KysymysKetju

[Jukka Nisula 2 265]

IL-62n proton putoaminen 1965. Veikataan nyt, että lähti EFHKlta viimeiselle lennollee. Tuon vuoden perustelen vinkissä mainitulla Temmeksellä ja jä hänen kautensa alulla.

 

Ei tärpännyt vieläkään, Juha. Aikakausi on kyllä oikea lähellä oikeaa, mutta konetyyppi väärä. Seuraava vinkki:

 

Quickstep ja Rumba.  Ja tavallaan asiaan voisi yhdistää vaikkapa mäkihyppääjät Veikko Kankkonen, Jari Puikkonen ja Janne Ahonen. He eivät missään tapauksessa liity onnettomuuteen, eivätkä olleet osallisina. Mutta heistä voi saada osviittaa...

 

Jukka

 

edit: korjasin tuota "aikakausi kohtaa", sorry.

[Osmo Jalovaara 188]

Kun Temmes oli suhteellisen "tuore" Ilmailuhallituksen pääjohtaja tapahtui Aeroflotille kolme sellaista onnettomuutta, jotka tiettävästi olivat tyypin ensimmäisiä:

4.5.72 Jak-40 Bratskissa

19.2.73 Tu-154 Prahassa

3.6.73 Tu-144 Goussainville'ssä

[Jukka Nisula 2 265]

Kun Temmes oli suhteellisen "tuore" Ilmailuhallituksen pääjohtaja tapahtui Aeroflotille kolme sellaista onnettomuutta, jotka tiettävästi olivat tyypin ensimmäisiä:

4.5.72 Jak-40 Bratskissa

19.2.73 Tu-154 Prahassa

3.6.73 Tu-144 Goussainville'ssä

 

Onko se iso karhu ainoa naapurimme...ei taida olla. Ja onnettomuuden syytä haetaan myös, sekä miksi Suomi yhdistettiin tapaukseen niin vahvasti. Ainakin Hesarin lehtijutun mukaan. "850 km" pätee yhä.

 

vinkki: Kenttää, jonka läheisyydessä onnettomuus tapahtui, voisi verrata vaikka Artukaisiin tai Härmälään.

 

Jukka

[Ilkka Sydänmetsä 30]

Moi!

 

Siis Fornebu elikkä mistään tietämättä arvataan:

DC9-21 LN-RLM 30.1.1973

(eipähän ole kaikki arvaukset itäänpäin...)

 

Ilkka

 

[Jukka Nisula 2 265]

Moi!

 

Siis Fornebu elikkä mistään tietämättä arvataan:

DC9-21 LN-RLM 30.1.1973

(eipähän ole kaikki arvaukset itäänpäin...)

 

Ilkka

 

 

Polttaa jo. Mutta mutta, mitenkäs tuo onnettomuus nyt Suomeen liittyy... ???

 

Jukka

[Juha Paulavuo 21]

USAF C-130B 61-2641, putosi pian Bardufossista lähdön jälkeen19.3.1966. Miten tähän liitettäisiin mäkihyppääjien kotikaupunki (Lahti?) ja Suomi, on täysi arvoitus.

 

EDIT : koneen päällikkönä oli amerikan-suomalainen Lahti (jotain täytyy edes yrittää  )

 

[Jukka Nisula 2 265]

USAF C-130B 61-2641, putosi pian Barduforssista lähdön jälkeen. Miten tähän liitettäisiin mäkihyppääjien kotikaupunki ? ja Suomi, on täysi arvoitus.

 

Ei se ole sekään tapaus, mutta vastauksessasi on jotain oikeinkin. Mutta Bardufoss se ei ole, eikä kyseinen kone.

 

Yhteenvetoa vinkeistä ja selville tulleista detaljeista vielä:

 

- Hesarin räväkkä lehtijuttu, neljä palstaa

- tuoretta Ilmailulaitoksen pääjohtajaa K.J.Temmestä haastatellaan jutussa

- "850 km" liittyy tapaukseen vahvasti

- uhreja tuli paljon enemmän kuin KAL-pakkolaskussa Kuolassa

- konetyypin ensimmäinen "fatal crash"

- Veikko Kankkonen, Jari Puikkonen ja Janne Ahonen ( ei osallisina, mutta osviittaa)

- ei sattunut itänaapurissamme

- kenttää, jonka lähellä onnettomuus sattui, voi verrata vaikka Artukaisiin tai Härmälään

- Quickstep ja Rumba

 

Jukka

 

[Juha Ritaranta 947]

Quickstep ja Rumba olivat muistakseni ilmoittautumispaikkoja Oslon Fornebun kentälle lennettäessä, ja Fornebu on entinen kenttä, kuten Artukainen ja Härmäläkin. Braathensin Fokker 28:lle siellä aikanaan sattunut onnettomus oli myös muistaakseni ensimmäinen F28:n vakavampi onnettomuus. Sovitaanko, että jos nämä on oikein, niin kysyä saa se, joka keksii yhteyden Suomeen?

[Juha Paulavuo 21]

23.12.72 Fokker F-28 LN-SUY Braathens

 

Hidas....

Finnair oli harkitsemassa ko. konetyypin ostoa,mutta tuo onnettomuus muutti suunnitelmat. Mäkihyppääjät oli tietysti vihje Norjaan, vai ?

[Petri Hiltunen 20]

lainaus Osmo Jalovaara "Muistelen ruotsalaisen tiedustelukoneen tehneen pakkolaskun Itämerellä/Suomenlahdella. Miehistö(stä osa) pelastettiin Suomeen ja kuskattiin nopeasti Ruotsiin ilmeisesti luovutusvaatimusten pelossa. Virallisesti Suomi ei tiennyt mitään koko tapahtumasta. Taisi olla osa jotain ruotsalaisten laajempaa NL:oon suuntautunutta tiedusteluoperaatiota. Täytyy mennä etsimään detaljeja, jos tämä on vähänkään jäljillä."

 

Täytyy olla tapaus joka oleellisesti liittyy taannoin Itämerestä nostettuun ruotsalaiseen DC-3 tiedustelukoneen hylkyyn.

Ruotsalaisten asiasta tekemässä dokumentissa viitataan tapaukseen jossa samoihin aikoihin neuvostoliittolaisten toimesta ammuttiin Suomenlahdella ruotsalainen Catalina  alas ja miehistö pelastettiin länsimaisiin laivoihin.

Catalinan hylky on suomen aluevesillä.

[Jukka Nisula 2 265]

Quickstep ja Rumba olivat muistakseni ilmoittautumispaikkoja Oslon Fornebun kentälle lennettäessä, ja Fornebu on entinen kenttä, kuten Artukainen ja Härmäläkin. Braathensin Fokker 28:lle siellä aikanaan sattunut onnettomus oli myös muistaakseni ensimmäinen F28:n vakavampi onnettomuus. Sovitaanko, että jos nämä on oikein, niin kysyä saa se, joka keksii yhteyden Suomeen?

 

Nyt täytyy jo hyväksyä näiden molempien Juhien vastaukset. Kyseessä on 23.12.1975 Fornebussa sattunut Fokker F 28-lento-onnettomuus.

 

Olen samaa mieltä Juha R:n kanssa jatkosta, eli miten tämä onnettomuus liittyy Suomeen? Joka sen kertoo, saa seuraavan kysymysvuoron. Vinkkejä olen antanut jo sen verran, että pitäisi jonkun olla jo samoilla aalloilla...

 

Jukka

[Tero Tuominen 264]

Onnettomuuteen liittyi "false ILS-signals". Oliko Lahden radioasemalla jotain tekemistä tämän kanssa? Tuo 850 km taitaa olla aika lähellä paikkojen välistä etäisyyttä.

 

Lentäjien ja lennonjohdon välisessä radioliikenteessä oli lisäksi yksityistä jouluun liittyvää keskustelua.

[Osmo Jalovaara 188]

Lahden yleisradioaseman taajuus oli muistaakseni 254 kHz. Joku Fornebun majakoista saattoi olla samalla jaksolla tai lähellä tätä, ja koneen ADF huolimattomasti viritetty. Kone saattoi myös tulla Bodöstä, jonne on 850 km Oslosta. Sama matka kuin Helsingistä Korvatunturille.

[Juha Paulavuo 21]

ILS järjestelmän hankinta EFHKlle oli ajankohtainen. Turma johtui osittain ILSin pettämisestä. ILSin luotettavuudesta lienee ollut kysymys.

[Jukka Nisula 2 265]

Onnettomuuteen liittyi "false ILS-signals". Oliko Lahden radioasemalla jotain tekemistä tämän kanssa? Tuo 850 km taitaa olla aika lähellä paikkojen välistä etäisyyttä.

 

Lentäjien ja lennonjohdon välisessä radioliikenteessä oli lisäksi yksityistä jouluun liittyvää keskustelua.

No nyt Tero pamautti lopullisen niitin! Näin ainakin väitettiin Hesarin jutussa tuolloin. Lahden pitkäaaltoaseman ja Fornebun väli on n. 850 km. Koska tämä onnettomuusväite on lajissaan niin erikoinen ja mielenkiintoinen tapaus Suomen ilmailuhistoriassa, laitan tähän liitteeksi Suomen Radiohistoriallisen Seuran jäsentiedotteessa 1/1998 olleen Väinö K. Lehtorannan seikkaperäisen ja perusteellisen kirjoituksen tapahtuneesta. Uskon ja toivon, että "Väiskillä" ei ole mitään sitä vastaan. Onhan hän tuttu täältä foorumiltakin. Toki poistan sen tarvittaessa täältä. Mutta todella erittäin mielenkiintoinen väite Hesarissa on ollut vuonna 1975. Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä, kun lukee tuon Lehtorannan selvityksen alla:

 

Jukka

 

Odottakaas hetki, skannaan sivut uudestaan paremmiksi! No niin, nyt näkyy.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

Eiköhän Tero sitten jatka seuraavaan kysymyksen kanssa.

EDIT: Jaahas, Osmolta tuli sillä aikaa kun kirjoitin tätä vielä seikkaperäisempi selvitys. Pojat saa sopia keskenään kumpi kysyy seuraavaksi, Tero kyllä keksi tuon radioasemakytkennän ja "false signals" mutta... No, kannatan kyllä Teroa 51-49...

 

 

 

 

 

[Osmo Jalovaara 188]

Huomauttaisin, että ADF toimii kHz-alueella ja ILS- mHz- eli ula-alueella, joten teoreettisestikaan ei voi olla mahdollista, että Lahden yleisradio asema antaisi häiriötä Fornebun ILSsiin. Sen sijaan voisi olla mahdollista, että ADF olisi viritetty, etenkin jos koneessa oli vielä vanha veiviviritys, 254;lle kHZlle 257:n sijasta.

[Osmo Jalovaara 188]

Tuo Lehtorannan selostus onnettomuuden todennäköisistä syistä ja kulusta on hyvin todennäköinen. Kun DME näytti 8,5 NM onnettomuuspaikalla, pilotti ei ole selvästikään tiennyt missä hän on, eikä tuolla etäisyydellä olisi pitänyt aloittaa korkeuden vähenynstä missään tapauksessa. voi vain arvaill, miksi norjalaiset ovat halunneet sotkea Lahden yleisradioaseman mukaan. Lähestymiskartan nyt näkyessä tarkemmin, ei ollut mitään syytä virittää ADF:ää lähellekään tätä taajuutta 254. Sensijaan LOM Asker (352 kHz) olisi olut paikallaan ja herättänyt heti kysymyksiä sijainnista.

[Tero Tuominen 264]

Kun vuoro tuli (Jukan editin jälkeen todella pienellä marginaalilla), niin koitetaan tällaista:

 

Etsitään ilmailuun liittyvää kahden värin paria.

 

Näiden värien merkitys on vaihdettu päinvastaiseksi. Tässä yhteydessä värien sävyt hieman muuttuivat mutta perusero vaihtui.

 

Malmi liittyy tähän ja kyseessä on suhteellisen tuore muutos.

[Jukka Nisula 2 265]

Kun vuoro tuli (Jukan editin jälkeen todella pienellä marginaalilla), niin koitetaan tällaista:

 

Etsitään ilmailuun liittyvää kahden värin paria.

 

Näiden värien merkitys on vaihdettu päinvastaiseksi. Tässä yhteydessä värien sävyt hieman muuttuivat mutta perusero vaihtui.

 

Malmi liittyy tähän ja kyseessä on suhteellisen tuore muutos.

 

Ei kai vaan ole niin, että Ilmailu-lehden kannen ulkoasu muuttuu niin, että lehden nimi "ILMAILU" kirjoitetaan Sokeron valtakaudella jatkossa punaisella värillä valkoisella pohjalla, kun se nyt on ollut päinvastoin? Jotakin pitää yrittää...Malmihan liittyy tähän.

 

Jukka

[Arne Wallen 72]

Minä kyllä veikkaan että kysymys liittyy Malmin lentoaseman "siivoukseen"eli siellä on paikkoja maalattu.

[Tero Tuominen 264]

Mikolla on varmasti suunnitelmia kannen uudistamiseksi, mutta tässä ei ennusteta tulevaisuutta vaan katsotaan jokunen vuosi taaksepäin. Pyöreellä on tosiaan kirkastettu paikkoja maalaamalla, mutta ei ihan käänteisillä väreillä kuten nyt haettavassa tapauksessa.

 

Avitetaan asiaa eteenpäin kertomalla, että kyseessä ovat tietynlaiset merkkivärit, jotka kertovat mistä on kyse.

 

Tähän liittyy tietty korkeus, jossa toinen väri ainoastaan tulee kyseeseen. Se toinen väri on mahdollinen myös samassa korkeudessa ja siitä ylöspäin. Ja ne siis vaihtuivat.

 

Tämä liittyy siis Malmin ilmatilaan. Mutta sama kuvio toimii ajoittain myös eräällä toisella lentopaikalla.

[Osmo Jalovaara 188]

Kuvaus sopii PAPI-valoihin kuin naulankantaan.

[Tero Tuominen 264]

PAPI-valojen järjestystä ei liene lähihistoriassa muutettu, vaikka muuten tuo korkeusero sopisikin Osmon vastaukseen.

 

Se rajakorkeus, johon aiemmin viitattiin, on noin 3300 jalkaa.

[Osmo Jalovaara 188]

Tämä 3300 sopisi laskuvarjohyppäjien merkiksi esim. avauskorkeuden lähestymisestä tms. Toimisiko myös Hangossa? Voisipa olla esim muodostelman hajoitusmerkki.

[Antti Tuomela 2]

Bravon ja twin otterin hyppääjien merkkivalon väri päinvastainen