Guest peltipurkki

KysymysKetju

9 683 viestiä aiheessa

Noniin, nyt uskaltaa kysyä kun kysyjäkin tietää oikean vastauksen. Ja vaikka tämä on ollut täällä aikaisemminkin, uskallan nyt laittaa uudestaan:

 

Ja tämä on erityisesti teille kaikille määräysfetisteille, eli kuinka ylös saa lentää pelkällä lisähapella?

 

Ja tässä arvuutusten innoittamiseksi  vielä tammöinen kuva:

 

[ attachment removed ]

 

Net jotka eivätten tiedä kysymykseen vastausta, voivat arvuutella ylläolevien nasse-setien korkeutta kuvanottohetkellä!

 

-Tuomas

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Oletan, että Juha vastasi varsinaiseen ja Arne oheiskysymykseen. Yhtäkaikki, lopputulos on sama; Ei riitä!

 

-Tuomas

 

En kyllä suoraan vastausta löytänyt, eli mitään rajoitetta happimaskin käyttämiselle yläkorkeuksissa. Maskejahan on kolmen laisia:

 

    * Continuous Flow Mask: Jota siis käytetään yleisilmailussa jossa ns. pussi keräämässä talteen uloshengitettyä happea ja mahdollistaa sen uudelleen käyttämisen.

 

    * Diluter Demand Mask: Joissa happi virtaa sisäänhengittäessä ja järjestelmä lisää hapen määrää sisäänhengitysilmaan korkeuden mukaan. Näitä maskeja käytetään aina 34 000 jalkaan asti.

 

    * Pressure Demand Mask: Painemaski pakottaa tarvittaessa paineella 100% hapen keuhkoihin koska ilmapaine ei tue enää sisäänhengitystä/keuhkoja. Käyttö pitää harjoitella painekammiossa koska uloshengitys on aika haastavaa. Käytetään yli 34 000 korkeudessa.

 

Eli maskin mukaan menee korkeus jossa ko. maskia voi käyttää?

 

Perttu

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

En kyllä suoraan vastausta löytänyt, eli mitään rajoitetta happimaskin käyttämiselle yläkorkeuksissa.

Jes näinhän se menee, niin ylös saa määräysten mukaan mennä kuin itse uskaltaa. Laskennallisesti raja tulee vastaan jossain 9 km:n tietämillä, kun 100% happikaan ei riitä enää keuhkoille, mutta koska ihmiset ovat yksilöitä tämä korkeus voi vaihdella suurestikin hapenottokyvyn mukaan. Seuraava rajahan on sitten se kun iho ei enää pysty pitämäänpaine-eroa kurissa, vaan tarvitaan painepukua. Tämä korkeus lienee jo lähempänä 20 km.

 

Mutta mitään määräystä en löytänyt siitä, että minkä korkeuden jälkeen pitää paineistusta käyttää.

 

Perttu on hyvä ja kysyy seuraavaksi.

 

-Tuomas

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos, vesikonekysymys:

 

Vesikone on tunnetusti vedessä kelluessaan ilman moottoria tuuliviiri joka kääntää koneen nokan tuulen suuntaan.

 

Olet vesikoneellasi ison järven rannassa perä kohti rantaa, eli pyrstö siis käytännössä jo maan päällä.

 

Miten saat helposti vesikoneesi käännettyä nokka rantaa kohti, kun kone on rannassa, ponttoonin kannat, siis perä kohti rantaa/rannassa ja tuulee ulapalta erittäin voimakkaasti mikä pitää koneen nokan tiukasti kohti tuulta ja ulappaa? Moottori ei käy.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos, vesikonekysymys:

 

Vesikone on tunnetusti vedessä kelluessaan ilman moottoria tuuliviiri joka kääntää koneen nokan tuulen suuntaan.

 

Olet vesikoneellasi ison järven rannassa perä kohti rantaa, eli pyrstö siis käytännössä jo maan päällä.

 

Miten saat helposti vesikoneesi käännettyä nokka rantaa kohti, kun kone on rannassa, ponttoonin kannat, siis perä kohti rantaa/rannassa ja tuulee ulapalta erittäin voimakkaasti mikä pitää koneen nokan tiukasti kohti tuulta ja ulappaa? Moottori ei käy.

 

Käytännössä kokeneena: Et mitenkään (jos tuuli tosiaan on erittäin voimakas, ja sitäpaitsi - mikasi haluaisin niin tehdä?)

 

EDIT: Sorry, en malttanut. Kysymyksessä on kyllä vähän epämääräiset tiedot. Miten iso kone - C208/PA3, miten helppoa on helposti, mikä on erittäin voimakas tuuli?

 

Mutta asiaan vastaan C180:lle, 10-15kts tuulessa ja tällainen ~100kg pilotti (jolla kokemukseni on) roikun pyrstökoukussa (saatan tarvita apua) niin, että nokka nousee ja koneen tukipiste veteen muuttuu niin paljon taaemmaksi että tuuliviirivaikutus kääntääkin nokan maata kohti.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

    * Pressure Demand Mask: Painemaski pakottaa tarvittaessa paineella 100% hapen keuhkoihin koska ilmapaine ei tue enää sisäänhengitystä/keuhkoja. Käyttö pitää harjoitella painekammiossa koska uloshengitys on aika haastavaa. Käytetään yli 34 000 korkeudessa.

 

[OT] Jou, normaalistihan ihminen vetää henkeä ja uloshengitys tapahtuu vähän niiku itsestään. Tuolla ylisillä, kun systeemi puskee happea väkisin sisään, hengitysrytmi kääntyy päinvastaiseksi ja uloshengitys vaatii työtä. En ole itse  kokenut, mutta lyriikan latelu radioon on kuulemma tuossa tilanteessa taitolaji :) [/OT]

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Käytännössä kokeneena: Et mitenkään (jos tuuli tosiaan on erittäin voimakas, ja sitäpaitsi - mikasi haluaisin niin tehdä?)

 

EDIT: Sorry, en malttanut. Kysymyksessä on kyllä vähän epämääräiset tiedot. Miten iso kone - C208/PA3, miten helppoa on helposti, mikä on erittäin voimakas tuuli?

 

Mutta asiaan vastaan C180:lle, 10-15kts tuulessa ja tällainen ~100kg pilotti (jolla kokemukseni on) roikun pyrstökoukussa (saatan tarvita apua) niin, että nokka nousee ja koneen tukipiste veteen muuttuu niin paljon taaemmaksi että tuuliviirivaikutus kääntääkin nokan maata kohti.

 

Olet Ari hyvin lähellä vastausta C180 esimerkissäsi mutta saat koneen käännettyä paljon helpommalla.

 

Perttu

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Terve,

 

Ei ilmeisesti vesilentämiskysymys löytynyt netistä.... Tässä siis vastaus ja uusi helpompi kysymys.

 

Vesikone kääntyy kun seisoo paikallaan koneen takana ja ottaa kiinni peukalolla ja etusormella korkeusvakaajan kärjestä, takareunasta, (ohjaimet lukittu) ja odottaa. Näin tulee tukipiste keskilinjan ulkopuolelle ja konen nokka siirtyy hieman hieman vastakkaiselle puolelle ja tuuli ottaa kiinni runkopintaan ja kääntää koneen, eli kuten Ari esitti, mutta helpommalla työllä. Toki koneen pitää kellua, eli ponttoonit ei saa olla pohjassa kiinni.

 

Tässä sitten uusi helpompi kysymys:

 

Rissalan näytöksessä 1989 meni soolo MiG-29:n lasku pitkäksi ja pysäytysverkkoon. Minkä syyn koneen ohjaaja antoi sille että näin pääsi käymään kun häntä haastateltiin?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitoksia.

 

Näin Kysymysketjun noviisina heitän ilmoille seuraavanlaisen kysymyksen.

 

Mitä Pohjoismaisessa ilmailussa uraa uurtavaa on tehty Oulun torilla ja milloin? (vinkkinä: ei ole tapahtunut 1900 -luvulla)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hieman täydennän Arnen vastausta:

 

Vuosihan oli 1784 kun Oulun apteekkari Johan Eriksson Julin päästi miehittämättömän kuumailmapallonsa Oulun torilta taivaalle.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä, oikea vastaus löytyi.

Kysyjän oikeudella päätän että Anttonin vastaus oli enemmän oikea, kun siinä on myös "milloin".

 

Kysymysvuoro Anttonile!

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitoksia...

 

Hmm, heitetäänpä tälläinen hätäisesti keksitty:

 

Kuka?

Hän oli ratsujoukkojen ratsumestari vuonna 1911 ja ensimmäisen maailmansodan sytyttyä siirtyi ilmavoimiin.

 

Lisää vihjeitä tuleepi sitten jos niille on tarve (en kyllä usko)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Terve,

 

Ei ilmeisesti vesilentämiskysymys löytynyt netistä.... Tässä siis vastaus ja uusi helpompi kysymys.

 

Vesikone kääntyy kun seisoo paikallaan koneen takana ja ottaa kiinni peukalolla ja etusormella korkeusvakaajan kärjestä, takareunasta, (ohjaimet lukittu) ja odottaa. Näin tulee tukipiste keskilinjan ulkopuolelle ja konen nokka siirtyy hieman hieman vastakkaiselle puolelle ja tuuli ottaa kiinni runkopintaan ja kääntää koneen, eli kuten Ari esitti, mutta helpommalla työllä. Toki koneen pitää kellua, eli ponttoonit ei saa olla pohjassa kiinni.

 

Oletkos oikeasti kokeillut tuota - niin, että nokka osoittaa lopulta maalle päin myötätuuleen. Tarjoan kaljat kun demonstroit tuon käytännön tilanteessa, niin että lopputilanne on kellukkeen kärjet rannassa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitoksia...

 

Hmm, heitetäänpä tälläinen hätäisesti keksitty:

 

Kuka?

Hän oli ratsujoukkojen ratsumestari vuonna 1911 ja ensimmäisen maailmansodan sytyttyä siirtyi ilmavoimiin.

 

Lisää vihjeitä tuleepi sitten jos niille on tarve (en kyllä usko)

 

Manfred v R :thmbup:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Oletkos oikeasti kokeillut tuota - niin, että nokka osoittaa lopulta maalle päin myötätuuleen. Tarjoan kaljat kun demonstroit tuon käytännön tilanteessa, niin että lopputilanne on kellukkeen kärjet rannassa.

 

Olen, mutta en toki kaikessa mahdollisessa tuulessa. Ja toki siinä vaiheessa kun kone on kääntynyt 90 astetta pitää olla "vapaata" nokan ja rannan välissä. Jos lisää haluat kuulla niin laita privaa koska ei kuulu tähän ketjuun..

 

Perttu

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tehdään helppo kysymys.

 

Mistä   nuo Q-lyhenteet ovat saaneet alkunsa, eli mitä tuo Q tarkoittanee ??

 

Esim; QNH, QBB .

 

Samalla voi pohtia, mistä otettiin alkuaikojen ohjaajat ( aselaji ja miksi) ?

Mistä aselajista "kaapattiin" navigointitaidot?

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eiköhän kyse ollut "langattoman lennättimen" tarpeista 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Morsekoodissa oli tärkeää minimoida usein käytettyjä viestejä ja standardisoida näitä viestien koodauksia jo aina morsekoodin kehittämisestä lähtien, 1800-luvun puolesta välissä yhdysvaltalaisten lennätinoperaattoreiden käytössä oli jo radioamatöörien tuntemat koodit kuten 73 jne.

 

Brittien postilaitoksella oli kaksikirjaimisia koodeja 1900-luvun alussa ja imperialistiseen standardointityyliin kuului että muiden koodit eivät kelvanneet, vaan 1912 pidetyssä radioalan konferenssissa hyväksyttiin nämä alunperin posti- ja lennätinlaitoksen koodit käytettäväksi merenkulussa lisäämällä alkuun Q. Itse Q:n valinnasta lienee monta tarinaa, mutta hyvinkin uskottavaa on, että pelkästään koodin erilaisuus ja helppous rytmissä (--.-) voi olla uskottava selitys.

 

Ja navigointitaitoisia ohjaajia taisi löytyä merenkulun alalta.

 

Edit: Noita koodejahan on Q-koodin lisäksi vaikka millä mitalla, esim. Nato käyttää edelleen Z-koodausta. RTTY:tä (radioteletype) liikkuu HF-alueella yhä nykyäänkin ja sitä voi helposti purkaa vaikka maailmanradiolla tai liikennevastaanottimella ja tietokoneella, vaikka uudet nopeammat QPSK-koodaustavat ovat tulleet tuonne HF-aalloillekin. Tuo harrastus on vaan jäänyt meikäläiseltä viime aikoina ihan turhan vähälle, vaikka JRC:n liikennevastaanotin pöydällä romottaakin...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään