentoon lähtö siinä missä mikä muukin, en siis ymmärrä miten se sotkee muuta lentotoimintaa... En ainakaan Hyvinkäällä ole havainnut mitään ongelmia... Vintturin puolustukseksi sanoisin hinnan lisäksi vielä nopuden. Hyvänä kelipäivänä vintturista lähdettäessä ollaan lähes varmuudella nopeammin nostossa kuin lekolla... Lekon kanssa samanaikaisesti... pointteja: 1. Turvallisuus. Olen nähnyt tilanteen, jossa vintturilanka meni metrin korkealle sykkyrälle radalle hinauskoneen eteen. Oli hämärää, tilannetta ei nähnyt hinauskoneesta. Onneksi paikalla oli valpas *kröhöm* henkilö, joka aavisti tilanteen, kävi tutkimassa radan ja esti hinauskoneen startin. 2. Turvallisuus. Esim RÄPYssä sanotaan, että laskukierrosalueella 300 metriä tai alle ei kierretä nostossa. Se on kuitenkin vintturista startattaessa kohtuullisen normaalia toimintaa. (Nähty Räyskälässä, kun kokeiltiin vintturia) 3. Kustannukset. Millään kentällä Suomessa, tuskin Räyskälässäkään, on varaa makuuttaa pääomaa sekä hinauskoneissa että vintturissa. Käyttöasteet kärsivät kohtuuttomasti. Nopeus: onhan vintturilla sen kolme minuuttia nopeammin noston vieressä, jos rinnakkain lähdetään. Tuosta lentokonehinauksesta täytyy vielä sanoa sen verran, että sen kallis hinta karsii kyllä tehokkaasti lentomääriä kesän kuluessa. Opiskelija budjetilla ei ole yksinkertaisesti varaa hinauttaa itseään riittävän useasti ylös Lennä pidempiä keikkoja. Minulla hinauskustannukset olivat viime kesänä 5€ per lentotunti. No joo, oikeesti (yleistä inflaatiotasoa nopeammin) nousevat lentämisen hinnat tosiaan vähentävät lentämistä. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 17, 2007 Kaksikelaisella vintturilla vetää tunnissa melko varmasi enemmän vetoja kun lekolla. Asutuksen tai teiden läheisyys ei juurikaan vaikeuta vintturin käyttöä. Lanka vedetään irtoamisen tai irrottamisen jälkeen suoraan sisään ja jarruvarjo pitää sen melko kireällä vedon ajan, joten harvemmin se "kaatuu" minnekkään kauas kentästä. Lentäjän tehtävänä on sorrattaa sivutuulitilanteessa konetta siten vastatuuleen, että kone ja hinauslanka kestää kentän päällä. No niin... parasta olisi jos ei olisi taloja tai tietä lähempänä kuin parisataa metriä kiitotiestä. Tosin eihän niitä yleensä olekaan, paitsi jossain Malmilla. Kiitotielamput ovat myös este vintturin käytölle. Vahinkoja joskus sattuu. Olen ollut repimässä vintturilankaa metsästä ja sähkölinjan päältä, ja olenpa nähnyt langan lentokoneenkin päällä, mutta ei niissä mitään todellista vahinkoa ole päässyt käymään. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 17, 2007 Asutuksen tai teiden läheisyys ei juurikaan vaikeuta vintturin käyttöä. Lanka vedetään irtoamisen tai irrottamisen jälkeen suoraan sisään ja jarruvarjo pitää sen melko kireällä vedon ajan, joten harvemmin se "kaatuu" minnekkään kauas kentästä. Lentäjän tehtävänä on sorrattaa sivutuulitilanteessa konetta siten vastatuuleen, että kone ja hinauslanka kestää kentän päällä. Niin tämä siis jos homma toimii normaalisti. Entäs sitten kun tapahtuu häiriö joka estää langan sisään kelauksen (esim. lanka katkeaa/katkaistaa giljotiinilla)? Silloin lankaa jää ulos mahdollisesti satoja metrejä ja jarruvarjon vaikutuksesta ulos jäänyt lanka varmasti sivutuulessa kaatuu kenttäalueen ulkopuolelle. Onko tällainen häiriö mahdollinen ja jos on niin kuinkakohan usein tällaisia tapahtuu? Tällaista skenaariota ajattelin tuolla kysymykselläni. Asiasta en tosiaankaan paljoa tiedä sillä vintturista olen lentänyt vain neljä keikkaa ja kovin vähän muutenkin olen vintturi toimintaa nähnyt / seurannut. Ja samaan hengen vetoon voisi todeta että kyllähän lekohinauksessakin niitä häiriöitä voi tapahtua jonka seurauksena koneet laskee minne ikinä pääsee, mutta koneet voi yleensä laskea sellaiseen paikkaan jossa ei kolmannelle osapuolelle tapahdu vahinkoja. Köydenkin voi yleensä pudottaa johonkin missä maahan putoava köysi ei aiheuta vahinkoa (paitsi sitten siellä on kuitenkin se marjastaja metsässä, jota koneesta ei näe). Kyllä vintturi on silti minusta hieno keksintö ja varsin nautittava ylöspääsy keino . EDIT: Kas Saken viestistä selviääkin jo että ei se lanka ilmeisesti hirveästi vahinkoja aiheuta Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 17, 2007 Ei tuo langan katkeaminen hirveästi vahinkoa aiheuta mutta työtä sitäkin enemmän. Meillä pahin tilanne on ollut joskus parikymmentä vuotta sitten se kun sivutuulella lanka katkesi siinä vaiheessa kun kone oli jo lähes lakipisteessä... varjo vei lankaa mukanaan parisataa metriä ja jäi roikkumaan tien päälle. Alta oli ehtinyt mennä jo pari autoa ennen kuin oli ehditty varoittamaan. Mutta vaikka hiki virtaa vintturihommissa joskus, sen kestää jos hinaus maksu on 5 euroa josta jää kerholle vielä n,4.6 euroa Alhaisen hinnan mahdollistaa se että vintturi on tehty edellisten sukupolvien aikana eikä polttoaineen ja öljynvaihdon lisäksi juurikaan muita kuluja tule. Väitän kyllä että jos kerhosta löytyy muutama henkilö jolla hitsi ja rälläkkä pysyy kädessä niin toimivan, yksinkertaisen vintturin rakentaa 10000 eurolla vaikka osia pitäisi teettääkkin. Suurin kuluerä on kohtuukuntoisen kuorma-auton löytäminen, vanhoista Scania 110 superista joutunee maksamaan vielä 3000-5000 euroa. Käytettyjä vinttureitakin on esim. Saksassa myynnissä aika-ajoin joista useimmat omatekoisia mutta tehdastekoisiakin joukkoon mahtuu. Täällä on muutamia esimerkkejä: http://www.skylaunch.de/album/index.html 2 km lankaa maksaa Suomessa 350 euroa tai 1400m nykyaikaista dyneema Saksasta n.2000 euroa. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 18, 2007 Energian kallistuminen lisää kiinnostusta vintturiin myös NIL:ssä. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 18, 2007 Energian kallistuminen lisää kiinnostusta vintturiin myös NIL:ssä. Tuo kokeilu oli viime (vai edellis?) kesänä. Teknisesti onnistui mainiosti. Pari turvallisuusongelmaa oli lähinnä laskukierroksen keskellä nostossa pyörivien koneiden takia. Sitten on se pääomaongelma; mihin laitetaan hinauskoneet, jos Räyskälään tulee myös vintturi? Erityisesti NIL olisi vähän erikoinen vintturin käyttäjä. Nykyään NILlin kalusto lastataan aamulla vedellä, heidät vedetään kerran päivällä ylös ja joskus illalla he tulevat jostain kaukaa takaisin Räyskälään. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 21, 2007 vintturista pääsee kiinni nostoon vain 60% varmuudella Ei ole varmasti noin huono prosentti ainakaan kymissä. Mäkin lensin viime vuonna reilu 50 lentoa enkä räpsähtänyt kertaakaan. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
