Kirjoitettu Huhtikuu 29, 2007 Suomenkielisessä ilmailukirjallisuudessa ja -lehdistössä nettikirjoittelusta puhumattakaan sekoillaan aika ajoin enemmän tai vähemmän koneen pyrstössä olevien eri osien nimitysten kanssa. Jos ei muuten, niin ainakin se tuottaa joskus vaikeuksia tarkoitetaanko esim. sivuvakaajalla pelkkää kiinteää osaa vai koko kokonaisuutta peräsimineen yhdessä. Osasyynä lienee se, ettei meillä ole niin yksikäsitteisen vakiintunutta sanastoa noille eri osille kuin on englannin kielessä. Ehdotankin siksi käyttöön seuraavaa termistöä, joka ainakin alan suomalaisessa korkeakoulutuksessa on käytössä. Koneen takana sijaitsevat (tai joskus nokassa) koneen korkeussuuntaisesta vakavuudesta ja ohjauksesta vastaavat pinnat ovat: kiinteä korkeusvakain tai vaihtoehtoisesti korkeusvakaaja (horizontal stabilizer), sen perään saranoitu korkeusperäsin (elevator) ja nämä pinnat yhdessä muodostavat korkeusvakauttimen (horizontal tail). Jos kyseessä on yhtenä kokonaisuutena liikuteltava pinta jossa ei ole erillistä peräsintä, on kyseessä pendeliperäsin (flying tail). Sivusuuntaisesta vakavuudesta ja ohjauksesta vastaavat pinnat ovat: Kiinteä sivuvakain (vertical stabilizer) tai vaihtoehtoisesti sivuvakaaja tai evä (fin), jonka takareunaan on saranoitu sivuperäsin (rudder) ja nämä yhdessä muodostavat sivuvakauttimen (vertical tail). Selkäevä (dorsal fin) on puolestaan sivuvakaajan loivassa kulmassa matalana eteenpäin jatkuva jatke tai pidennys, jonka tarkoituksena on pitää virtaus kiinni sivuvakauttimessa ja siten säilyttää ohjainteho myös suurilla sivuluisukulmilla. Sivuvakautin ja korkeusvakautin yhdessä muodostavat koneen pyrstön (empennage, tail). Joskus englanninkielinen termi "empennage" voi myös tarkoittaa takarunkoa ja etenkin sitä osaa takarungosta johon sivuvakautin ja korkeusvakautin kiinnittyvät, kun taas "tail" viittaa useimmiten itse vakauttimiin. Toki usein arkikielessä asiayhteys paljastaa mistä osasta täsmällisesti ottaen on kulloinkin kyse, mutta aina ei ole näin, etenkään kirjoitetussa tekstissä. Siksi olisi hyvä omaksua oikeat termit heti alusta pitäen. Ainakaan ei pitäisi puhua koskaan "peräsimestä" kun tarkoitetaan kiinteää osaa tai kumpaakin yhdessä. Peräsin nyt ainakin pitäisi olla sen verran vakiintunut termi, että kaikki ymmärtävät sen tarkoittavan vain ja ainoastaan saranoitua liikkuvaa osaa. Oikeista termeistä oli puhetta myös toisessa säikeessä: http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,65309.0.html. Tuli sitten mieleen myös nämä muut oikeatermisyysasiat. Tähän säikeeseenhän voisi kerätä näitä tällaisia usein väärin käytettyjä tai muuten epäselviä/vakiintumattomia termejä. Yhdessä voimme sitten antaa niille yksikäsitteisen sisällön, jolloin asioista on helpompi puhua niiden oikeilla nimillä myös omalla äidinkielellämme. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 29, 2007 >Tähän säikeeseenhän voisi kerätä näitä tällaisia usein väärin käytettyjä tai muuten epäselviä/vakiintumattomia termejä. Yhdessä voimme sitten antaa niille yksikäsitteisen sisällön, jolloin asioista on helpompi puhua niiden oikeilla nimillä myös omalla äidinkielellämme.< peräsiipi Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 29, 2007 Olisin hieman eri mieltä tuosta vakiintuneesta englannin kielen käytännöstä. Näissä asioissahan britit ja jenkit puhuvat ihan eri kieltä. Ehkä olen näissä asioissa hieman suurpiirteinen, mutta sellainen mielikuva amerikkalasten kielenkäytöstä on, että "horizontal stabilizer" voi tarkoittaa sekä kiinteää osaa että kokonaisuutta. Liikkuva osa on sitten aina "elevator". Aika usein törmää myös termiin "fixed horizontal stabilizer", silloin kun on tarpeen erotella kiinteä osa. Joka tapauksessa, valitettavasti "vakautin" särähtää omassa korvassani ihan yhtälailla kuin "viipeen", tai "kW" polttomoottorissa. Olenkin varmasti tulossa wanhaksi... Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 30, 2007 >Tähän säikeeseenhän voisi kerätä näitä tällaisia usein väärin käytettyjä tai muuten epäselviä/vakiintumattomia termejä. Yhdessä voimme sitten antaa niille yksikäsitteisen sisällön, jolloin asioista on helpompi puhua niiden oikeilla nimillä myös omalla äidinkielellämme.< peräsiipi Pikkusiipihän se on! hannu Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 30, 2007 Tuohon sivuvakautin sivuperäsin termistöön liittyy vielä sellainenkin malli, jossa on vain saranoitu sivuperäsin ilman kiinteää erillistä vakautinta (siis tuo pendeli eli lentävä malli kuten korkeusohjaimessa vastaavasti on). Mitkä lienevät täsmälliset oikeat termit sille (suomi / englanti [britti/amerikan]? Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 30, 2007 ...valitettavasti "vakautin" särähtää omassa korvassani ihan yhtälailla kuin "viipeen", tai "kW" polttomoottorissa. Kuulostaahan tuo vakautin tietysti äkkiseltään oudolta, mutta mielestäni on kuiteknin hyvä, että on edes joku sana kuvaamaan yksikäsitteisesti tuota koko yhdistelmää (eli kiinteää + liikkuvaa osaa yhdessä). Jos joku kielinero keksii tuolle paremman sanan, joka kuulostaa hyvältä ja on helposti ymmärrettävissä, niin antakoon kuulua. Ja sitten tuohon kilowattiin polttomoottoreissa. Watti on ollut jo vuosikymmeniä ainoa virallinen tehon yksikkö. Sen etu on se, että tehot ovat täysin vertailukelpoisia riippumatta laitteesta, puhutaan sitten vaikkapa taskulampusta tai lentokoneen moottorista. Tästä on huomattavaa hyötyä etenkin insinööritieteissä. Kauppamaailma vain vielä hieman hangoittelee vastaan, sillä mainosmiesten ymmärrys ei nähtävästi riitä Wattien tai kilowattien käyttöön. Vähän niin kuin amerikkalaisetkin hangoittelevat yhä SI-järjestelmää vastaan ja pysyttäytyvät omissa imperialistisen ajan yksiköissään nauloissa, jaloissa ja muissa kummallisuuksissa. Onneksi sentään jalan pituus ei muutu presidentin vaihtuessa kuten oli joskus muinoin esim. kyynärän laita: kun kuningas vaihtui, niin mittajärjestelmä laitettiin uusiksi uuden kruunupään henkilökohtaisten ulottuvuuksien mukaan. Mahtoikohan Artaxerxes Longimanuksen aikana välimatkat lyhentyä kovinkin paljon... Noiden jenkkien vuoksihan käytämme käytännössä edelleen ilmailussakin jalkoja ja Maileja tunnissa, gallonaa ja nauloja tai sitten Us-yksiköiden ja SI yksiköiden sekoitusta, vaikka käsittääkseni kansainvälisten sopimusten mukaan myös SI yksiköt ovat sallittuja myös ilmailussa. Mutta vanhoillisten amerikkalaisten määräävän aseman vuoksi muun maailman on pitänyt taipua heidän mieltymyksiinsä tässä asiassa. Hevosvoimien käyttökään ei ole kovin yksiselitteistä. Et nimittäin voi aina tietää miten määriteltyä hevosvoimaa milloinkin käytetään. Euroopassa ja USA:ssa (ja toki Briteissä) on nimittäin erisuuret hevosvoimat. Ero ei ole kovin suuri, mutta joissakin tapauksissa silti merkittävä. US hevosvoima (tai yhtä hyvin Brittiläinen hevosvoima) perustuu alkuperäiseen James Wattin määritelmään: 1 hp = 33000 ft x lb / min eli yksi hevosvoima vastaa 33000 naulan kuorman nostamista yhden jalan korkeuteen yhden minuutin aikana. Jos tuon muuntaa SI yksiköihin, pitää naulojen tilalla käyttää naulavoimaa eli lb=lbf, toisin sanoen naulat pitää kertoa maan vetovoiman kiihtyvyydellä g jotta saadaan tuon naulakuorman aiheuttama voima maan vetovoimakentässä. Suoritetaan laskutoimitus: 33000 ft x 0,3048 m/ft x 1 lb x 0,45359 kg/lb x 9,80665 m/s^2 / 60 s = 745,6959753 kgm^2/s^3 ~=745,7Nm/s = 745,7 J/s = 745,7 W = 0,7457 kW. Eurooppalainen eli metrinen hevosvoima määritellään hieman toisin: 1 hv = 75 kpm/s eli yksi hevosvoima vastaa 75 kilogramman massaisen kuorman nostamista yhden metrin korkeuteen yhden sekunnin aikana. Tuo määritelmässä oleva yksikkö kilopondi on siis kilogramma kertaa maan vetovoiman kiihtyvyys. Suoritetaan laskutoimitus: 75 kg x 1 m x 9.80665 m/s^2 / s = 735,49875 W ~= 735,5 W = 0,7355 kW. Havaitaan siis, että amerikkalainen hevosvoima on hieman suurempi, joten 1 hp = 1,013864368 hv eli noin 1,01386 hv. Näin ollen hevosvoimalukemat (suurempi lukuarvo) samasta tehosta saadaan, jos teho ilmoitetaan metrisinä hevosvoimina. Watit ja siis myös kilowatit ovat puolestaan täsmällisesti ja yksikäsitteisesti määritelty perusyksiköiden kautta. Kilowatti on aina kilowatti oli se sitten missä päin maailmaa tahansa. Se on sama sähkömoottorissa kuin polttomoottorissakin. Kätevää ja selkeää. Ja jos jotain tarvitsee laskea eteenpäin jossa tarvitaan tehoa yhtenä lähtöarvona, se onnistuu suoraan ilman yksikkömuunnoksia tai hämmentäviä tietylle yksikköjärjestelmälle laadittuja laadutettuja kaavoja, joissa jokaisen kaavaan sijoitettavan termin osalta on erikseen ilmoitettava missä yksiköissä ja millä kertoimilla ne on kaavaan sijoitettava. Olemmehan siirtyneet sujuvasti markoista euroihinkin (vaikka jotkut jälkeenjääneet(?) puhuvatkin edelleen joistakin "mummonmarkoista"), miksemme siksi käyttäisi yhtä sujuvasti SI-yksiköitä? Kyllä nuo hevosvoimat pitäisi olla jo taaksejäänyttä elämää. Jos kaikki käyttäisivät SI -yksiköitä, olisivat ne yhtä arkipäiväisiä ja ymmärrettäviä kuin eurot ovat meille nykyisin. Äkkiä sitä tottuu myös kilowatteihin, jos niitä vaan käyttää ja saa niihin jonkinlaista vertailupohjaa. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 30, 2007 Niin, mittayksiköt on aina keskustelua herättävä aihe. Teknisen alan koulutuksen saaneena toki allekirjoitan että ammattikäytössä SI on ihan hyvä systeemi. Toisaalta väestön valtaosa ei kuitenkaan ole teknisten laitteiden suunnittelijoita tms. Käytäntö osoittaa mielestäni, että kun kerran on oppinut yhden mittayksikön käytön ja tulee toimeen sen kanssa, muutosvastarinta on usein varsin iso kun ehdotetaan uutta. Esimerkkinä vaikkapa tuo hv/kW, ja vielä jyrkemmin merellä käytetty solmu vs. km/h. Tavallinen käyttäjähän harvemmin joutuu esim. mitoittamaan rakenteita tai tekemään muita "insinöörilaskelmia", missä SI-järjestelmän edut tulevat esille. Hänelle riittää että on jokin numeroarvo, jonka voi suhteuttaa ympäristöön. Jos autoilija on kerran oppinut että 60 hv:n auto on kenties hieman vajaatehoinen mutta 180 hv on yleensä riittävästi, yksiköiden muuttaminen kilowateiksi tuo aika vähän lisäinformaatiota. Harvemminhan auton tehoa tarvitsee verrata vaikkapa oman talon sähkönkulutukseen. Toinen omakohtainen esimerkki ilmailun saralla on bensiinimoottorin ahtopainemittari. Onhan se "järjettömyyden huippu" että moottorin teho ilmaistaan elohopeapatsaan korkeutena ja vielä tuumissa, kun on olemassa SI-yksikkö Pascal. No, käytännön lentämisessä ahtopaineen yksiköllä ei mielestäni ole suurta merkitystä. Kenties on jopa helpompi muistaa lukuarvo 25 tuumaa kuin 844 hPa. Jotenkin olen tullut siihen näkemykseen että valtavirrasta poikkeavien mittayksiköiden kanssa kannattaa tässä maassa kiiruhtaa hitaasti. Harvemmin niiden käyttö tuo jotain merkittävää kilpailuetua muuhun maailmaan nähden, vaikka olisivatkin loogisempia. Toki kannatan sitä että mittayksiköitä standardoidaan kansainvälisesti silloin kun on mahdollista, mutta muutoksen onnistuminen edellyttää että isot, merkittävät maat tulevat myös mukaan. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 30, 2007 Onhan noita paljonkin, melkein oikein nimityksiä. Lentäjä säätää ahtopainetta, tehoja, Ahtopainemittarin avulla lentsikassa, jossa ei ole turboa. Arrow seisoo kentän laidalla . Ohikulkija katsoo sitä ja toteaa "säätöpotkurikone". Arrowissa on vakiokierrospotkuri, ei säätöpotkuria. DC- 6:ssa on säätöpotkurit. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 30, 2007 Ja mikä on suomeksi yaw damper? En ole ainakaan nähnyt että mitään suomenkielistä termiä olisi yritetty edes käyttää... Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 30, 2007 Ja mikä on suomeksi yaw damper? En ole ainakaan nähnyt että mitään suomenkielistä termiä olisi yritetty edes käyttää... Viipotuksen vaimennin, jota kai ainakin baareissa viihtyvät jotkut rouvashenkilöt voisivat käyttää, näin vappuna. -M- Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 30, 2007 Tähän säikeeseenhän voisi kerätä näitä tällaisia usein väärin käytettyjä tai muuten epäselviä/vakiintumattomia termejä. Yhdessä voimme sitten antaa niille yksikäsitteisen sisällön, jolloin asioista on helpompi puhua niiden oikeilla nimillä myös omalla äidinkielellämme - Isommissa koneissa on kuulemma aktuaattoreita, joilla liikutetaan mm. ohjainpintoja. Servo ei ilmeisesti kelpaa nimitykseksi? Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 30, 2007 Ja mikä on suomeksi yaw damper? En ole ainakaan nähnyt että mitään suomenkielistä termiä olisi yritetty edes käyttää... Se on suomeksi jojo! Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 30, 2007 - Isommissa koneissa on kuulemma aktuaattoreita, joilla liikutetaan mm. ohjainpintoja. Servo ei ilmeisesti kelpaa nimitykseksi? Aktuaattori = liikkeen aikaansaaja ? Servo on vähäsen kai erilainen härveli kuin aktuaattori, se mitä servoista nyt lennokkipuolelta tiedän.... Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Toukokuu 1, 2007 yaw damper on persviipotuksen vaimennin. Kuten tuossa edellä mainittiin, jos ranskalaisella daamilla oli yaw damper kytketty, ei perskannikat viipottais kävellessä. Hauskaa Wappuwa toiwottaa "aerodementikko" Jaska Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Toukokuu 1, 2007 Reverse = Työntövoiman kääntäjä? (btw itse aikanani luulin niitä siivistä nousevia spolereita (speedbrake) reverseiksi) Speedbrake = Nopeusjarru Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Toukokuu 1, 2007 Noista Juhan termeistä korkeusvakain/vakaaja/vakautin tulivat mieleeni suomenkielen ja tässä tapauksessa savon murteen tarjoamat moninaiset mahdollisuudet vivahteiden erottamiseksi, joita voisi käyttä hyväksi enemmänkin vieraskielisen terminologian suomentamisessa. Tästä esimerkkinä: - hevonen vettää - isäntä veättää - pomo veätättää - virma veätätyttää! Muuten, kuka opettaisi noille autoilukirjoittajille, mikä spoileri on? OJ Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Toukokuu 1, 2007 Arrowissa on vakiokierrospotkuri, ei säätöpotkuria. Tuon menin kirjoittamaan synkässä menneisyydessäni erääseen lehteen... Jotta sitä juttua ei kaiveta esille ja käytetä minua vastaan myöhemmin, kerron sen nyt julkisesti. Pukeudun jälleen juuttikankaiseen kärsimysasuun, pyydän naulattavan itseni Pyhän Henrikin kirkon oveen, vaadin kylmällä vedellä valeluja, lukittakoon siveysvyö uumalleni vuosisadaksi... :laugh: :'( (tämä oli huumoria, joten Arne älä tule naulauspartion, sinkkisangon, hitsipillin ja Hiltin kanssa käymään täällä RWY:n finaalissa) Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Toukokuu 1, 2007 Muuten, kuka opettaisi noille autoilukirjoittajille, mikä spoileri on? Paras kuulemani käännös spoilerille on Tärväin ...... EDIT: tämä oli huumoria, joten Arne älä tule naulauspartion, sinkkisangon, hitsipillin ja Hiltin kanssa käymään täällä RWY:n finaalissa Ollos huoleton.... Arskalla on naulapyssy omasta takaa... ei siihen mitään partioita tarvita..... Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Toukokuu 1, 2007 Tuon menin kirjoittamaan synkässä menneisyydessäni erääseen lehteen... Jotta sitä juttua ei kaiveta esille ja käytetä minua vastaan myöhemmin, kerron sen nyt julkisesti. Pukeudun jälleen juuttikankaiseen kärsimysasuun, pyydän naulattavan itseni Pyhän Henrikin kirkon oveen, vaadin kylmällä vedellä valeluja, lukittakoon siveysvyö uumalleni vuosisadaksi... :laugh: :'( (tämä oli huumoria, joten Arne älä tule naulauspartion, sinkkisangon, hitsipillin ja Hiltin kanssa käymään täällä RWY:n finaalissa) jos sä leikit masokistia, leikin minä sadistia = en tule , en tule , korkeintaan lämmintä vettä,.tarrateippiä ja vanhoja Ilmailu-lehtiä lukemisexsi Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Toukokuu 1, 2007 Tärväin on hyvä käännös, ja ilmailijat sen merkityksen ja tehtävän ymmärtävätkin, mutta kuka kertoisi autoilijolle, ettei mitä tahansa virtauksen ohjainta voi kutsua spoileriksi! Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Toukokuu 1, 2007 Tärväin on hyvä käännös, ja ilmailijat sen merkityksen ja tehtävän ymmärtävätkin, mutta kuka kertoisi autoilijolle, ettei mitä tahansa virtauksen ohjainta voi kutsua spoileriksi! Noh..... lohduttaudutaan ajatuksella että jos ei ne autoissa olevat "spoilerit" muuta pilaa niin useasti ainakin ulkonäön ja budjetin......... Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Toukokuu 2, 2007 Noh..... lohduttaudutaan ajatuksella että jos ei ne autoissa olevat "spoilerit" muuta pilaa niin useasti ainakin ulkonäön ja budjetin......... ei kaikki ole miltä näyttää. Autoissa nuo "peräsiivet" painavat, ilmavirran avulla, takapyöriä maahan. Siten saadaan takapyörille parempaa pitoa. Kuinka tuo parempi pito hyödynnetään katuautossa on ihan oma lukunsa. Tuo peräsiipi antaa tuunaajalle mielikuvan, että tuo viritetty auto kulkee nyt kovempaa. ;D, vaikka lisääntynyt ilmanvastus jopa pienentää huippunopeutta. Heille monelle on tuntematon se tosiseikka, että vastus kasvaa nopeuden neliössä. Todellisissa ratakilpa-autoissa tuosta "peräsiivestä" saadaan apua ajo-ominaisuuksiin. Lentsikassa tuo peräsiipi estää "kippaamisen" poikittaisakselin suhteen. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Toukokuu 2, 2007 Onhan noita paljonkin, melkein oikein nimityksiä. Lentäjä säätää ahtopainetta, tehoja, Ahtopainemittarin avulla lentsikassa, jossa ei ole turboa. Arrow seisoo kentän laidalla . Ohikulkija katsoo sitä ja toteaa "säätöpotkurikone". Arrowissa on vakiokierrospotkuri, ei säätöpotkuria. DC- 6:ssa on säätöpotkurit. Erään pohjois-suomalaisen ilmailuharrastajan suusta kuultua: "Lentokoneessa on rupeli/propelli. Potkuri on ESLA:n valmistama (etenkin vanhusten suosima) liikkumaväline" Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Toukokuu 2, 2007 Erään pohjois-suomalaisen ilmailuharrastajan suusta kuultua: "Lentokoneessa on rupeli/propelli. Erään pohjois-suomalaisen, ei ilmailuharrastajan suusta kuultua: "se kone oli niitä sapelli vetosia", kun hän matkusti 50-luvulla Amerikoihin. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
