Ilmailutapa, hyvä vai huono…

[Matti Huoviala 85]

 

Tulipa oltua vähän aikaa varmaan jokaisella korpikentällä keväällä yleisissä talkoissa vähän aikaa.

Talkoissa sattui silmään lentokentälle varsin mehukkaasti sopiva varoituskyltti. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että meidän osasto oli laittamassa noita alempana olleita kylttejä. paikka on muuten EFNU 04 kynnyksellä…

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Talkoiden hauska juttu oli tuo, vähemmän hauska taas oli sellainen tapahtuma, joka on jo muutaman vuoden aikana ko. kentällä paljon kouluttaneena ja muuallakin lentäneenä herättänyt hieman huolestumista.

Tuo sattumus oli niin kovin tyypillinen muualta tulevan moottorilentokoneen tekemä laskukierroksen läpi lentäminen purjekoneiden käyttämällä laskukierroskorkeudella. Eilen 28.4 kyseessä oli mopo-cessnan suoritus. Tosin Nummelassa oli ilmassa vain yksi purjekone, mutta aina ei näin ole.

Minua on opetettu aikanaan, että matkalennolla ei töytäistä suoraan kentän yli. Kaiken lisäksi useimpien korpikenttien pysyväismääräyksissäkin varoitetaan mahdollisesta vintturi/autohinauslangasta. Nummelassa on viime aikoina harjoitettu myös autohinauksia. Muutenkin taitaa olla tälläkin palstalla keskusteltu aika selkeästi siitä, että korpikentälle mennään kiertämällä kenttä ja liittymällä laskukierrokseen sen jälkeen. Kentän kiertäminen antaa pilotille mahdollisuuden havainnoida kentän muuta liikennettä ja mm. käytössä oleva kiitotien kuntoa, tuuliolosuhteita yms. Samalla mahdolliset maassa olevat ilmailijat voivat tehdä ko. koneen liikehdinnän perusteella olettamuksia sen aikeista. Muistutan, että valvomattomilla lentopaikoilla aina silloin tällöin lentää myös radiottomia koneita. Koska radioyhteyttä ei vaadita, tulee toiminnan perustua menetelmiin, joissa radioyhteys ei ole välttämätöntä vaan hyvä lisäturva.

 

Siksipä olenkin ollut usein harmissani etenkin tuolla kotikentälläni varsin usein tapahtuvista 1500ft/QNH korkeudella lentävistä moottorikoneista, jotka ajavat kentän laskukierroksesta läpi matkanopeudella. Purjekoneet lentävät laskukierroksen Nummelassa korkeudella 300m/QFE, kentän korkeus on 340ft MSL. Laskee korkeuseron ken haluaa.

Lento-oppilaanikin kyselevät syytä moiseen. Tempun aiheuttama vaara on ilmeinen ja kun kentällä on kuitenkin varsin vilkasta peruslentokoulutusta, joutuvat lento-oppilaatkin arvailemaan laskukierroksen läpi suihkivien moottorikoneiden kykyä noudattaa väistämissääntöjä ja näkevätkö ylipäätänsä purjekoneita. Varsin usein moni kuvatun läpilennon suorittaja on kyllä ilmoittanut lähestyvänsä ja näkevänsä kaksi purjekonetta. Ongelmana on kuitenkin se, purjekoneita on ollut samalla korkeudella viisi…

Itsekin moottorilentäjänä tiedän, kuinka huonosti moottorikoneista näkee ulos (suurimmasta osasta).

 

Koska näitä tapahtumia on ollut viime vuosina paljon, alan epäillä, että asiaan ei ole moottorilentokoulutuksessa kiinnitetty huomiota. Itse havainnoimissani tapauksissa on lähes poikkeuksetta ollut kyseessä konetyyppi(-t), jota käytetään peruslentokoulutuksessa ja tilanteet tapahtuvat pääsääntöisesti päivällä hyvässä säässä. Olen myös pohtinut sellaista mahdollisuutta, että lennonvalmistelussa on GPS-laitteeseen keksitty laittaa reittipisteeksi EFNU ennen jatkamista Vihdin VOR-majakalle, silloin tulee kätevästi kierrettyä EFHK CTR jos matka on alkanut NOKKA ulos selvityksellä lännen suuntaan. Valitettavasti katseeni ongelman alkulähteitä pohtiessa suuntautuvat kaakon suuntaan.

 

Miksi sitten en ole tehnyt asiasta GEN M1-4:sta? Vielä ei ole ollut selvää vaaratilannetta, jonka olisin itse havainnoinut niin, että tiedot riittäisivät kaavakkeen täyttöön. Olen lisäksi ajatellut, että voisin ehkä olla yhteydessä koneiden alkulähteille. Ja onhan raportin tekijällä aina se kaverin käräyttäjän maine.

 

Ehdotankin, että aletaan oikeasti keräämään hyvän ilmailutavan pikku osia, ilmenemismuotoja, vaikkapa tänne foorumille tai jonnekin muualle ja myös luetaan niitä.

Siis ihan vaikka oma säie niille jutuille, jotka jossain keskustelussa tai raadissa päätetään asettaa statukselle ”Hyvä ilmailutapa”.

 

Tästäkin vuodatuksesta tärkein juttu on mielestäni se, että laskukierroksen läpi ei tulisi lentää. Kyse ei ole siitä, onko joku lentänyt itse tai ei. Joissain tilanteissa tästäkään tempusta ei ole haittaa, mutta kun se aiheuttaa epävarmuutta laskua suorittaville koneille mm. epävarmuutena ko. koneen aikeista ja siitä, onko ohjaaja havainnut lähestymistä suorittavan koneen, on kyseessä mielestäni selvästi hyvän (ilmailu)tavan vastainen menettely. Tiedottamalla ja kouluttamalla varmaan saadaan tämäkin kuntoon.

Jos joku tämän luettuaan tuntee piston sisimmässään, niin ihan vapaasti saa lainata kirjoitustani opetustarkoituksiin tai ihan vaikka ottaa yhteyttä omasta, kerhonsa tai yrityksensä puolesta kirjoittajaan.

 

Ihan selvyyden vuoksi, en varmasti aina itsekään toimi parhaan mahdollisen ilmailutavan mukaan, mutta en silti yritä aiheuttaa vaaraa tai ongelmia muille. Ja lupaan koettaa parantaa huonoja tapojani (ilmailu sellaisia).

 

-M-

 

 

 

[Harri Nurmi 2]

Korpikentän yli lentäminen, ilman radio-ilmoituksia ja suurempia kommervenkkejä, on näin aktiivisena lentokautena

melko yleistä lähinnä Ultrille ja moottorilentokoneille.  Varsinkin, jos lennon pilotti ei itse varsinaisesti operoi korpikentiltä.

 

Itsekin aloin "pelkäämään" korpikenttien ohitusta vasta sen jälkeen, kun olin toimivana moottorilentäjänä suorittanut

purjelentolupakirjan.  Siinä kun roikuit tintissä kentän päällä luvallisilla korkeuksilla purjelentoalueella,

ei auttanut muuta kuin ihmetellä, miten mottikoneet ja Ultrat pyyhälsivät, jopa mitään radioon huutamatta,

kentän yli aivan purjekoneen vierestä, yltä tai alta.  Jo alkoi siis itseänikin kiinnostamaan radio-ilmoitukset ja

reitillä olevien korpikenttien radiotaajuuksien esillekaivaminen jo ennen lennolle lähtöä.

 

Vaikka lentokoulutuksessa tulee esille korpikentillä ja niiden läheisyydessä toimiminen, niin pilotti, joka ei ole

purjelentokoneiden seassa aikaisemmin toiminut, niin eipä hän osaa oikein orientoitua vielä keväällä/alkukesästä

näihin proseduureihin. Tuijottaa vain GPS:n antamaa suuntaa ja antaa palaa.  Talvella kun on saanut lennellä

aivan rauhassa ja kukaan ei ole häirinnyt menoa edes korpikenttien päällä.

 

Huomioidaanpa kaikki moottorikäyttöisillä vempaimilla lentävät taas tämä kesäaktiviteetti ja pidetään

silmät auki koneessa ja radiot oikeilla taajuuksilla.  Korpikentillä toimivat ovat luultavasti kovasti tyytyväisiä,

mikäli muutama maili (3-5 min) ennen kentän ylittämistä hihkaistaan omat aikeet ja korkeus k.o. kentän taajuudella.

Samalla toivoisin, että kentän maaradion hoitaja tai ilmassa oleva kone kuittaisi lähestyjän ilmoituksen ja

antaisi mahdollista lisätietoa lähestyjälle, joka voisi lisätä turvallisuutta. (Välillä on kovasti hiljaista??)

 

HNu

[Matti Huoviala 85]

Tuijottaa vain GPS:n antamaa suuntaa ja antaa palaa. 

 

Aivan, ja etenkin jos reitissä on mutka ko paikassa, niin monilla on tapana tuijotella näyttöä ja kassella, että joko saa kääntyä.

Ohittakaa, älkää ylittäkö....

-M-

[Tuomas Kuosmanen 52]

Niin, nää on näitä juttuja mitä ei city-sunnuntailentäjänä aina hoksaa jos kokemusta aiheesta ei ole. Erittäin hyvä ketjun aihe. Hyvä palauttaa itsellekin mieleen.

 

Mitenkäs tuo kentän kierto, pitäisikö se tehdä sitten moottorikoneiden laskukierroskorkeudella jotta välttyy kohtaamasta purjekoneita vai miten? Yleensähän se on totuttu näet tekemään noin 1000 jalkaa laskukierroksen yläpuolella, mutta tässä tulee selkeä konflikti purtsikoiden kierroksen kanssa..?!

 

//T

 

 

[Sami Mäntyharju 12]

Tämä on erittäin hyvä keskustelun aihe.

Näitä juttuja tapahtuu varmaan joka puolella Suomea, tässä muutama esimerkki EFKJ:lta:

En voi kun ihmetellä sitä supernäköä jolla muutamat ihmiset lienee varustettu. Kentän yli on lennetty jopa n.300m korkeudessa olematta edes jaksolla, koneessa tosin oli saksalaiset tunnukset ja kun siitä sitten kysyin Vaasan tornilta kertoivat he että "joo, näyttää olevan +3000ft ja nousussa.." ihmekös tuo että tykkää nousta ylemmäs kun tunnukset oli helposti luettavissa, samalla pelkäsin tosissaan että tulee törmäys laskukierroksessa olevaan koneeseen eikä käsiradiota ollut lähettyvillä.

Kerran oli Vinka tulossa väkisin suoraan kentän yli mutta kiersi kentän vasta puoli-kiukkuisen pyyntöni jälkeen. Vintturihinaus oli juuri alkamassa..

Sen ymmärrän jotenkin että 5000ft:ssä jos kentän ylittää ja on menossa Vaasaan, ei välttämättä vaivauduta jaksoa asettamaan pienen korpikentän taajuudelle, mutta olisiko siitä niin suuri vaiva? Vai tarviiko jokaiselle vähänkin aktiiviselle korpikentälle perustaa oma suojailmatila?  Nimim. 1500m:ssä T-pyrstöistä  Arrowia yläpuolelta purtsikasta katsoneena

[Tuomas Kuosmanen 52]

Nimim. 1500m:ssä T-pyrstöistä  Arrowia yläpuolelta purtsikasta katsoneena

 

Tuuppaa pulkan kivasti arrowin rinnalle ja selvittää asian käsimerkein jos radion käyttö ei luonnistu?

 

Mutta joo, vakavasti puhuen tässä taitaa olla ainoa ratkaisu vaan pitää asiasta jatkuvasti meteliä ja jakaa tietoa. En usko että kukaan ilkeyttään tuollaista tekee, vaan ei vaan ole pilotti tätä(kään) tullut ajatelleeksi.

 

Ennen oli Ilmailulehdessä kaikkea tällaista juttua, eikö sitä voisi myöskin lisätä lehden sisältöön? Samana päivänä kun tuli Ilmailu postilaatikkoon, tuli myös FLYING, ja siinä on joka numerossa MONTA kolumnia ja opetuksellista artikkelia. Toki tiedän että "ilmailuliitto olemme me" mutta kun tännekin syntyy asiaa, voisiko esim. näistä ketjuista koota parhaita keskusteluita ihan artikkelisarjaksi - niitä voisi vaikka yrittää tunkea sinne Finavian VFR Finland -osioon tms. Koska tää tieto on aina olemassa mutta jos uudet pilotit eivät sitä saa käsiinsä ja silmiensä eteen, uuden "sukupolven" tullessa pörräämään ei se eilisen saarnaaminen hyödytä enää.

 

Sami, miten se Wiki voi? Sinne voisi erittäinkin hyvin koota tällaista juttua. Vai tehdäänkö ihan vaan suomenkieliseen Wikipediaan suoraan? Saataisiin joku paikka missä se stoori on, ja missä se päivittyy ja kehittyy ja mihin kaikki kerhot, lentokoulut, ilmailuhallinto, miuku, paavi ja muut voivat sitten linkittää.

 

//T

 

[Sami Mäntyharju 12]

Tuuppaa pulkan kivasti arrowin rinnalle ja selvittää asian käsimerkein jos radion käyttö ei luonnistu?

 

//T

 

 

No perskules, pitääpä kokeilla! Maksimit 250km/h tauluun ja kokeilemaan 

 

Ei vaan, en minäkään sitä ilkeyden piikkiin tokikaan laita. Pääasia että tieto menee eteenpäin

[Harri Pottonen 5]

Onpas hyvä aihe taas vaihteeksi. Mielestäni tämä on sellanen asia, mikä pitäisi opettaa jo heti peruskoulutuksessa. Minulle ainakin on opetettu alusta asti niin, että ohitetaan mikä tahansa valvomaton lentopaikka (ylityksestä nyt puhumattakaan), niin aina sen taajuudella tehdään asianmukaiset ilmoitukset. Eli kerrotaan missä ollaan (paikka ja korkeus) ja miten paikka aiotaan ohittaa/ylittää ja arviot ajoista.

[Guest Sakari Pyörre]

Onpas hyvä aihe taas vaihteeksi. Mielestäni tämä on sellanen asia, mikä pitäisi opettaa jo heti peruskoulutuksessa. Minulle ainakin on opetettu alusta asti niin, että ohitetaan mikä tahansa valvomaton lentopaikka (ylityksestä nyt puhumattakaan), niin aina sen taajuudella tehdään asianmukaiset ilmoitukset. Eli kerrotaan missä ollaan (paikka ja korkeus) ja miten paikka aiotaan ohittaa/ylittää ja arviot ajoista.

 

Tuo on hyvä tapa... on siinä joitakin ansojakin.

 

Viimeksi lauantaina kuulin jaksolla: "Räyskälän liikenne OH-BNT matkalla Pirkkalasta Vihdin VORrin kautta Malmille ohittaa Räyskälän itäpuolelta kuuden minuutin kuluttua korkeudella 2400 jalkaa QNH:lla 1018 arviolta 4 mailin päästä." Sinänsä ihan oikein ja sujuvasti kerrottu. Mutta.

1. Räyskälän purjelentäjä ei jaksa muistaa kuutta minuuttia, mikä roppana sieltä taas tulee.

2. 2400 jalkaa QNH:lla mikä? Paljonko se on? Jotain 600+ metriä, mutta mistä? Mikä on QNH tänään? Häh?

3. 4 mailia? Kai se on jotain 8 kilometriä... jos se menee 8 kilometrin päästä, niin mitä väliä?

 

Purjelentäjät eivät yleensä vastaa mitään tuollaiseen ilmoitukseen. Moottorilentäjälle jää edelleen epävarmuus siitä, onko kohteessa toimintaa, ja millaista.

 

Vierailijat voisivat myös tutustua lentopaikkojen pysyväismääräyksiin, vaikkeivat ne millään tavalla virallisia määräyksiä olekaan vierailijoille. Niistä kuitenkin saa usein kivoja vinkkejä siihen, miten asioiden on ajateltu toimivan.

[Jouni Laukkanen 64]

Minusta asia on melko yksiselitteinen:

 

Lentosäännöt OPS M1-1 sanoo:

 

3.2.5 Toiminta lentopaikalla ja sen läheisyydessä

Liikkuessaan lentopaikalla tai sen läheisyydessä

ilma-aluksen on, riippumatta siitä,

onko se lähiliikennevyöhykkeellä,

a) tarkkailtava muuta lähiliikennettä yhteentörmäysten

välttämiseksi;

b) mukauduttava muiden ilma-alusten toimintaan

tai pysyttävä erossa siitä;

c) suoritettava kaikki kaarrot vasemmalle

lähestyessään laskua varten ja lentoonlähdön

jälkeen, ellei ole toisin määrätty

sekä

d) suoritettava lasku ja lentoonlähtö vastatuuleen,

ellei turvallisuussyistä tai kiitotiejärjestelyn

tai muun liikenteen takia

muuta suuntaa ole pidettävä parempana.

 

Lihavoitujen kohtien perusteella väitän, että lentosäännöt kieltävät melko selkeästi laskukierrosliikenteen poikki lentämisen. Kyseessä on siis lentosääntöjen selvä rikkominen ja ainekset GEN M1-4:n tekemiseen ovat käsillä.

[Harri Pottonen 5]

Tuo on hyvä tapa... on siinä joitakin ansojakin.

 

Viimeksi lauantaina kuulin jaksolla: "Räyskälän liikenne OH-BNT matkalla Pirkkalasta Vihdin VORrin kautta Malmille ohittaa Räyskälän itäpuolelta kuuden minuutin kuluttua korkeudella 2400 jalkaa QNH:lla 1018 arviolta 4 mailin päästä." Sinänsä ihan oikein ja sujuvasti kerrottu. Mutta.

1. Räyskälän purjelentäjä ei jaksa muistaa kuutta minuuttia, mikä roppana sieltä taas tulee.

2. 2400 jalkaa QNH:lla mikä? Paljonko se on? Jotain 600+ metriä, mutta mistä? Mikä on QNH tänään? Häh?

3. 4 mailia? Kai se on jotain 8 kilometriä... jos se menee 8 kilometrin päästä, niin mitä väliä?

 

Purjelentäjät eivät yleensä vastaa mitään tuollaiseen ilmoitukseen. Moottorilentäjälle jää edelleen epävarmuus siitä, onko kohteessa toimintaa, ja millaista.

 

Vierailijat voisivat myös tutustua lentopaikkojen pysyväismääräyksiin, vaikkeivat ne millään tavalla virallisia määräyksiä olekaan vierailijoille. Niistä kuitenkin saa usein kivoja vinkkejä siihen, miten asioiden on ajateltu toimivan.

 

Niin, no tässä nyt olikin varmaan kysymys sekä hyvästä ilmailutavasta, että turvallisuudesta. Mielestäni tollanen asenne että "who cares" on aika huono asenne ilmailussa. Räyskälä ja sen lähistö varsinkin on kesällä niin ähkyssään purjekoneita ja muutakin ilmailua, että mielestäni tuollainen tiedotus omasta olemassaolostaan on todella asiallinen. Tähänhän liittyy myös olennaisesti se, että ne notamit ja muut kannattaa käydä läpi koko reitiltä ennen lentoa ja silloin pitäis myös huomata aktiiviset purjelento-alueet. Tämän pitäisi automaattisesti johtaa siihen, että silloin alueella lennettäessä myös automaattisesti tarkkaillaan aluetta. Tietysti jos tuollaiseen ilmoitukseen ei kukaan vastaa, niin oletuksena voi pitää, ettei juuri sillä alueella silloin ole purjekoneita. Siksi olisi myös purjelentäjiltä fiksua vastata jos sattuu juuri tuolla alueella liikkumaan. Vaikka tietenkään moottorilentäjäkään ei saisi olettaa mitään, vaikkei vastausta kuulusikaan. Useinhan saattaa purtsikasta olla jo akku loppu tai vähissä ja siksi jäädä ilmoitus kuulematta tms.

 

Mutta mielestäni tollasta hälläväliä, ei kiinnosta asennetta ei ilmailussa kaivata, olipa kyse purtsikoista, moottoreilla varustetuista tai mistä tahansa muusta ilmailusta. Sellaisessa asenteessa on jo siemen onnettomuudelle.

[Tuomas Kuosmanen 52]

1. Räyskälän purjelentäjä ei jaksa muistaa kuutta minuuttia, mikä roppana sieltä taas tulee.

2. 2400 jalkaa QNH:lla mikä? Paljonko se on? Jotain 600+ metriä, mutta mistä? Mikä on QNH tänään? Häh?

3. 4 mailia? Kai se on jotain 8 kilometriä... jos se menee 8 kilometrin päästä, niin mitä väliä?

 

Onko tämmöinen asenne sitten hyvää ilmailutapaa? Toki on ihan hyvä kertoa myös sitten lähempänäkin. Itse ainakin huutelen noin 10min ennen kuten yleensäkin, aivan kuten valvottuun ilmatilaan mennessäkin. Saa vähän kuulosteltua onko toimintaa, ja jos on, siinä kymmenessä minuutissa ehtii hyvin sumplia miten homman hoitaa parhain päin. Toki ilmoitan sitten uudestaan lähempänäkin että ei pääse unohtumaan (tai jos joku on vasta tullut jaksolle).

 

Samoin yksiköiden muuntamiset ja QNH:t vs QNE:t nyt kuuluvat ihan ilmailijan yleissivistykseen, ihan turhaa pelleilyä väittää ettei niitä osaa..

 

//Tuomas

 

[Jouni Laukkanen 64]

Tuo on hyvä tapa... on siinä joitakin ansojakin.

 

Viimeksi lauantaina kuulin jaksolla: "Räyskälän liikenne OH-BNT matkalla Pirkkalasta Vihdin VORrin kautta Malmille ohittaa Räyskälän itäpuolelta kuuden minuutin kuluttua korkeudella 2400 jalkaa QNH:lla 1018 arviolta 4 mailin päästä." Sinänsä ihan oikein ja sujuvasti kerrottu. Mutta.

1. Räyskälän purjelentäjä ei jaksa muistaa kuutta minuuttia, mikä roppana sieltä taas tulee.

2. 2400 jalkaa QNH:lla mikä? Paljonko se on? Jotain 600+ metriä, mutta mistä? Mikä on QNH tänään? Häh?

3. 4 mailia? Kai se on jotain 8 kilometriä... jos se menee 8 kilometrin päästä, niin mitä väliä?

 

Purjelentäjät eivät yleensä vastaa mitään tuollaiseen ilmoitukseen. Moottorilentäjälle jää edelleen epävarmuus siitä, onko kohteessa toimintaa, ja millaista.

 

Vierailijat voisivat myös tutustua lentopaikkojen pysyväismääräyksiin, vaikkeivat ne millään tavalla virallisia määräyksiä olekaan vierailijoille. Niistä kuitenkin saa usein kivoja vinkkejä siihen, miten asioiden on ajateltu toimivan.

 

Itse kuulin tänään OH-NTI:n ilmoittelevan samalla tavalla. Ja kun olin hinaajana ilmassa, kerroin vaan, että paikalla on pursi- ja hyppytoimintaa.

 

Tällaisiin ilmoituksiin vastaaminen sopii ihan hyvin hinaajalle ja/tai hyppypilotille, näillä kun on yleensä hyvä käsitys siitä mitä paikalla tapahtuu.

[Harri Pottonen 5]

Lihavoitujen kohtien perusteella väitän, että lentosäännöt kieltävät melko selkeästi laskukierrosliikenteen poikki lentämisen. Kyseessä on siis lentosääntöjen selvä rikkominen ja ainekset GEN M1-4:n tekemiseen ovat käsillä.

 

Niin, tässä voi sitten joku kysyä, että kuinka korkealle tuo laskukierros ylettyy. Jos esim. kartassa lukee että laskukierros on 600ft, niin miltä korkeudelta kentän sitten saa ylittää? Jos lennät kentän yli 2500ft, niin eihän sillon lennä laskukierroksen poikki. Riippuu tietenkin vähän kentästä, mutta jos puhutaan esim. Räyskälän kaltaisista vilkastoimintaisista kentistä, niin en kyllä lentäisi kentän yli reittilentona juuri millään korkeudella, koska siellä saattaa olla esim. laskuvarjohyppääjiä. Mutta sitten jos puhutaan vaikka tyyliin Forssan lentopaikasta, niin tilanne on jo hieman erilainen.

[Tuomas Kuosmanen 52]

Tällaisiin ilmoituksiin vastaaminen sopii ihan hyvin hinaajalle ja/tai hyppypilotille, näillä kun on yleensä hyvä käsitys siitä mitä paikalla tapahtuu.

 

Ja koneessa laturi.

 

//T

 

[Jouni Laukkanen 64]

 

Samoin yksiköiden muuntamiset ja QNH:t vs QNE:t nyt kuuluvat ihan ilmailijan yleissivistykseen, ihan turhaa pelleilyä väittää ettei niitä osaa..

 

 

Oikeastaan hallitsen kyllä molemmat, mutta pilkun kanssa nahistelu ei ole koskaan kiinnostanut tässä asiassa. Kunhan miellän noin rukkastuntumalla onko kone  edes samalla suunnalla/korkeudella. Etukäteisilmoitus on mielestäni ihan hyvä, vaikka ilmoittaisin sen noin 5 minuuttia ennen ja sitten toistamiseen kentän ohittamisen yhteydessä.

[Nils Rostedt 13]

Itse löysin lentosäännöistä seuraavat kohdat:

 

....a) moottorin voimalla kulkevien ilmaa raskaampien ilma-alusten on väistettävä ilmalaivoja,

purje-lentokoneita ja ilmapalloja;

 

Selvä juttu, moottorikone väistää purtsikkaa.

....

d) moottorin voimalla kulkevien ilma-alusten on väistettävä ilma-aluksia, joiden havaitaan hinaavan toisia ilma-aluksia tai esineitä.

Huom. Liitimet rinnastetaan purjelentokoneisiin. Tämä koskee myös moottorin voimalla kulkevia liitimiä.

 

.. ja myös hinausyhdistelmää. Kertokaapa purje- ja hinauslentäjät, kuinka korkealle tavallisesti hinataan?

 

3.2.2.5 Lasku

3.2.2.5.1 Lennolla olevan tai maassa tai vedessä liikkuvan ilma-aluksen on väistettävä ilma-alusta, joka suorittaa laskua tai lähestymisen loppuvaiheita laskua varten.

 

Tässäkin joku saisi mielellään tarkentaa, missä "lähestymisen loppuvaihe" alkaa, eli kuuluuko siihen koko laskukierros vai jokin osa siitä?

 

Yllätyksekseni en löytänyt lentosäännöistä kohtaa, jossa annettaisiin laskukierroksessa olevalle koneelle mitään etuoikeuksia. Sen sijaan tämä sama asia kyllä ilmenee hieman eri paikasta:

 

Laskukierros (Aerodrome traffic circuit)

Määrätty kuvio, jonka muotoista lentorataa ilma-aluksen on noudatettava lentopaikan läheisyydessä.

 

sekä

 

Lähiliikenne (Aerodrome traffic)

Kaikki liikenne lentopaikan liikennealueella sekä kaikki lentopaikan läheisyydessä lentävät ilma-alukset.

Huom. Ilma-aluksen katsotaan olevan lentopaikan läheisyydessä, kun se lentää laskukierroksessa, on saapumassa siihen

tai poistumassa siitä.

 

Nämähän aika selkeästi sanovat että kenttää ei ylitetä ellei liitytä laskukierrokseen.

 

Vielä olisi toki kiva kuulla näkemyksiä, mikä on turvallinen korkeus lentopaikan yläpuolella, missä sen voisi ylittää aiheuttamatta hämminkiä. Kertokaa viisaammat, niin tässä voisi oppia lisää.

 

[Tuomas Kuosmanen 52]

Vielä olisi toki kiva kuulla näkemyksiä, mikä on turvallinen korkeus lentopaikan yläpuolella, missä sen voisi ylittää aiheuttamatta hämminkiä. Kertokaa viisaammat, niin tässä voisi oppia lisää.

 

VFR on top? Siellä harvemmin on purjelentokoneita? Vai onko?

 

Toki silmät pitää pitää auki N sadan kilometrin säteellä Räyskälästä tai muusta lentopaikasta, koska eihän ne pursikoneet lennä pelkästään siinä kentän päällä..

 

//T

 

[Jouni Laukkanen 64]

Niin, tässä voi sitten joku kysyä, että kuinka korkealle tuo laskukierros ylettyy. Jos esim. kartassa lukee että laskukierros on 600ft, niin miltä korkeudelta kentän sitten saa ylittää? Jos lennät kentän yli 2500ft, niin eihän sillon lennä laskukierroksen poikki. Riippuu tietenkin vähän kentästä, mutta jos puhutaan esim. Räyskälän kaltaisista vilkastoimintaisista kentistä, niin en kyllä lentäisi kentän yli reittilentona juuri millään korkeudella, koska siellä saattaa olla esim. laskuvarjohyppääjiä. Mutta sitten jos puhutaan vaikka tyyliin Forssan lentopaikasta, niin tilanne on jo hieman erilainen.

 

Niin... tuossa määräyksessähän ei puhuta varsinaisesti laskukierrosliikenteestä, vaan lentopaikan lähiliikenteestä. En ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt noita lentopaikkojen laskukierroskorkeuksien merkitystä ja uusista kartoista ne on tyyliin Jeppesen poistettu kokonaan. Suomessa hypätään max. FL135 korkeudelta ja on ihan perusteltua välttää sen alapuolella matkalentoja ilmatilan poikki. Ja toisena esimerkkinä: vedin aamulla 8 hinausta, joista 2 kpl 1500 metriin ja 1 kpl 1000 metriin. Hinauskoneen poistuttua sinne jäi vielä temppua vääntävä purtsikka.

 

Kategorisesti en menisi sanomaan mitään muuta nyrkkisääntöä kuin tämän: lentosäännöissä puhutaan lähiliikenteestä ja sitä tulee välttää niin laajalla alueella (korkealla) kuin sitä lähiliikennettä on.

[Jouni Laukkanen 64]

 

.. ja myös hinausyhdistelmää. Kertokaapa purje- ja hinauslentäjät, kuinka korkealle tavallisesti hinataan?

 

Tässäkin joku saisi mielellään tarkentaa, missä "lähestymisen loppuvaihe" alkaa, eli kuuluuko siihen koko laskukierros vai jokin osa siitä?

 

 

Tänään oli välillä 250-1500 metriä.

 

Lähestymisen loppuvaihetta on piireissä tulkittu loppuosaksi.

[Harri Pottonen 5]

Niin... tuossa määräyksessähän ei puhuta varsinaisesti laskukierrosliikenteestä, vaan lentopaikan lähiliikenteestä. En ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt noita lentopaikkojen laskukierroskorkeuksien merkitystä ja uusista kartoista ne on tyyliin Jeppesen poistettu kokonaan. Suomessa hypätään max. FL135 korkeudelta ja on ihan perusteltua välttää sen alapuolella matkalentoja ilmatilan poikki. Ja toisena esimerkkinä: vedin aamulla 8 hinausta, joista 2 kpl 1500 metriin ja 1 kpl 1000 metriin. Hinauskoneen poistuttua sinne jäi vielä temppua vääntävä purtsikka.

 

Kategorisesti en menisi sanomaan mitään muuta nyrkkisääntöä kuin tämän: lentosäännöissä puhutaan lähiliikenteestä ja sitä tulee välttää niin laajalla alueella (korkealla) kuin sitä lähiliikennettä on.

 

Eli tämäkin asia taitaa olla kuitenkin niin, että tervettä järkeä ja harkintakykyä saa ja pitää käyttää. Varsinkin kentät, joilla on purtsikka/hyppytoimintaa kannattaa varmasti kiertää. Uskoisin kuitenkin myös, ettei suomessa ole sellaisia hinaus/hyppylentäjiä, jotka eivät mitään radioon toiminnasta huutelisi, jos kuulisivat jonkun aikeet lentää aktiivisen hyppyalueen läpi. Tässä huomaa sen, että korpikentissäkin on eroja ja itseasiassa kyllähän ne erot kartastakin näkee. Toisilla on aktiivisia hyppyalueita ja purjelentoalueita, toisilla taas ei juuri mitään. Joten en kyllä näkisi sitä ongelmana, että lentää tuollaisen hiljaisemman kentän ylikin. Tosin ilmoitettuna tietenkin ja sopivalla korkeudella.

[Guest Sakari Pyörre]

Samoin yksiköiden muuntamiset ja QNH:t vs QNE:t nyt kuuluvat ihan ilmailijan yleissivistykseen, ihan turhaa pelleilyä väittää ettei niitä osaa..

 

Niin no osaahan ne, ja on tullut opetettuakin, mutta ei nyt sattunut olemaan QNH:ta tiedossa... äsh, ei sillä mitään väliä ole, kyllähän sen jokainen ilmassa olevista 25 purjelentäjästä äkkiä päässä laskee, että varmaan se kone on 0,3*2400 jalkaa = 720 metriä, miinus Räyskälän kentän korkeus 120 metriä (oliko se niin?), siis 600 metrin korkeudessa purjekoneen mittarin näyttämän mukaan, +/- 100 metriä. Miksei se moottorilentäjä voi sanoa että täältä tullaan 600 metrissä?

 

Merkitsevämpäähän tuossa on se 8 km etäisyys, joka tarkoittaa, että ohittaja on niin etäällä, että paikkailmoituksella ei ole mitään merkitystä; normaali ilmatilan tarkkailu riittää. On ihan mahdoton arvioida sitä aika-avaruus-yhtälöä, joka tuosta muodostuu.

 

Jos ilmoittaja lähestyy laskua varten, tulee kuunneltua vähän tarkemmin, mutta silloinkin yleensä kaikki 5 minuuttia vanhat ilmoitukset unohtuvat. Lähialueella on sinä aikana tapahtunut jo paljon.

 

Tärkein ilmoitus on hyppykoneen minuutin varoitus. ("WW pudottaa 4 hyppääjää minuutin kuluttua 1500 metristä Särkijärven päältä.")

[Tuomas Kuosmanen 52]

Viimeksi lauantaina kuulin jaksolla: "Räyskälän liikenne OH-BNT matkalla Pirkkalasta Vihdin VORrin kautta Malmille ohittaa Räyskälän itäpuolelta kuuden minuutin kuluttua korkeudella 2400 jalkaa QNH:lla 1018 arviolta 4 mailin päästä."

 

Niin no osaahan ne, ja on tullut opetettuakin, mutta ei nyt sattunut olemaan QNH:ta tiedossa...

 

Miten niin? No, saivarteluahan tämä on 

 

Miksei se moottorilentäjä voi sanoa että täältä tullaan 600 metrissä?

 

Tämä voisi olla moottorilentäjille hyvää ilmailutapaa ilmoittaa se metreinäkin, jos purjelentotoimintaa on. Mutta eiköhän se nyt suunnilleen suju vaikka kysymällä - tärkeintä on että yhteisymmärrys löytyy.

 

//T

 

[Matti Huoviala 85]

Aihe ilmeisesti kiinnosti, hyvä niin.

 

Purjelentäjän näkökulmasta muutamia asioita pelkästään moottorin voimalla taivaalla pysyville ystävillemme.

Purjelentokoneen laskukierros alkaa tyypillisesti 250-300m QFE:llä. Etenkin lento-oppilaat saattavat aloittaa joskus korkeammaltakin.

Purjekoneella loppulähestyminen alkaa laskukierrokseen liittymisellä. Laitteen luonteesta johtuen odotusta tai ylösvetoa ei voida suorittaa ja siksi laskukierros on kriittinen alue etenkin lento-oppilaille, vaihtoehdot ovat vähissä.

Hinaukset tosiaan yltävät tyypillisesti 250-1000m korkeudelle, taitolentoharjoituksissa ylemmäskin. Taitolento on vielä sellainen laji, jossa purjekone liikehtii suurella nopeudelle sekä vaaka- että pystysuunnassa. Nopeus on liikehtiessä usein suurempi kuin moottorilentokoneen matkanopeus.

Kentän kiertäminen kanttaa tehdä vaikkapa VAC-kartan mootorientokoneille tarkoitetun laskukierroksen mukaan. Purjekoneiden kierros on usein sen sisällä. Korkeudeksi ehdotan jotain sellaista, josta muun liikenteen havainnointi onnistuu hyvin. Lisäksi kannattaa huomioida se, että myöhään iltapäivällä/alkuillasta matkalennoilta palaavat purjekoneet suihkivat kotia kohti hyvinkin matalalla.

Lyhyesti sanottuna, vilkkaalle korpikentälle tullessa hitaalla moottorikoneella tulee silmiä olla joka suunnassa ja ilmatilan ja taajuuden tarkkailun alkaa jo min 10km ennen kenttää. Lisäksi mottori-ilma-aluksella saapuvan on syytä varautua ylösvetoihin ja 360:iin jos toiminta on vähänkään vilkasta. Räyskälässä on tästä syystä rinnakkaiskiitotiet.

Sitten vielä se, mikä tuntui unohtuvan aikaisemmissa keskusteluissa: korpikentillä ei vaadita radioyhteyttä. Siellä siis saattaa olla myös liikennettä, joka ei jaksolla kuulu. Ne koneet joissa radio ja sähköä on, ovat varmasti kyllä jaksolla, mutta kaikki koneet eivät siis välttämättä ole.

Hiljaisuus ei siis välttämättä tarkoita sitä, että liikennettä ei ole.

 

-M-

[Guest Sakari Pyörre]

Miten niin? No, saivarteluahan tämä on 

 

Hehe. Olihan se Pirkkalan QNH tiedossa, kun moottorilentäjä sen ystävällisesti sanoi. Huipputarpeellinen tieto. Ei.

 

Purjelennossa ei käytetä QNH:ta eikä QNE:tä. Siis Suomessa, esim Yhdysvalloissa käytetään. Korkeusmittari nollataan lähtökentällä. Silloin ei katsota painelukemaa.

 

Ylhäällä pitäisi käyttää standardipainetta (1013,2). Käytännössä kuitenkin standardikorkeus selvitetään joko:

* maassa ennen lähtöä mittariin kierretään paine 1013,2 ja otetaan lukema muistiin. Mittari nollataan. Saatu lukema lisätään ylhäällä korkeusmittarin lukemaan. Tai:

* katsotaan korkeus gps-loggerista.