Ilmailutapa, hyvä vai huono…

[Hannu Niemi 1]

Onneksi en ole juurikaan törmännyt (en konkreettisesti enkä edes kuvaannollisesti) kovinkaan usein tällaisiin kentän ylilentoihin ja muutenkin esim. EFLAlla yleensä on aika mukavasti tullut ennakkovaroitus moottorilentäjiltä (sekä useimmiten myös kuittaus joltakin purjelentokoneelta, jossa esim. kerrottu ilmassa olevien purjelentokoneiden määrä (jos tiedossa) tai kuvaus liikenteestä (vilkasta purje- ja liidintoimintaa tai purjentokilpailut menossa, hinuakset menossa tai maaliintuloja runsaasti lähimmän tunnin aikana). Jossain Räyskälässä on aika mahdotonta kenenkään antaa kovin varmaa tilannetiedotusta, koneita voi olla kymmeniä taivaalla, mutta niistä vaikkapa 50% jossain kaukana.

 

En kyllä hirveästi ymmärrä, miksi se korpikenttä on ylitettävä juuri siitä päältä. Ainakin itseäni pelottaisi painaa kovalla vauhdilla kentän yli, kun siellä voi noiden puheena olleiden lekohinaustouhujen lisäksi olla joku liidin hinauksessa tai ainakin hinausnaru vielä ilmassa (0-700m). Luulisi sen kiertämisen tuovan  tervetullutta vaihtelua, kun välillä konetta tarvitsee vähän ohjatakin Noissa liitimissäkään ei välttämättä ole radiota ja niiden laskukierroskin on aika lailla erilainen.

 

Mitä noihin ilmoitusyksiköihin tulee, minun mielestäni ilmoittaja voisi ilmoittaa myös "kohdeyleisön" mukaan. Lennettäessä ilmatilassa, jossa on runsaasti purjelentäjiä olisi jotenkin järkevän tuntuista antaa korkeus myös metreinä (vaikka sitten mainiten se käytetty referenssipaine) ja etäisyydet kilometreinä, ettei kaikkien 30 purjekoneen pilotin tarvitse tehdä tuota päässälaskua. Joskus purjekoneen lentäjä työskentelee paineen alaisena (esim. 300 m 0.01m/s nostossa taistellen). Ilmassa voi olla myös juuri ja juuri yksinlentoasteella olevia, joilla kapasiteetti ei välttämättä riitä vielä tekemään noita laskelmia samalla kun tekee laskukierrosta ja vahtii korkeuksia, nopeuksia ja tuulikorjauksia. Ei kai ne yksikkömuunnokset moottorilentäjällekään ole mahdottomia? Ihan sama, kuin jossain täysin hypotettisessa tilanteessa lennettäisiin purjekoneella Malmin yli ja ilmoittettaisiin että purjekone OH-000 ylittää Malmin 250 m Räyskälän QFE:llä...

 

Koulutuksessa näitä korpikenttiäkin pitäisi mielestäni kouluttaa enemmän. Usein (hyvin usein) on tapahtunut, että joku koulukone esim. Malmilta ilmoittaa tulevansa tekemään läpilaskun Vesivehmaalle radalle 25 (tai 07 eikä juuri koskaan muille - tämä ei tosin koske Patrian pilotteja, jotka käyttävät kolutuksessa jopa 12/30, joka on muuten äärimmäisen vähässä käytössä), arvio kierrokseen 10 minuuttia. Joku kuittaa ilmasta, että kentällä on purjelento- ja riippuliitotoimintaa. Kone kiertää kentän oikeaoppisesti, mutta samalla tulee ilmoitus riippuliitohinauksesta. Hinaus tapahtuu ja ilmoitus "riippuliitohinaus, naru maassa". Pian kuuluu radiosta: OH-XYZ jatkaakin suoraan Heinolaan tekemättä läpilaskua.

 

Tietenkin on hyvä, että ei mennä sellaisen liikenteen sekaan, jota ei tunneta, mutta minun mielestäni myös se kuuluisi lentäjän yleissivistykseen. Ja senhän oppii vain kouluttamalla tai vieläkin paremmin istumalla siihen kauhistusta herättävään erilaiseen lentolaitteeseen.

 

Muutama vuosi sitten Ilmavoimien Hornet oli matkalla etelään Vesis Open-kisojen aikaan ja ilmoitteli ohittavansa kentän. Keli oli aika heikko ja meitä moni rypisteli aika alhaalla. Ilmoitin tämän radiolla Hornetille, joka vastasi. Ohitetaan kenttä itäpuolelta noin 10 kilometrin päästä korkeudella 50 m QFE. Täydet pointsit sinne!

 

Hyvää ilmailutapaa on lienee huomioida kanssailmailijat harrastustapaa katsomatta ja mielestäni myös tutustua muihin toimintamuotoihin, jotta oikeasti ymmärtäisi miltä maailma näyttää myös sen toisen lajin harrastajan näkökulmasta.

 

hannu

[Hannu Niemi 1]

Purjelennossa ei käytetä QNH:ta eikä QNE:tä. Siis Suomessa, esim Yhdysvalloissa käytetään. Korkeusmittari nollataan lähtökentällä. Silloin ei katsota painelukemaa.

 

Ja perustellustikin käytetään sekä metrejä että QFE:tä Varsinkin silloin, kun lentää ilman mitään kompuutteria ja loppuliuku on vähän nafti, voi laskeskella tarpeellista loppuliukulukua tekemättä vielä ylimääräisiä yksikkömuunnoksia. Esim. viisi kilometriä ja 250 metriä edellyttää liitolukua 20 mutta 3.1 mailia ja 1200 ft QNH 1020 hPa tekee laskennasta jo siinä tilanteessa (kun ollaan tarkoilla) jo ehdottomasti liian vaikeata (1 muunnos QNH-QFE, 2  lasketaan etäisyys / kft (QFE) ja kerrotaan tulos 5.35:llä) Helppoa kuin heinänteko

 

hannu

[Mikko Maliniemi 5]

Purjelentäjät eivät yleensä vastaa mitään tuollaiseen ilmoitukseen.

 

Tuo oli sellainen kohta, joka särähti lupakirjattoman korvaan. Jos ja kun sieltä se lähestyvä moottorilentäjä ilmoittelee aikeistaan, oli sitten millä yksiköillä ja paineilla jne tahansa, niin eikö vähintä, mitä siltä pursipilotilta voisi odottaa, olisi se, että ilmoiteltaisiin vaikka sitten omat tiedot, olkoon taas missä yksiköissä jne vaan? Eikö se ole jo piittaamattomuutta, jos ei vaivauduta mitään vastaamaan, kun on kuullut toisen aikeet?

[Matti Huoviala 83]

Itse olen yleensä ehdottamassa vastaajaksi näihin ilmoituksiin sellaista tahoa, joka lentää tuon kentän läheisyydessä jatkuvasti. Hinauskone, koulukone tai maa-asema ovat niitä, joille vastaaminen liikenneilmoituksiin luontevasti soveltuu.

Näin siksi, että kone, joka on lähtenyt lennolle parhaimmilaan tunteja aikaisemmin, ei välttämäti enää tiedä kokonaistilannetta tai esim sen hetken tuulitietoja etenkin jos on seikkailemassa matkapurjelennonomaisella lennolla.

Kentän lähialueella olevien kuuluu vastata vähintään kyselyihin, ehkä myös ilmoituksiin.

Periatteessahan liikenneilmoitus ei edellytä vastaamista, mutta tietyissä tilanteissa siitä on hyötyä, että vastataan.

Vilkaan radioliikenteen aikana vastaaminen ei ole perusteltua. Liikennettä kuuntelemalla pääsee jo jyvälle käytössä olevasta kiitotiestä ja liikennetilanteesta. Jos jaksolla on ollut hiljaista, mutta koneita on ilmassa kentän lähellä, silloin vastaaminen on vahintään hyvää ilmailutapaa, koska tilanne saattaa olla erilainen kuin jaksolla vallinnut hiljaisuus antaa ymmärtää.

-M-

[Guest Sakari Pyörre]

Tuo oli sellainen kohta, joka särähti lupakirjattoman korvaan. Jos ja kun sieltä se lähestyvä moottorilentäjä ilmoittelee aikeistaan, oli sitten millä yksiköillä ja paineilla jne tahansa, niin eikö vähintä, mitä siltä pursipilotilta voisi odottaa, olisi se, että ilmoiteltaisiin vaikka sitten omat tiedot, olkoon taas missä yksiköissä jne vaan? Eikö se ole jo piittaamattomuutta, jos ei vaivauduta mitään vastaamaan, kun on kuullut toisen aikeet?

 

Joo kato turhia ilmoituksia ei kannata antaa. Voisinhan minä ja ne 25 muuta purjelentäjää tietysti ilmoittaakin, se ilmoitus kuuluisi näin:

"Lähestyvälle moottorikoneelle tiedoksi, purjekone 812 on korkeudessa 1150 metriä ja kahden metrin nostossa, etäisyys Räyskälään 8,3 kilometriä ja suunta Räyskälään 130 astetta." Ja 25 samanlaista ilmoitusta lisää.

 

En katso, että tuosta ilmoituksesta olisi hyötyä. Varsinaisesti Räyskälän aktuellia tilannetta en tiedäkään. Siellä todennäköisesti on joku laskeutumassa ja joku nousemassa, mutta sekin tilanne muuttuu kuudessa minuutissa aivan toiseksi.

 

Siksi minä en vastaa.

 

Siksi hinauslentäjä (usein) kuittaa "vilkasta purjelento- ja laskuvarjohyppytoimintaa". Joka sekin kyllä on itsestään selvyys, kesällä ja kauniilla säällä.

 

Eli, kuten jo muutkin korpikenttäilijät ovat sanoneet, silmät auki! Radioilmoitukset eivät kerro kaikkea.

[Timo Koski 141]

 

 

Ohitetaan kenttä itäpuolelta noin 10 kilometrin päästä korkeudella 50 m QFE. Täydet pointsit sinne!

 

Joskus parikymmentä vuotta sitten Oripäässä olin 32:n päässä ja hinauksia käynnissä  selkeässä kelissä niin yllättäen kuin salama kirkkaalta taivaalta vetäisee Hawk noin 50m QFE noin 800-900km/h yli kentän kiitotien 14 suunnasta eli vasten käytettävää noususuuntaa ilman mitään ilmoituksia radiolla. Taisi olla silloinen kentän päällikkö joka samalla sekunnilla lähti kiroillen juoksemaan hallille soittamaan( kun ei ollut vielä kännykkäkausi alkanut) ja ilmoittamaan lennostoon Pirkkalaan mitä mieltä hän oli moisesta tempusta. Lopputulosta en kyllä tiedä(muista), mutta luultavasti pari valittua sanaa on siellä joku saanut kuulla.

[Tuomas Kuosmanen 51]

Joo siis, ainakin oma kokemus tosta touhusta on ihan hyvä. Ettei jää nyt väärää kuvaa kun moni toki kertoilee näitä "miten ei pidä tehdä" -tarinoitaan

 

"Moi, meillä on purjelentotoimintaa vintturihinauksella, ilmassa neljä konetta joista yksi kentän itäpuolella tulossa kohta laskuun, muut kauempana"

 

Tämä hyödyttää oikein paljon, ja olen ihan samaa mieltä että on ihan fiksua jos joku antaa "kokonaisraportin" - ja ihan samoin sitten jos olen esim. liittynyt sieltä idästä laskukierrokseen, se idässä oleva purjekone on sitten tullut ääneen ja ollaan sumplittu että miten hoidetaan keskinäinen järjestys, kun joskus on käynyt niinkin että siitä on nosto löytynyt eikä laskuun oltukaan tulossa

 

Ihan hyvin tuo touhu on toiminut, pitää van lisätä tietoa ja siksi tämä ketju on hyvä idea.

 

Tuosta kentän kierrosta ja mopocessnasta, voi hyvin olla sekin että on oppilas ollut yksinmatkalennolla, ainakin Malmilta aika tyypillisesti tehdään tällaisia kolmioretkiä ekalla yksinmatkalla missä ei mennä laskuun ollenkaan vaan kierretään parin käännepisteen kautta, itse lensin juurikin Malmi - Lahti (kaupunki) - Hämeenlinna - Vihti - Malmi -reitin, toinen yksinmatka missä käydään kahdella kentällä maassa on yleensä valvotuille kentille, eli pirkkala / turku sopivaan suuntaan.

 

Lentokenttä on sinänsä hyvä käännepiste, mutta toki siinä pitää painottaa tätä että siellä on muitakin, varsinkin kesällä, joten sen kentän päälle ei pidä lentää noin vain suoraan, vaan kiertää sen hiukan kauempaa. Lieneekö GPS syynä tähän, vai onko vastaavaa tapahtunut ennenkin ihan yhtä paljon?

 

//Tuomas

[Hannu Niemi 1]

Tuosta kentän kierrosta ja mopocessnasta, voi hyvin olla sekin että on oppilas ollut yksinmatkalennolla, ainakin Malmilta aika tyypillisesti tehdään tällaisia kolmioretkiä ekalla yksinmatkalla missä ei mennä laskuun ollenkaan vaan kierretään parin käännepisteen kautta, itse lensin juurikin Malmi - Lahti (kaupunki) - Hämeenlinna - Vihti - Malmi -reitin, toinen yksinmatka missä käydään kahdella kentällä maassa on yleensä valvotuille kentille, eli pirkkala / turku sopivaan suuntaan.

//Tuomas

 

Jup, mutta noissa tapauksissa kone on ekassa ilmoituksessa tullut kertoneeksi, että tekee sen läpärin...

 

Toki, niinhän me purjelentäjätkin usein tehdään, että käydään jollain kentällä kääntymässä, toki mielellään paljon laskukierroskorkeuksien yläpuolella.

 

Yleensä muuten myös purtsikat kertovat tullessaan G-alueelle suunnan ja etäisyyden/paikan sekä korkeuden. Näitä ilmoituksia ei tosin kauheasti Räyskälän taajuudella kuulu. Ilmoituksen arvo olisikin tosin siellä aika pieni, kun koneita on muutenkin paljon ilmassa ja silmiä on vain pakko pitää koko ajan auki. Tieto siitä, että ilmassa on vielä yksi kone enemmän ei ole informaatiota.  Purtsikat kun eivät lennä yleensä suoraan vakiokorkeudella tiettyyn suuntaan. Ja tulijakin yleensä tietää, että siellä on ilmassa paaaaljon koneita.

 

hannu

[Risto Niemi 0]

Tuo on hyvä tapa... on siinä joitakin ansojakin.

 

Viimeksi lauantaina kuulin jaksolla: "Räyskälän liikenne OH-BNT matkalla Pirkkalasta Vihdin VORrin kautta Malmille ohittaa Räyskälän itäpuolelta kuuden minuutin kuluttua korkeudella 2400 jalkaa QNH:lla 1018 arviolta 4 mailin päästä." Sinänsä ihan oikein ja sujuvasti kerrottu. Mutta.

1. Räyskälän purjelentäjä ei jaksa muistaa kuutta minuuttia, mikä roppana sieltä taas tulee.

2. 2400 jalkaa QNH:lla mikä? Paljonko se on? Jotain 600+ metriä, mutta mistä? Mikä on QNH tänään? Häh?

3. 4 mailia? Kai se on jotain 8 kilometriä... jos se menee 8 kilometrin päästä, niin mitä väliä?

 

Purjelentäjät eivät yleensä vastaa mitään tuollaiseen ilmoitukseen. Moottorilentäjälle jää edelleen epävarmuus siitä, onko kohteessa toimintaa, ja millaista.

 

Vierailijat voisivat myös tutustua lentopaikkojen pysyväismääräyksiin, vaikkeivat ne millään tavalla virallisia määräyksiä olekaan vierailijoille. Niistä kuitenkin saa usein kivoja vinkkejä siihen, miten asioiden on ajateltu toimivan.

 

Tuosta yllä olevan esimerkin ajankohdan ilmoitustavasta, "kuuden minuutin kuluttua ", totean, ettei se ole radioliikenneohjeiden mukainen, eikä myöskään hyvän ilmailutavan mukainen.

 

On tarkoituksenmukaista ja kuulijat huomioon ottavaa ilmoittaa ko. arvioitu ajankohta täysinä kellonajan minuutteina, siis kahdella numerolla. Aika syöpyy parhaiten kuulijan mieleen kerralla, eikä hänelle jää mitään kuluvan ajan poislaskentatehtävää suoritettavakseen. Kun hän vain vilkaisee kelloaaan, niin huomaa heti, että nythän sen pitäisi näkyä ja osaa haroa sitä katseellaan.

 

Toinen asia on sitten nuo hyvin lyhyen ajan ennakkovaroitukset, esimerkiksi tuo hyppääjän pudotus 1 minuutin kuluttua. Siinähän onkin tarkoitus nimenomaan muiden ehtiä alta pois, jos siellä sattuvat olemaan. Se taas sitten onkin kuluvan ajan poislaskentatehtävä, ts. tässä ajassa tulisi ehtiä, eli kuulijalle huolen ja vastuun heti pitääkin jäädä.

 

Risto Niemi

[Mikko Maliniemi 5]

Siksi hinauslentäjä (usein) kuittaa "vilkasta purjelento- ja laskuvarjohyppytoimintaa".

 

Joo, toi kuulostaa jo paremmalta. Ja selvisihän tuokin toki myöhemmistä viesteistä, mutta kysyinpä kuitenkin. Mutta entäs sitten, kun se hinauskone on tehnyt päivän viimeisen vedon, palannut kentälle ja pilotti poistunut koneesta, mutta purtsikat vielä pyörii ympäristössä? Toivottavasti sieltä joku, maa tai sitten joku niistä purtsikoista, vastailee myös, mitä siellä kentällä on sillä hetkellä tapahtumassa...

 

Joka sekin kyllä on itsestään selvyys, kesällä ja kauniilla säällä.

 

No näin, edelleenkin, lupakirjattomana ihmettelen nyt sitten tuota. Ei kait tuollaista voi pitää mitenkään itsestäänselvyytenä? Todennäköisenä ehkä, mutta että itsestäänselvyytenä? No joo, onhan se toki omalta ja muiden kannalta terveellisempää ajatella, että siellä voi olla sitä liikennettä, vaikka ei vastausta kuuluisikaan... 

[Guest Sakari Pyörre]

Mutta entäs sitten, kun se hinauskone on tehnyt päivän viimeisen vedon, palannut kentälle ja pilotti poistunut koneesta, mutta purtsikat vielä pyörii ympäristössä? Toivottavasti sieltä joku, maa tai sitten joku niistä purtsikoista, vastailee myös, mitä siellä kentällä on sillä hetkellä tapahtumassa...

 

Tai sitten hinauskone on maassa radiokatveessa eikä kuule lähestyjää. Tai se on juuri starttaamassa jolloin hinaaja ei kuule mitään. Maaradio joskus on, joskus ei... se ei ole säännönmukaista.

 

Ei kait tuollaista voi pitää mitenkään itsestäänselvyytenä? Todennäköisenä ehkä, mutta että itsestäänselvyytenä? No joo, onhan se toki omalta ja muiden kannalta terveellisempää ajatella, että siellä voi olla sitä liikennettä, vaikka ei vastausta kuuluisikaan... 

 

Nimenomaan, kyllä kannattaisi pitää selviönä, että siellä on liikennettä. Vaikka onhan niitä joitakin poikkeuksia, esim moottoripyöräkisat. Vaikka on sinnekin moottorilentäjiä yrittänyt laskea, pääsuoralle.

[Matti Huoviala 83]

Huomaan toistavani itseäni, tosin kaverini ovat huomanneet sen jo ajat sitten, etenkin vappuna.

 

Valvomattomilla lentopaikoilla ei edellytetä radioyhteyttä. Siksi kaikkien valvomattomalla lentopaikalle saapuvien tulee olettaa, että siellä on liikennettä, joka ei kuule ja jota ei kuule jaksolla.

 

Radion merkityksen yliarvioiminen ja siihen luottaminen voi vaarantaa terveytesi, Ilmailuhillintö.

 

-M-

[Mikko Suokas 1]

Tuosta yllä olevan esimerkin ajankohdan ilmoitustavasta, "kuuden minuutin kuluttua ", totean, ettei se ole radioliikenneohjeiden mukainen, eikä myöskään hyvän ilmailutavan mukainen.

 

On tarkoituksenmukaista ja kuulijat huomioon ottavaa ilmoittaa ko. arvioitu ajankohta täysinä kellonajan minuutteina, siis kahdella numerolla.

 

 

Oletko varma, että esimerkiksi purjelentoharrastustaan aloitteleva hoksaa tai tietää, että moottorilentäjän ilmoitus "arvio laskukierrokseen kaksi viisi" tarkoittaa saapumisaikaa 25 minuuttia yli viimeisen tasatunnin? Siitä on jo aikaa, kun olen ollut radiopuhelinliikenteen oppitunnilla, joten en tiedä, opetetaanko tuota ajanilmaisutapaa nykyisin myös purjelentäjille. Minulle tapa tuli tutuksi vasta ryhdyttyäni myös väkisinlentäjäksi, ja toistaiseksi viimeisellä SEP-kelpparin kertauskoululennolla ope sanoi minulle, että korpikentällä kannattaa sanoa mieluummin se "viiden minuutin päästä", niin sen ainakin kaikki ymmärtävät. Opettajani ja minä tiedämme kyllä, ettei se ole aivan radioliikenneohjeiden mukaista, mutta siinä on kysymys juuri siitä sanoman muotoilemisesta kohdeyleisön mukaan, kuten Niemen Hannu tuolla aikaisemmin sanoi.

 

Mikko

[Mikko Maliniemi 5]

Nimenomaan, kyllä kannattaisi pitää selviönä, että siellä on liikennettä.

 

Tottakai. Ja siksihän se lähestyvä moottoripilotti ilmoittaa jo sieltä kauempaa lähestymisaikeistaan. Mutta luulisi, että jos sieltä toisesta päästä ei sitten saakkaan mitään vastakaikua, voisi helposti tulla sellainen olettamus, että siellä ei muuta liikennettä just silloin ole. Eihän näin tietenkään saisi olettaa, tai ainakaan itse en haluaisi olettaa, mutta ihminenhän todistetusti on erehtyväinen eläin...

 

Vaikka onhan niitä joitakin poikkeuksia, esim moottoripyöräkisat. Vaikka on sinnekin moottorilentäjiä yrittänyt laskea, pääsuoralle.

 

Tai sitten jotain lennokkimiehiä. Kerran katselin Pyhäsalmessa, kun kone oli tulossa laskuun myötätuuliosalla, niin lennokkiveikot pistivät koneet taivaalle ja seisoivat aivan kiitotien laidassa. Skannerikin heillä näytti olevan mukana, mutta eipä he niihin koneen puheisiin mitenkään reagoineet. Kone tuli laskuun ja pojat lennättivät lennokkejaan heti kiitotien takana. Ohjasivat lennokkinsa vain vähän korkeammalle oikean koneen loppuvedon ajaksi. Oikean koneen lentäjä näki nämä kaksi tummiin pukeutunutta RC-kaveria vasta rullatessaan takaisinpäin...

[Mikko Maliniemi 5]

Huomaan toistavani itseäni, tosin kaverini ovat huomanneet sen jo ajat sitten, etenkin vappuna.

 

Sorry, että saan kysymyksilläni levyn jäämään päälle

 

Valvomattomilla lentopaikoilla ei edellytetä radioyhteyttä. Siksi kaikkien valvomattomalla lentopaikalle saapuvien tulee olettaa, että siellä on liikennettä, joka ei kuule ja jota ei kuule jaksolla.

 

Radion merkityksen yliarvioiminen ja siihen luottaminen voi vaarantaa terveytesi, Ilmailuhillintö.

 

Miksi muuten ei edellytetä? Eikö se olisi lentoturvallisuutta edesauttava tekijä, että kaikki ilmassa olijat olisivat kuulolla ja vastaavasti puheissa?

 

[Kimmo Huoviala 1]

Mikko on tullut miksi-ikään 

 

Valvomaton lentopaikka kuuluu valvomattomaan ilmatilaan, ei velvoitusta minkäänlaiseen yhteydenpitoon. Toisaalta jos koneessa on toimintakuntoinen radio tulee sitä käyttää omasta liikehtimisestä ja aikomustensa ilmoittamiseen.

 

G+ ilmatila on oma juttu, valvomatonta mutta vaatimus kaksipuoleisesta radioyhteydestä lentopaikan lentotiedotuspalveluun.

[Matti Huoviala 83]

Joo, ei siinä mitään. Levy jää välillä tahkoamaan muutenkin kun ikää tulee lisää. Ennen oli kaikki vaan paremmin...

 

Oikeastaan tuo nokkelasti keksimäni ilmailuhillintö-sitaatti kertonee syyn. Radio on epäluotettava kapine. Yhteysedelytyksiä voi häiritä moninainen seikka.

Siksi lentotoimintamenetelmät mahdollistavat toiminnan vaikka radioyhteys menetettäisiinkin, syystä tai toisesta.

Myös valvotussa ilmatilassa on menetelmiä siihen, että voidaan toimia ilman radioyhteyttä.

Lisäksi lentosääntöjen kirjoittaja on aikanaan keksinyt määritellä sen, että valvotussa ilmatilassa radioyhteys vaaditaan, valvomattomassa ei.

 

Ei ilman radiota toiminta mitenkään erityisen vaarallista ole.

 

-M-

[Mikko Maliniemi 5]

Mikko on tullut miksi-ikään 

 

HEHEH, ei kun en ole siitä koskaan kasvanut ohi

 

Pitäähän tällaisia asioita kysellä. Helpommin saa täsmävastauksia, kuin jos lähtisin itse niitä jostakin penkomaan. Jos siitä joskus tulevaisuudessa olisi hyötyäkin, jos ja kun rupeaa itselle pahvia hommaamaan

[Guest roosua]

OH-CKU oli 15,9,1999 klo 14,20 Menkijärven myötätuulessa noin 200 metrin korkeudessa. Pyssy-yhtymän Redigo ilmoitti tulevansa jostain päin matalalla ja kovaa kentän yli. Aloin hermoilla kun masiinaa ei löytynyt, kehnahan on muutenkin kuin hirsisaunan seinänraosta tähystelisi. Mussutin jotain radioon niin jäätävän rauhallinen ääni kertoi että koneemme on näkyvissä. Kohta pyyhkäisi tulija täsmälleen altamme ja kyljellään kiskoen kaartoa ja vauhtia oli. Huikkasin perään että "mielenkiintoisen näköistä lentämistä tuo", tangentti napsahti kaksi kertaa vastaukseksi.

 

Maassa kantelin asiasta paikalliselle kenttäaktiiville ja tämä totesi: "perkele, joko taas!"

 

Pointti tässä on että me harrastelijat voimme täällä palstalla potkia toisiamme perseelle ja valistaa fiksuista ilmailutavoista mutta pitää muistaa että tuolla ilmassa on myös porukkaa jota mitkään hyvät tavat tai määräykset ei välttämättä koske ja joiden tekemisille me emme taida saada mitään keinoa.

 

 

[Risto Niemi 0]

Oletko varma, että esimerkiksi purjelentoharrastustaan aloitteleva hoksaa tai tietää, että moottorilentäjän ilmoitus "arvio laskukierrokseen kaksi viisi" tarkoittaa saapumisaikaa 25 minuuttia yli viimeisen tasatunnin? Siitä on jo aikaa, kun olen ollut radiopuhelinliikenteen oppitunnilla, joten en tiedä, opetetaanko tuota ajanilmaisutapaa nykyisin myös purjelentäjille. Minulle tapa tuli tutuksi vasta ryhdyttyäni myös väkisinlentäjäksi, ja toistaiseksi viimeisellä SEP-kelpparin kertauskoululennolla ope sanoi minulle, että korpikentällä kannattaa sanoa mieluummin se "viiden minuutin päästä", niin sen ainakin kaikki ymmärtävät. Opettajani ja minä tiedämme kyllä, ettei se ole aivan radioliikenneohjeiden mukaista, mutta siinä on kysymys juuri siitä sanoman muotoilemisesta kohdeyleisön mukaan, kuten Niemen Hannu tuolla aikaisemmin sanoi.

 

Mikko

 

Tartuitpa oikeaan asiaan. Noin olen epäillytkin, ettei voimassa olevia määräyksiä ja ohjeita noudateta edes lentokoulutuksessa, hyvästä ilmailutavasta nyt sitten puhumattakaan.

 

Mielestäni on perusteltua syytä ryhdistäytyä, erityiseti myös kouluttajien (siis kaikkien lajien, ei edes pelkästään purjelennon kouluttajien) ja tarkistaa, että myös radioliikennekoulutuksessa noudatetaan annettuja voimassa olevia määräyksiä ja ohjeita sekä valvotaan, että opetus  myös siirtyy käytäntöön ja pysyy siellä. Noudatetaanhan sitä kaikkia muitakin ilmailun määräyksiä ja ohjeita. Ei niiden ymmärtäminen ja noudattaminen niin vaikeaa ole. Ne vaan pitää opettaa asianmukaisesti perustellen, jolloin ovat helpommin omaksuttavissa ja myös noudatettavissa.

 

Kuten jo aiemmin perustelin kellonaika on paljon helpompi sisäistää muistiinsa kuin jostain hetkestä alkava jäljellä olevan ajan poislaskenta ja tämä vapauttaa kuulijan lisäksi muihin keskittymistä vaativiin toimiinsa kuten esimerkiksi lennonopetukseen tai -opiskeluun jne.

 

Oleelisinta on kuitenkin, että kun jotkut säännöt on sovittu määräyksiksi ja ohjeiksi, on niitä noudatettava.

 

Jos määräykset ja ohjeet eivät ole tarkoituksenmukaisia, ei oikea hyvä ilmailutapa ole niiden noudattamatta jättäminen, vaan pyrkimys saada ne sitten muutetuiksi perustellusti tarkoituksenmukaisimmiksi.

[Timo Koski 141]

 

Kuten jo aiemmin perustelin kellonaika on paljon helpompi sisäistää muistiinsa kuin jostain hetkestä alkava jäljellä olevan ajan poislaskenta ja tämä vapauttaa kuulijan lisäksi muihin keskittymistä vaativiin toimiinsa kuten esimerkiksi lennonopetukseen tai -opiskeluun jne.

 

Ihan maallikkona ihmettelen tuota kellonaika juttua. Tuntuisi kuitenkin jotenkin järkevältä että ilmoittaa esim. 3-4 min ennen saapumista suunnan ja korkeuden ja sitten uudestaan noin 1min ennen kentän lähituntumaan(laskukierros) tuloa vastaavat tiedot ja sitten vielä ilmoitus kun ollaan myötätuuleen liittymässä. Silloin on helppo? arvioida mistä sitä konetta etsii silmiinsä ja vaikuttaako se itseen ollenkaan (enää). Kuka pystyy sanomaan onko kaikki kellot samassa ajassa ja niiden lukutarkkuuskin voi olla sitä sun tätä, kun ei sitä kauaa voi katsella kuitenkaan.

[Risto Niemi 0]

Ihan maallikkona ihmettelen tuota kellonaika juttua. Tuntuisi kuitenkin jotenkin järkevältä että ilmoittaa esim. 3-4 min ennen saapumista suunnan ja korkeuden ja sitten uudestaan noin 1min ennen kentän lähituntumaan(laskukierros) tuloa vastaavat tiedot ja sitten vielä ilmoitus kun ollaan myötätuuleen liittymässä. Silloin on helppo? arvioida mistä sitä konetta etsii silmiinsä ja vaikuttaako se itseen ollenkaan (enää). Kuka pystyy sanomaan onko kaikki kellot samassa ajassa ja niiden lukutarkkuuskin voi olla sitä sun tätä, kun ei sitä kauaa voi katsella kuitenkaan.

 

Niinpä niin. Tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä henkilökohtaisia mielipiteitä saattaa olla monenlaisia. Ratkaisevaa kuitenkin ovat yhteisiksi sovitut ja säädetyt määräykset ja ohjeet. Kuten jo totesin, mikäli niissä katsotaan yleisesti (ts kaikkien eri vaikutuspiirissä olevien osapuolien kannalta) muuttamisen tarpeita on sitten ryhdyttävä asianmukaista kanavaa ja menettelyä käyttäen niiden muuttamishankkeisiin. Laiminlyönnit ja noudattamatta jättämiset eivät ole oikeita ratkaisuja.

 

Tuohon kellojen tarkkuuteen totean sen verran, että mm. matkalennoilla (jos lennetään valvottuina) pitää sääntöjen mukaan pystyä ilmoittamaan ja on ilmoitettava lennonjohtoon mm. kolmen minuutin ja sitä suuremmista pikkeamista lennon edistymisaikataulussa. Kai nyt ainakin tuon verran trkkaa kellonajan oikeellisuutta voidaan lentäjiltä edellyttää muillakin lennoilla, ja tuo toleranssi alkaa kyllä jo riittämään tuohon lentopiakan ohi lentävien tai sen lähiliikenteeseen tai laskukierrokseen saapumassa olevien koneiden varomiseen niiden antamien radioilmoitusten perusteella (erityisesti, kun uskon, että useimpien pilottien kellot ovat selvästi tarkemmin aikaan asetettuja kuin tuo kolme minuuttia). 

[Guest Sakari Pyörre]

Mielestäni on perusteltua syytä ryhdistäytyä, erityiseti myös kouluttajien (siis kaikkien lajien, ei edes pelkästään purjelennon kouluttajien) ja tarkistaa, että myös radioliikennekoulutuksessa noudatetaan annettuja voimassa olevia määräyksiä ja ohjeita sekä valvotaan, että opetus  myös siirtyy käytäntöön ja pysyy siellä. Noudatetaanhan sitä kaikkia muitakin ilmailun määräyksiä ja ohjeita. Ei niiden ymmärtäminen ja noudattaminen niin vaikeaa ole. Ne vaan pitää opettaa asianmukaisesti perustellen, jolloin ovat helpommin omaksuttavissa ja myös noudatettavissa.

 

Purjelennossa asiat käydään läpi talvella teoriakurssilla. Mm tämä aikailmoitusasia mainitaan. Sitä ei harjoitella. Jonkin verran harjoitellaan lennonjohdon (Tampereen alue) kanssa puhumista. Sitten annetaan ohje: kun olette kurssilla, puhutte laskuilmoituksen, ei muuta: "Räyskälän liikenne, purjekone 817 myötätuuli 30 oikea". Opettajat ja hinaajat huolehtivat moottorikoneiden kanssa keskustelusta. Radion käyttöä sopii lisätä kun kokemusta tulee lisää.

 

Aloitteleva purjelentäjä ottaa lennonjohtoon yhteyttä ensimmäisen kerran noin 5 - 10 harrastusvuotena. Se on juhlallinen ja jännittävä tapahtuma, jota ovat edeltäneet monet alustavat keskustelut ja harjoitukset niin nuotiolla kuin kuppilallakin.

 

Jos purjelentäjä ei muista oikeaa kellonajan ilmoittamistapaa, joka käsiteltiin kerran kurssilla ja kysyttiin yhdessä koekysymyksessä, en siitä kovasti moittisi...

 

Radioliikenteen koulutus on hankala asia. Olen koettanut painottaa, että vaikka oppilaat periaatteessa saavatkin perustiedot ja luvan radioaseman käyttöön, ilman lisäharjoittelua ei kannata esim puhua ultraa jollekin lentoasemalle: pelkkä teoriakurssi ei riitä.

[Veli-Matti Karppinen 12]

...

 

Aloitteleva purjelentäjä ottaa lennonjohtoon yhteyttä ensimmäisen kerran noin 5 - 10 harrastusvuotena. Se on juhlallinen ja jännittävä tapahtuma, jota ovat edeltäneet monet alustavat keskustelut ja harjoitukset niin nuotiolla kuin kuppilallakin.

 

...

 

Tiukentuvista turvamääräyksistä & muista hidasteista huolimatta purjelentäjiä edelleen etenkin maamme syrjäisissä kolkissa koulutetaan lennonjohdon valvovan silmän alla  Ainakin tämä hyöty asiasta on, mm. tuo ajanilmaisutapa on tullut käsiteltyä uusiksi, kun torni kertoo "lasku 26". Samoin opetellaan selvityksien kuittauksia & pyyntöjä, paikkailmoituksia yms. , oikeastaan vasta tässä hoksasin kuinka hyödyllistä tuo onkaan ollut. Lisäksi kukaan ei voi välttyä kuulemasta radiosta kuinka muut ilmailijat kommunikoinnin hoitavat, niin esimerkillisesti kuin myös joskus hiukan vähemmän täsmällisellä tavalla 

 

 

...

Radioliikenteen koulutus on hankala asia. Olen koettanut painottaa, että vaikka oppilaat periaatteessa saavatkin perustiedot ja luvan radioaseman käyttöön, ilman lisäharjoittelua ei kannata esim puhua ultraa jollekin lentoasemalle: pelkkä teoriakurssi ei riitä.

...

 

 

Tätä on hyvä toteuttaa tuossa muun liikenteen kuuntelun ohella kentän reunalla keikkavuoroja odotellessa, kertoillaan mitä tuo tarkoitti ja vaikka treenataan (eikä sitten paineta oikeasti sitä tangenttia...)

 

t: V-M

[Risto Niemi 0]

Purjelennossa asiat käydään läpi talvella teoriakurssilla. Mm tämä aikailmoitusasia mainitaan. Sitä ei harjoitella. Jonkin verran harjoitellaan lennonjohdon (Tampereen alue) kanssa puhumista. Sitten annetaan ohje: kun olette kurssilla, puhutte laskuilmoituksen, ei muuta: "Räyskälän liikenne, purjekone 817 myötätuuli 30 oikea". Opettajat ja hinaajat huolehtivat moottorikoneiden kanssa keskustelusta. Radion käyttöä sopii lisätä kun kokemusta tulee lisää.

 

Aloitteleva purjelentäjä ottaa lennonjohtoon yhteyttä ensimmäisen kerran noin 5 - 10 harrastusvuotena. Se on juhlallinen ja jännittävä tapahtuma, jota ovat edeltäneet monet alustavat keskustelut ja harjoitukset niin nuotiolla kuin kuppilallakin.

 

Jos purjelentäjä ei muista oikeaa kellonajan ilmoittamistapaa, joka käsiteltiin kerran kurssilla ja kysyttiin yhdessä koekysymyksessä, en siitä kovasti moittisi...

 

Radioliikenteen koulutus on hankala asia. Olen koettanut painottaa, että vaikka oppilaat periaatteessa saavatkin perustiedot ja luvan radioaseman käyttöön, ilman lisäharjoittelua ei kannata esim puhua ultraa jollekin lentoasemalle: pelkkä teoriakurssi ei riitä.

 

Noinhan tuo varmaan liian useassa tapauksessa menee, valitettavasti. Tosin luulen, ettei tuo esittämäsi Räyskälässäkään ihan noin mene. Taisit vähän tarkoituksella liioitella kärjistääksesi asiaa tai jos noin on niin siellä ovat asiat todella huonosti hoidetut sekä koulutuksessa että käytännössä.

 

Itse olen kouluttanut täällä Lahti - Vesivehmaan lentopaikan liepeillä vuosien saatossa lukuisia rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutuskursseja sekä moottorilento-, moottoripurjelento-, purjelento- jne. kurssien yhteydessä niin erillisinä kursseina kuin integroituina kursseinakin. Niihin ovat aina kuuluneet mm. radioliikenneharjoitukset kaikenlaisissa ilmatiloissa matkalentoineen korpikentältä valvotulle- tai AFIS-kentälle ja näinhän voimassa olevien lupakirjakurssimääräysten mukaan asian tulee ollakin. Hieman kyllä ihmettelen jos jossain lentokouluissa katsottaisi, etteivät koulutusmääräykset tältä osin koske lainkaan heidän järjestämiään lentokursseja, tällöin on sitäkin suurempi syy kouluttajien ryhdistäytyä.

 

Ko. koulutusvaatimus ei mielestäni ole mitenkään kohtuuton, eikä vaikea toteuttaa. Enemmänkin on kyse vain oikeasta asenteesta, joka määräysperusteen lisäksi ehdottomasti kuuluu hyvään ilmailutapaan.

 

Tuo radioliikenteen harjoittelu maassa lennonsuoritusleikkinä eri osapuolineen, muine koneineen, lennonjohtajineen, lentotiedottajineen jne. on erittäin tärkeätä ja mahdollistaa asian omaksumisen etukäteen riittävästi ennen sen käyttöä lennolla ja siten madaltaa kynnystä avata suunsa tosilennolla. Harjoitus tehdään siis roolileikkinä.

 

Olen ilokseni huomannut, että verkkosimulentäjät ovat saaneet aikaiseksi kuukusittain toteutettavan VFR-simulentopäivän, jossa lennetään etukäteen sovitulla Suomen alueella erilaisia lentoja reaaliajassa eri kentiltä niin valvomattomilta kuin valvotuiltakin ja kaikki keskeiset roolit ovat asianmukaisesti miehitetyt (siis myös lennonjohdot jne.).

Travittavat kartat imuroidaan etukäteen, plaanit tehdään matkalennoille jne. Tämä on oivallinen keino hankkia hyvää rutiinia mm. tarvittavaan radioliikenteeseen.

Tietoja aiheesta löytyy mm. FS Nordic: n ao. verkkosivuilta. Suosittelen tutustumista.