Ilmailu saastuttaa, vai saastuttaako?

[Harri Pottonen 5]

Viimeaikoina on tullut törmättyä kovastikkin puheisiin siitä, kuinka saastuttavaa ilmailu on. Onpa jopa nähty jotain (vapaaehtoisia) ilmastomaksujuttujakin tarjottavan lentomatkustajille.

 

Aikaisemmin taas minulle on jäänyt sellanen käsitys, että lentoliikenne saastuttaa suhteessa vähemmän, kun auto/laivaliikenne, mutta kuitenkin ajallinen hyöty on parempi. Esim. Lontoo-New York laiva vs. lentokone matkustajaa kohden lentokone polttaa vähemmän polttoainetta kun laiva. En tiedä, varmaan lentokorkeudella on jotain tekemistä myös saastuttamiseen verrattuna laivaliikenteeseen, vai onko?

 

Tuossa nopesti mietiskelin, että varmaan tämä ilmailun saastuttaminen ei ole niin yksiselitteinen juttu, vai onko? Jos kaksi painavaa hemmoa lähtee painamaan vanhalla C150:llä Hesasta Joensuuhun, se varmaan saastuttaa enemmän, kun jos hemmot menis autolla (lentopensassahan on lyijyäkin), mutta entäs jos sama homma tehdään C206:lla (6 pax yhdessä koneessa vaatii 2 autoa noin normaalisti). Tai mitäs jos C206:n tilalle otetaan diisselisesna, luulen että luvut kääntyvät vielä enemmän pikkukoneen puoleen.

 

Entäs sitten jos otetaan esimerkiksi lento ATR:llä Helsingistä Seinäjoelle? Kumpi saastuttaa enemmän, Atikka, vai se, että nuo ihmiset menisivät Seinäjoelle omilla autoillaan?

 

Junaliikenteeseen tuota lentoliikennettä on tietysti vaikeampi verrata, kun sähkönkulutusta esimerkkiväleillä on varmaan vaikea arvioida. Ja sähkön kanssa tulee ongelmaksi myös se, onko se ydinvoimaa, vesivoimaa vai esim. hiilivoimaa. Jos oletetaan, että juna menee vesivoimalla, niin sittenhän se saastuttaa tietenkin kaikista vähiten.

 

Niin... siis mietin vaan että mikä tässä vouhotuksessa oikein on totuus? Saastuttaako ilmailu oikeasti enemmän kun muut liikkumismuodot, vai yritetäänkö meitä nyt vaan taas mollata turhaan.

[Jarmo Lahtiranta 0]

Niin... siis mietin vaan että mikä tässä vouhotuksessa oikein on totuus? Saastuttaako ilmailu oikeasti enemmän kun muut liikkumismuodot, vai yritetäänkö meitä nyt vaan taas mollata turhaan.

Totuus on se että lentäminen saastuttaa. Itseasiassa kaikki muukin liikkuminen saastuttaa. Tilastot voidaan aina vääntää siihen muotoon joka niiden laatijaa eniten hyödyttää. Eniten saastuttava muoto siis riippuu ihan siitä, millä tavalla se lasketaan. Tästä tulee varmasti mielenkiintoinen keskustelu koska loppujenlopuksi kaikki ovat oikeassa. Kannattaa muistaa lähdekritiikki. Shellin ja Greenpeacen tulokset eroavat varmasti toisistaan.

[Harri Pottonen 5]

No joo, no sehän nyt on selvä, että tottakai saastuttaa, koska fossiilisia polttoiaineita poltetaan. Ehkä muotoilin otsikon huonosti.

 

Selvyyden vuoksi vielä, niin tarkotus oli kysyä sitä, että saastuttaako siis ilmailu suhteessa enemmän, kun muut liikkumismuodot. Niinkuin nykyään moni taho antaa ymmärtää.

[Janne Kuutti 4]

Kyllä liikenneilmailu saastuttaa merkittäviä määriä ja on saastemääriltään varmasti verrattavissa muun liikenteen saastuttamiseen. Pienkonelentämistä ei mielestäni pitäisi sotkea mukaan, koska kyseessä on mitättömän pienet päästöt verrattuna liikenneilmailuun ja sotilasilmailuun. Pienkoneet kylläkin saastuttaa tuotettua hevosvoimaa kohti suhteettoman paljon, johtuen 1930 tekniikasta, mutta kyseiset moottorit poistuu käytöstä luonnolista tietä lentobensan hinnan kohotessa, joten ne ei ehdi enää saastuttamaan kymmeniä vuosia.

[Guest cartman2]

Tuo saastuttamisen vertaaminen riippuu paljolti täyttöasteista eri liikennemuodoissa.

[Hannu Niemi 1]

Tuo saastuttamisen vertaaminen riippuu paljolti täyttöasteista eri liikennemuodoissa.

 

Purjelento taitaa mennä saastuttamisessa kaikkein puhtaimmaksi liikkumismuodoksi/km (esim. 1000 km, josta esim. vintturihinauksessa moottori käy alle minuutin ja lekokin vain muutamia ).

 

Purjeeneestäkin vastaavalla matkalla valuu aika paljon biojätettä vesistöön..

 

Tietenkin tilanne muuttuu, jos työnnetään kone 500 km päässä peltoon, mutta yritys ekotekoon on silti kova

 

hannu

[Janne Saarijärvi 0]

Yleisesti ottaen kuljetusmuotojen järjestys energiatehokkudessa on jokseenkin:

1. Vesikuljetus

2. Rautatie

3. Maantie

4. Ilmakuljetus

 

Faktat: Nopeuden kaksinkertaistamiseksi tarvitaan kymmenkertainen määrä tehoa. Nopeus ei siis tule ilmaiseksi. Lentokoneessa lisäksi nosteen tuottamiseen käytetään melkoinen osa energiasta.Toisaalta työmatka Kiinaan tai Taiwaniin olisi kuukausien reissu vesikuljetuksena.

(Muuan ex-työkaveri oli tavattoman lentopelkoinen, ja lähti messuille Saksaan junilla+lautoilla. Muutaman päivän messureissun kokonaispituus oli pari viikkoa...)

 

Nykyisiä huomattavasti hitaammat ilma-alukset, mutta laivoja paljon nopeammat, joiden ei tarvitse käyttää suurta osaa energiasta nosteen muodostamiseen, (lue ilmalaivat) voisivat mullistaa ainakin rahdin osalta ilmakuljetukset. Ja taas toisaalta alukset joissa käytettäisiin "pakollinen" siipirakenne hyötykuorman kuljettamiseen, ja jätettäisiin "turha" perinteisten lentokoneiden runko pois (lue lentävä siipi) parantaisi myös hyötysuhdetta.

 

Mutta ilmailumaailma on kovin vanhoilinen, toki ymmärrettävistä syistä. Kun nyt ensin päästäisiin 30-luvun konstruktiota olevista lyijyä vaativista, bokserikaasarikoneista ja AM-radioista eroon....

 

Beechcraft oli aikaansa edellä Beech 2000 Starshipinsa kanssa. Valitettavasti maailma ei ollut silloin vielä sille valmis ja sarja jäi pienehköksi. Sittemmin Raytheon osti Beechin, ja on ostellut lähes kaikki 2000:t pois omsitajiltaan aikomuksena paalata ne pois, jotta vapautuisi varaosa- jne jälkimarkkinointivastuistaan. Onneksi pari omistajaa on sitkeästi pitänyt koneistaan kiinni....

http://www.airliners.net/info/stats.main?id=69

 

 

 

Janne

[Guest cartman2]

Yleisesti ottaen kuljetusmuotojen järjestys energiatehokkudessa on jokseenkin:

1. Vesikuljetus

2. Rautatie

3. Maantie

4. Ilmakuljetus

 

Janne

 

Yleisesti ja yksinkertaistaen.. Matkustajalaiva jolla ei kuljeteta rahtia on epätaloudellisempi kuin moderni liikennekone. Auto jossa matkustaa vain kuljettaja on epätaloudellisempi kuin moderni liikennekone kuten A380 (100km/pax/3l). Jne. jne...

[Janne Saarijärvi 0]

Tottakai, ihan kuten eräälle pohjalaiskentälle tuleva Embraier jossa on viisi matkustajaa, tai ATR, jossa on kaksi matkustajaa, tai muuan A3XX, jossa olin Hongkong-Taiwan-legin, arviolta 2/3 paikoista tyhjinä... Toki lautat sahaa usein aika tyhjinä myös, ja niillä kuolee ikävään, jos ei tule kännisiltä örveltäjiltä turpaan.

 

Ilman ilmailunväristä suodatinta aurinkolaseissa, 

 

Edit: Ihan mielenkiintoista faktaa aiheesta jenkkisilmin, ja periantiikkiyksiköin: http://www.bts.gov/publications/national_transportation_statistics/2002/pdf/entire.pdf

BTU/matkustajapaikka/maili on ihan mielenkiintoinen vertailuarvo, s 281...

Lyhyesti: Juna parituhatta, dösä nelisentuhatta, henkilöauto n 3800 (!), moottoripyörä noin parituhatta, lentokone vähä vajaa 4000 (1960-1970 vielä 2-2,5-kertainen). Henkilöauton ja bussin suhdetta ei voi kuin ihmetellä. Toisaalta tässä joku vuosihan sitten pääkaupunkiseudun julkisten ollessa lakossa, ja ihmisten käyttäessä yksityisautoja, mitattiin siellä huippualhaiset ilmansaastelukemat. Kuitenkin nuo ovat jenkkilukuja, joissa henkilöauto on aivan liian usien tiiliskiven muotoinen 2,5 tonninen SUV tms mötkäle, jota liikuttaa ISO bensakone, euroopassa olisi luvut ihan muuta, paitsi ilmailun osalta, kalusto siinä kun on kuitenkin periaatteessa about samaa.

 

 

Janne

[Risto Partanen 0]

Yleisesti ottaen kuljetusmuotojen järjestys energiatehokkudessa on jokseenkin:

1. Vesikuljetus

 

Tuossa voisin olla jokseenkin eri mieltä... Toki, jos "saastuttavuudesta" puhutaan virallisesti, että se on saastetta mikä pakoputkesta, piipusta tms. suodatinkanavasta ulos tulee niin olet oikeassa. Mutta laivojen todelliset päästöt ovat totaalisesti aivan muualla. Se mitä laivat päästävät veteen saastuttaa planeettaamme erittäin paljon ja huomattavasti enemmän kuin esim. lentokoneet; pilssivedet, jätteet, likavedet yms, kaikki lasketaan todella usein mereen.. Voin jokusen ajan laivoilla viettäneenä sanoa, että käsittämätöntä touhua! Pilssiveteen, eli laivan moottoreiden jäähdytysveteen pääsee aina öljyä ja vaikka niin ei saisi tehdä, kyseiset vedet lasketaan mereen vastoin asetuksia, kustannusten minimoimiseksi. Valvominen on mielettömän hankalaa ja varmaan jokainen ymmärtää miten se vaikuttaa vesistöihin. Toki suomalaiset laivat jotka ovat viimeisen päälle TIP-TOP noudattavat asetuksia ainakin Suomen aluevesillä...

 

Asioiden vertaaminen on vaikeaa, koska laivojen vaikutus otsoonikerrokseen, josta käsitykseni mukaan on puhe,  on minimaalista lentäviin aluksiin verrattuna.

 

Ja itse topicciin vastaten: no tottakai se saastuttaa! Mutta mitä siitä? Kasvihuoneilmiö on ja tulee voimistumaan.. Mutta mielestäni katse tulisi kiinnittää johonkin muuhun kuin logistiikkaa tarjoaviin kuljetusmuotoihin. Sähköntuotanto ja muut energian tuotantomuodot ovat suurin syy, ylivoimaisesti. Hyvin Yhdysvaltalaistyyppistä on suunnata kuluttajien katse jonnekin aivan muualle (kuten ilmailuun joka on viisain ihmisen kehittämä esineiden ja ihmisten liikuttelumuoto) kuin todelliseen taudinaiheuttajaan..

 

RiPa

[Jari Mikkilä 0]

Tätä on erittäin vaikea arvoida ja vertailla miten mikäkin kuluttaa pahimmin. Jos puhutaan pelkästä menovesitaloudesta, voi lentokone pärjätä yllättävänkin hyvin. Jos katsotaan kokonaiskuvaa. Kuten miten ja mihin sitä saastetta survotaan, tilanne muuttuu totaalisesti. Myöskin vaikeammin arvioitavaksi.

 

Yhtenä syynä se, että vaikka laiva päästeleekin pilssivesia mereen, mutta jätekaasut menevät ilmakehän alimpaan kerrokseen. kuten autollakin. Vaan liikennekone pukkaa pahimmat saasteet tuonne 10 kilometriin, joka on kaikkein arinta aluetta ilmakehässä saasteiden kannalta.

 

- J

[Hannu Tolonen 0]

Faktat: Nopeuden kaksinkertaistamiseksi tarvitaan kymmenkertainen määrä tehoa. Nopeus ei siis tule ilmaiseksi.

Mitähän tarkoitat tällä? Jos esimerkiksi auto ajaa 100km/h sen sijaan että ajaisi 50 km/h, ei sen tehon kyllä tarvitse olla kymmenkertainen.

 

Hannu

[Kimmo Wjuga 1]

Beechcraft oli aikaansa edellä Beech 2000 Starshipinsa kanssa. Valitettavasti maailma ei ollut silloin vielä sille valmis ja sarja jäi pienehköksi.

 

Tuo oli varmaan vitsi...? Tai sitten kirjoittajan kannattaa ihan oikeasti ensin koettaa perehtyä ilmailuun ennen kirjoittamisiaan.

 

Mut joo jos asiaa puhutaan, niin ilmailun saastuttavia vaikutuksia on paha sinänsä arvioida, kun joudutaan ottamaan huomioon saasteiden vaikutus yläilmakehässä. Esim. maan albedoon ilmailun saasteilla on iso vaikutus.

Toisekseen moni puhuu diiselistä kulutusta vähentävänä tekijänä, mutta pitää muistaa myös ne palotuotteet. Yleisestihän nykypäivän tieto on, että dieselin palotuotteet ovat ympäristölle paljon pahempia kuin bensan. Eli nettona mieluummin bensakoneilla (tuoreilla sellaisilla). Elikkä ei tota erilaisten kuljetusmuotojen ympäristötehokkuutta oikein tosiaan voi arvioida kovinkaan helposti, kun huomioon otettavia asioita on miljoona.

 

[Sami Virkkula 0]

Mitähän tarkoitat tällä? Jos esimerkiksi auto ajaa 100km/h sen sijaan että ajaisi 50 km/h, ei sen tehon kyllä tarvitse olla kymmenkertainen.

 

Hannu

 

Ei tuo ole mikään mahdottomuus koska ilmanvastus kasvaa nopeuden neliönä, renkaiden vastus kasvaa, vierintävastus kasvaa jne jne

[Kimmo Wjuga 1]

Ei tuo ole mikään mahdottomuus koska ilmanvastus kasvaa nopeuden neliönä, renkaiden vastus kasvaa, vierintävastus kasvaa jne jne

 

eli 10hp = 50km/h ja 100hp = 100km/h..? Ei se mahdotonta ole, mutta ei sillä ole kyllä mitään tekemistä tosielämän kanssa.

[Markku Kiiski 2]

Tarpeellisessa matkustamisessa ei liene kovin suuria eroja mitä matkustusmuotoa käytetään, kauas kannattaa lentää, lyhyemmät matkat junalla tai autolla.

Suurin ongelma saastumisen kannalta on mielestäni ”turha” matkustaminen, joka nimenomaan lentoliikenteen osalta kasvanut huimasti muutaman viime vuosikymmenen aikana. Nykyään lentomatkustamisen reaalihinta on varsin alhaisella tasolla, jonka vuoksi yhä useampi matkustaa yhä useammin ja yhä kauemmaksi.

En oikein ymmärrä henkilöitä, jotka kehuvat kanssaihmisilleen kuinka kaukana, ja kuinka monta kertaa viime aikoina ovat matkustelleet turistireissuilla.

Turhaa lentomatkustusta voisi mielestäni rajoittaa esim. verotuksella, ja kohdentaa nämä tulot tutkimukseen ja ympäristön hyväksi.

Lentäminen on sitten asia erikseen.

 

[Tero Hannula 14]

eli 10hp = 50km/h ja 100hp = 100km/h..? Ei se mahdotonta ole, mutta ei sillä ole kyllä mitään tekemistä tosielämän kanssa.

 

Tehontarve kasvaa kuutiollisesti (kolmanteen potenssiin) nopeuden funktiona (tuplavauhti vaatii 2^3 eli 8-kertaisen määrän tehoa). Sama toimii myös niin päin, että esimerkiksi tuulivoimalan tuottama teho kasvaa kuutiollisesti tuulennopeuden funktiona. Asian ajattelua monimutkaistaa käytettävän moottorin hyötysuhde eri (kierros)nopeuksilla sun muut epälineaariset tai muuten takakierot tekijät. Mun prätkän hetkellisen kulutuksen mittari kertoo kulutukseksi Helsingin keskustan n. 30 km/h nopeuksissa yli 8 litraa/100 km eli saman verran kuin jossakin Saksan baanalla kun taulussa seisoo tasaisesti yli 180 km/h. Tämäkään ei varsinaisesti helpota tehontarpeen kuutiollisen nousemisen pureksimista...

[Hannu Tolonen 0]

Tehontarve kasvaa kuutiollisesti (kolmanteen potenssiin) nopeuden funktiona (tuplavauhti vaatii 2^3 eli 8-kertaisen määrän tehoa). Sama toimii myös niin päin, että esimerkiksi tuulivoimalan tuottama teho kasvaa kuutiollisesti tuulennopeuden funktiona. Asian ajattelua monimutkaistaa käytettävän moottorin hyötysuhde eri (kierros)nopeuksilla sun muut epälineaariset tai muuten takakierot tekijät. Mun prätkän hetkellisen kulutuksen mittari kertoo kulutukseksi Helsingin keskustan n. 30 km/h nopeuksissa yli 8 litraa/100 km eli saman verran kuin jossakin Saksan baanalla kun taulussa seisoo tasaisesti yli 180 km/h. Tämäkään ei varsinaisesti helpota tehontarpeen kuutiollisen nousemisen pureksimista...

No joo, varmaan tiedätkin että keskikulutus ei sinällään ole tehon yksikkö, vaan jos tehosta puhutaan niin pitäisi tuossa esimerkissä puhua l/h, joka tuossa olisi 30 km/h nopeudessa 2,4l/h ja 180km/h nopeudessa 14,4l/h. Loppujen lopuksi on ihan turhaa puhua tehon tarpeen kasvusta, vaan ennemminkin kokonaiskulutuksen kasvusta.

 

Hannu

[Guest cartman2]

 

Toisekseen moni puhuu diiselistä kulutusta vähentävänä tekijänä, mutta pitää muistaa myös ne palotuotteet. Yleisestihän nykypäivän tieto on, että dieselin palotuotteet ovat ympäristölle paljon pahempia kuin bensan. Eli nettona mieluummin bensakoneilla (tuoreilla sellaisilla).

 

Nykydieseleiden hiukkassuodattimet taitavat olla senverran tehokkaat että dieselin nämä haitat taitavat olla aika vähäiset.

[Guest cartman2]

Tätä on erittäin vaikea arvoida ja vertailla miten mikäkin kuluttaa pahimmin. Jos puhutaan pelkästä menovesitaloudesta, voi lentokone pärjätä yllättävänkin hyvin. Jos katsotaan kokonaiskuvaa. Kuten miten ja mihin sitä saastetta survotaan, tilanne muuttuu totaalisesti. Myöskin vaikeammin arvioitavaksi.

 

Lisätään vielä mukaan kulkimen valmistamisen aiheuttamat ympäristörasitukset niin tulee vielä vähän haasteellisempaa. 

[Janne Kuutti 4]

Tuo oli varmaan vitsi...? Tai sitten kirjoittajan kannattaa ihan oikeasti ensin koettaa perehtyä ilmailuun ennen kirjoittamisiaan.

 

Mut joo jos asiaa puhutaan, niin ilmailun saastuttavia vaikutuksia on paha sinänsä arvioida, kun joudutaan ottamaan huomioon saasteiden vaikutus yläilmakehässä. Esim. maan albedoon ilmailun saasteilla on iso vaikutus.

Toisekseen moni puhuu diiselistä kulutusta vähentävänä tekijänä, mutta pitää muistaa myös ne palotuotteet. Yleisestihän nykypäivän tieto on, että dieselin palotuotteet ovat ympäristölle paljon pahempia kuin bensan. Eli nettona mieluummin bensakoneilla (tuoreilla sellaisilla). Elikkä ei tota erilaisten kuljetusmuotojen ympäristötehokkuutta oikein tosiaan voi arvioida kovinkaan helposti, kun huomioon otettavia asioita on miljoona.

 

 

Vaikka tbo dieselin palotuotteet sisältääkin paljon enemmän haitallisia hiukkasia, typen oksideja ja nokea, kuin besiinimoottorin palotuotteet on diesel silti ympäristön(ei välttämättä ihmisen terveyden) kannalta edullisempi runsaasti pienempien hiilidioksidi ja HC päästöjensä ansiosta. 

[Janne Saarijärvi 0]

Tuo oli varmaan vitsi...? Tai sitten kirjoittajan kannattaa ihan oikeasti ensin koettaa perehtyä ilmailuun ennen kirjoittamisiaan.

 

Olen jonkun vuoden yrittänyt perehtyä, vaan paljon vielä on opittavaa silläkin saralla. Valitettavasti ei tuo sinun perústelematon heittosi minua vie yhtään pidemmälle. Mutta mikäli vaan maltat avata tietämystäsi muidenkin käyttöön luen innolla. Se tälläisissa nettifoorumeissa onkin paras anti että voi antaa ja oppia... Toi on vaan mieleeni jäänyt näkemys luettuani aika asiallisen oloisen pitkän artikkelin tuosta koneesta ja sen tarinasta Air&Space-lehdestä noin ehkä parin vuoden takaa, mutta osaat varmaan korjata näkemykseni oikeammaksi.

 

Toisekseen moni puhuu diiselistä kulutusta vähentävänä tekijänä, mutta pitää muistaa myös ne palotuotteet. Yleisestihän nykypäivän tieto on, että dieselin palotuotteet ovat ympäristölle paljon pahempia kuin bensan.

 

Riippuu onko nykypäivä 1987 vai 2007. Polttomoottori, olkoon sitten bensa tai diesel tuottaa käytännössä seuraavia päästöjä:

1) CO2 eli hiilidioksidi, tässä nykydiesel on etevämpi, ihan pelkästään jo siitä syystä että ottomoottorin perisynti on huono hyötysuhde osakuormalla, ja mitä enemmän poltetaan sitä enemmän hiilidioksidia tulee. Kaikki varmaan muistavat yläasteen kemiasta että puhtaasta hiilivedyn palamisesta tulee ulos hiilidioksidia ja vettä.

2) CO eli häkä, tässä on diesel etevämpi

3) NOx eli typen oksidit, tässä ero noin +/-0

4) HC eli hiilivedyt, tässä on diesel etevämpi

5) Sitten ne partikkelit. Diesel tuottaa nokipartikkeleita, mutta niin tuottaa myös bensamoottori. Se missä on olennaisin ero on se että dieselin partikkelit ovat kokoluokkaa 10 mikrometriä, kun taas bensakoneen luokkaa 1 mikrometri. Käytännössä se meriteeraa:

  - Bensakoneen partikkeleita ei näe, eikä niille ole olemassa nykytekniikalla yleistä ja kohtuuhintaista mittaustapaa

  - 10ym partikkelit ovat samaa kokoluokkaa kuin siitepoly jne luontaiset pölyt, joita elimistö osaa poistaa keuhkoista. Bensakoneen partikkelit pienen kokonsa vuoksi tunkeutuvat keuhkoihin niin syvälle että niistä suuri osa jää sinne pysyvästi.

Sama pidempänä:

http://www.stealthtdi.com/Emissions.html

 

Jos asia kiinnostaa niin tästä voi lukea partikkeleista lisää:

http://www.nrcse.washington.edu/research/reports/reports.asp

 

EDIT: Kielenhuoltoa..

Janne

[Juhana Suhonen 0]

Kuten sanottua, myös lentokoneet itsessään kuluttavat eri määrän polttoainetta.

   Esim. täysi Airbus A321-kone kuluttaa polttoainetta Finnairin mukaan Helsingistä Eurooppaan 3,5l/hlö/100km

               http://annual2003.finnairgroup.com/yhteiskunta/yhteiskunta_3.html

 

   Myös Finnairin mukaan uudet Airbus A350-koneet kuluttavat kolmanneksen vähemmän polttoainetta matkustajaa kohti kuin nykyiset MD-11-koneet

                 http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_11_1_1.html?Id=hex_200512070000039865.html

[Janne Saarijärvi 0]

Laitetaas vielä lyhyesti siitä tehon tarpeesta. Teho/energia kun on siitä mielenkiintoinen käsite ettei se ole lineaarinen. Jos palautellaan vaihteeksi yläasteen fysiikkaa mieliin että saadaan edes hyvin ohuesti todellisuuteen liittyvä sääntö, eli kineettinen energia, kappaleeseen sitoutunut energia, joka energian häviämättömyysperiaatteen mukaan täytyy jotenkin siihen tuottaa, ja josta se oikeassa maailmassa on innokas luopumaan:

 

Ek= 1/2 x m x V², unohdetaan pidempi suhteellisuusteoreettinen kaava kun ollaan kuitenkin aika kaukana valonnopeudesta.

 

Demotaan vaikkapa m=1000 ja v=10 ja 20

 

Ek(10)=1/2 X 1000 X 10² = 50 000

Ek(20)=1/2 X 1000 X 20² = 200 000

 

Kun tuohon lisätään todelliset arkipäivän ikävyydet, ilmanvastus, vierintävastukset esim moottor(e)issa, jne ja se ikävä puoli että kappaleen kihdyttämiseen vaadittava voima on hillitön verrattuna sen jo saavuttaman nopeuden ylläpitämiseksi vaadittavaan, ja sekin pitää olla reservissä jotta haluttu nopeus saavutetaan, ollaan aina vaan hillittömämmissä eroissa nopeuden funktiona... Bensakone taas kärsii tuosta huomattavasti, koska, kuten sanottua, sen hyötysuhde osakuormalla on erityisen surkea, eli moottoipyöräilijän kannattaa pitää oikea ranne koukussa. 

 

Vesiliikenteessä tosin väliaineen vastus, eli veden, on kohtuu hillitön verrattuna ilmaan, ja siinä etenkin nopeudesta rokotetaan rankasti..

 

Joku jolla on fysiikka parikymmentä vuotta tuoreemmassa muistissa/intoa enemmän saa ihan vapaasti korjata/tarkentaa...

 

Janne

[Jari Mikkilä 0]

Lisätään vielä mukaan kulkimen valmistamisen aiheuttamat ympäristörasitukset niin tulee vielä vähän haasteellisempaa. 

 

Kiireissäni kun kirjoittaa niin tämänhän minä unohdinkin.

 

Nyt menee hiukan sivu aiheen, mutta menkööt. Tuo huomioon ottaen onkin nurinkurista kun puhutaan että pitäisi kansalaiset saada hommaamaan uusia vähän saastuttavia autoja. Itsellänikin on pelko persauksessa, että millon hallitus/eduskunta päättää pistää saastemaksun autolle, kuten on uumoiltu. Mitä enemmän sontaa pakoputkesta, sen kalliimpi veromaksu. Miten sitten kun tuo minun 25 vuotias kesäauto, jolla ajetaan vain 2000-3000km vuodessa.

 

Mutta yhtälailla, tuollainen keskiverto 10 vuotias kinneri saastuttaa loppuajoikänsä aikana vähemmän kuin uuden auton tekeminen maksaa. Ainakin itsestä kuulostaa hiukan päättömältä että pistetään lisämaksua sille autolle, joka tulee saastuttamaan vähemmän kuin mitä edes uuden kinnerin tekeminen kuluttaa luonnonvaroja. Ainoa etu on liikenneturvallisuus. (ja toki 500 lisävarustetta enemmän)

 

Tässä onkin kiva huomioida harrastelentäjien menttaliteetti, kun vanhojakin koneita pitdetään yhtä hyvinä kuin uusia ja koneet todella lennetään loppuun asti ja siltikin vielä kunnostetaan muutamaksi vuodeksi. Toki mukana on syytä koneiden hinnoittelussa. Mutta tämä vanhan raudan ilmassa pitäminen sen sijasta että hankkii yhtenään uuden, on eräänlainen ympäristöteko...

 

- J