Guest peltipurkki

KysymysKetju

9 683 viestiä aiheessa

Mulle tuli tänään semmoinen juttu mieleen, että mitäs nää FlyByWire-lentsikat on mahdollisesti ohjelmoitu tekemään jos koneesta loppuu bensa tai kaikki moottorit tippuu muuten pois pelistä? Tekeekö ne jonkun autorotaatio-tyyppisen jutun koska tuskin laskevat konetta sakkaamaankaan?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pieni välikommentti. Lukekaapa tämän kysymysketjun ensimmäinen viesti Sampo Niemeltä ;)

 

Se kuuluu näin: "ajattelin aloittaa tälläisen kysymysketjun, eli kysymykseeni oikein vastannut saa esittää uuden kysymyksen, ja sen vastaaja saa esittää uuden kysymyksen jne. jne."

 

Niin pysyy homma käsissä...

 

Edelleen konetyyppi hakusessa:

 

-kaksimoottorinen mäntämoottorikone

-luja ja erikoinen rakenne, joka koelentäjän mukaan pelasti hänen henkensä

-valmistaja tunnettu enemmän mm.rautatieteollisuudesta...

-ensimmäinen laatuaan maailmassa (viittaa koneen rakenteeseen)

-kärkiväli 100 ft

-uudella mantereella

-40-lukua

-vinkkinä Pietarsaari: eräs paikallinen "puulaaki" ja urheiluseura

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Budd C-93/RB-1 Conestoga

 

Sieltähän se taas Ilkalta oikea vastaus tuli. :thmbup: Taisi tuo firma "Ja-Ro" tai futisseura "Jaro" olla se puuttuva linkki, eli "Jakobstads Rostfritt-Pietarsaaren Ruostumaton".

 

Kone on tosiaankin Budd C-93/RB-1 Conestoga. Kaksimoottorinen kuljetuskone. Erikoinen laitos, koneen verhoilu oli ruostumatonta teräslevyä. Kasattu pistehitsaamalla. Valmistaja tuiki tuntematon ilmailussa eli "The Edward G. Budd Manufacturing Company of Philadelphia".

 

http://www.microworks.net/PACIFIC/aviation/rb_conestoga.htm

 

Tuossa ylläolevassa linkissä kerrotaan kaikki olennainen koneesta, alumiinin hinta nousi, joten halvempaa terästä kokeiltiin. Kone ei päässyt kuitenkaan sarjatuotantoon,  eikä tilauksiakaan tullut loppujen lopuksi, kun USAF perui ne.

 

Koneen romu ilman moottoreita löytyy Pima Air & Space-ilmailumuseosta (Tucson, Arizona):

 

http://marvellouswings.com/Aircraft/Carrier/C-93/Pic/C-93(RB-1)%2039307%20Tucson.JPG

 

Lisää historiaa "ruostumattomista" eli "rosterikoneista":

 

http://www.generalaviationnews.com/editorial/articledetail.lasso?-token.key=10168&-token.src=column&-nothing

 

Jukka

 

Ja Ilkka kysyy seuraavan...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo.. onnistuin melkein olemaan koko viikonlopun poissa tietokoneelta  ::)

 

Mielenkiintoinen uusi tuttavuus tuo Budd. Kaikenlaisiin värkkeihin sitä törmääkin - mutta kuten sanottua, täällä oppii joka kerta jotakin uutta  :)

 

Laitetaan sunnuntai-illan kunniaksi nopea Jukan landarikysymyksen inspiroimana. Tässä ei ole tosin mitään mittakaavakompaa.

 

[ attachment removed ]

 

Mikä konetyyppi?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Todettakoon, että kyseessä ei ole mikään harvinainen konetyyppi. Kyseinen yksilö on vaan laskutelineittensä osalta poikkeusyksilö...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Taustatoimitukselta tulleen vinkin perusteella selvittelin asiaa ja tosiaankin, P-40-hävittäjästä oli olemassa jonkinlainen versio, jossa pyrittiin pienentämään koneen alustaansa kohdistamaa painetta. Lähteet tosin puhuvat P-40:n yhteydessä "tracked landing gearista" eli jonkinlaisesta telaketjusta, mutta Ilkan kuvassa näkyvät telineluukut puolestaan tukevat P-40-teoriaa.

 

Tukea vastaus sai Jussi Rantalan tuoreesta ja mainiosta kuvakertomuksesta Planes of Fame -airshow'sta (scrollaa viidenteen kuvaan).

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,66077.msg735856.html#msg735856

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Juuri näin Tero! Ja Rodney pisti myös linkin tuohon koko kuvan sisältävään juttuun. Melkoinen yllätys, että tuollaisia oli kokeiltu!

 

Tämän keskusteluketjun alimman viestin mukaan kyseessä oli XP-40 sarjanumeroltaan 0004 ja tarkoituksena oli kokeilla ratkaisua Aasian hiekkarantakentille (pieni pintapaine ts. upottavuus). Homma kuivui näköjään äkkiä kasaan...

 

Mikä mielenkiintoisinta, satuin löytämään Google Videosta oheisen videon, kelatkaapa kohtaan 10 min 40 s (vähän ennen puoltaväliä). Siinä tämä kyseinen yksilö tekee pieniä loikkia useita kertoja ja rullailee yli kolmen minuutin ajan.

http://video.google.com/videoplay?docid=7215501894554066127&q=AX5359

 

Edit: pitäisikö todeta vielä tännekin että kun googlettaa "multi-wheel landing gear" niin P-40-juttu löytyy etusivulta yhdeksäntenä... Eivät nämä niin vaikeita ole, vaikka yrittääkin parhaansa  :P

 

Ja Terolle vuoro.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuvia ja konetyyppejä on viime aikoina kyselty, nyt koitettiin vaihteeksi tällaista "lottoriviä".

 

Tarjolla on jo kuudes vinkki ja nyt alkavat paukut loppua jos ei oikeaa vastausta halua suoraan kertoa. Vaikka Suomessa ollaankin, aiheeseen liittyy keskeisesti Ruotsin puolustusvoimien komentaja.

 

Googlella tämä ei näköjään löydy, mutta kahdessa kahdella eri vuosikymmenellä ilmestyneessä kirjassa asiasta on tarkka kuvaus. Uutena vinkkinä kirjojen ilmestymisvuodet: 1992 ja 2003.

 

1.  9.  1971  6  3  98 (edit 96?)  3  350 m  ja 3  400 m

 

Eli näihin pitäisi jo löytyä ilmailukytkös...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt pistit minulle hankalan, joku sen jo tietty tietää, tämä nyt tällainen hätäinen yritys, tuo kone ja veneen kone kun on reistailleet ja vienneet aikaa, Ceremonireglemente för Försvarsmakten vuodelta 2003 jossa ruotsin ilmavoimat järjestettiin uudelleen ja uuteen tärkeysjärjestykseen. En toki vielä ymmärtänyt suomi kytköstä, eli tällaista räpeltelyä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Itse selailin käsikirjaston pikapuoliin läpi ja totesin Gunstonin MiG-21-kirjan kuvalle, jossa Ruotsin ilmavoimien komentaja istuu MGF:n ratissa 1972 että tämän lähemmäksi ei jaksa päästä.

 

Edit: Rysky on kyllä ollut taas koko ajan mielessä, ajanjakso sopisi kenties täydellisesti - mutta ei vaan syty sitä lamppua nyt päässä. Mm koulutushan aloitettiin syyskuussa 1971.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ajattelin että, eräs ketjulaisista ampuisi tämän alas lennosta...

 

Nyt taitaa olla aukkoja arvoisien vastaajien lähdekirjastoissa? Kumpikin teoksista käsittelee samaa aihetta - ja ovatpa vielä varsin uusia. Toisessa on hieno kuvakin, jonka kuvatekstistä inspiraatio kysymykseen tuli.

 

Kyseessä on eräänlainen ennätys, johon liittyy konetyyppi. Sitä ei haeta, mutta sen hoksaaminen auttaisi ratkaisuun.

 

1.9.1971  6  3  98 (edit 96?)  3  350 m  ja 3  400 m

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olisiko kysymys ruotsalaisista Herculeksista suoritetuista 98/96 kuviohypyistä? Mitään järkevää kirjayhdistelmää vuosilta 1992/2003 en löydä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Olisivatko hypänneet kolme kertaa kahdesta koneesta sekä 350 että 400 metristä yhteensä 98 hyppyä. Tämä tullee tietenkn 96 hyppääjästä ja viimeisillä keikoilla vahingossa loikanneista lentäjistä.  ;)

Lähden aamulla varhain pariksi päiväksi Kauhavalle LSK:n killan vuosikokoukseen, joten en voi jatkaa juurikaan pitempään.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Enpäs ollut muutamaan päivään ehtinyt seurata tätä palstaa...

 

Kirjaimet ovat DC, eli kyseessä on laskuvarjojääkärikoulun historian (ja samalla tietysti Suomen) suurin joukkojenpudotus. Kuudesta DC-3 -koneesta hyppäsi yhteensä 96 miestä (ilmeisesti jonkun toisen lähteen mukaan 98). Kolmen etummaisen koneen pudotuskorkeus oli 350 m ja kolmen seuraavan 400 m.

 

Pudotuksella juhlistettiin Ruotsin puolustusvoimien komentajan vierailua.

 

Ja nämä tiedot oli poimittu kirjasta Punabaretit (toim. Ahokanto). Olisiko tuo toinen kirja sitten 90-luvulla ilmestynyt Laskuvarjojääkärit (Saressalo - Vilkuna)?

 

Ville

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

1.9.1971,  6 X DC-3,  98 tai 96 hyppääjää, 3 x 350 m  ja 3 x 400 m

 

Kyseessä oli tosiaan Laskuvarjojääkärikoulun historian suurin pudotus 1.9.1971 Ruotsin puolustusvoimain komentajan Utin vierailun yhteydessä.

 

Kaikkiaan 98 miestä (todennäköisimmin se kuudella jaollinen 96 uudemman lähteen mukaan) hyppäsi kuudesta DC-3-koneesta. Kolme niistä lensi 350 m korkeudessa ja kolme 400 metrissä.

 

Alkuperäinen lähde oli suoraan kuvatekstistä Lassi Saressalon ja Janne Vilkunan kirjassa Laskuvarjojääkärit - Laskuvarjojääkärikoulu 1962-1992 (kustantaja Laskuvarjojääkärikilta 1992).

 

Pienempi hyppääjien lukumäärä 96 samaan aikaan varjon varassa olleista löytyi kysymyksen esittämisen jälkeen kirjasta Punabaretit - Laskuvarjojääkärikoulu 1962 - 1996 (kirjoittajat mm. Hannu Ahokanto, Hannu Laitinen, Seppo Solasaari ja Kalevi Reiman; kustantaja Laskuvarjojääkärien tuki ja perinne 2003). Tuo jälkimmäinen teos kyllä sopii kaikkiin ilmailukirjastoihin, vaikkei laskuvarjotoiminta varsinaisesti kiinnostaisikaan.

 

Aloin jo hiukan huolestua eivätkö kesän kunnolla tultua edes Ville tai Rodney seuraa ketjua kun ratkaisua tuntui venyvän. Villelle siis vuoro.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No nyt tuo ville on poistunu lomille, vai mitä?Miten liitty Lapin lennoston päällikkö F 19 hommaan, Nisulan Jukka ei saa vastata.

Tarkoitan nykyistä päällikköä, tämähän sitten on välikysymys josta ei saa muuta kun minulta korkean arvostuksen ja ehkä lisäkysymyksen eräästä arvomerkistä.Lähden muuten sitten tiirstai aamuna AirFinlandin kyydissä Bulgariaan Spartakiadeihin jota ennen sitä vastaukset. :thmbup:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä,  ja nämä tiedot löytyvät ainakin Christian Braunsteinin kirjasta Svenska Flygvapnets förband och skolor under 1900 talet.

Lisäkysymys tulee sitten vaimon lomareissun jälkeen koska kameraan en nyt saa koskea jotta voisin otta mitalista kuvan.

Yrittäkää nyt ylläpitää projektia vaikka kysymykset hipovatkin ydinfysiikkaa, olen kyllä itsekkin muuten tuolla vaimon lomareissulla mukana. 8)Niin ja lisäkysymys tulee vain Juhalle tietty. ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ehkäpä toinenkin välikysymys sallittanee ??

 

Tässä koneessa oli käyttäjänsä arsenaalin tehokkain ja suurin moottori. Kone jäi niin edeltäjänsä kuin seuraajansakin varjoon ....

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään