Guest peltipurkki

KysymysKetju

9 683 viestiä aiheessa

 

Arvo Ylinen oli kyllä lentotekniikan professori, mutta alkujaan rakennusinsinööri. Monet koelentäjät lensivät hänen suunnittelemillaan koneilla, mutta he jäivät ilman tällaista huomionosoitusta Ylisen taholta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Totta puhuen viimeisin vihje ei ollut tarkoitettu miksikään opastukseksi vaan ennemminkin hämäämiseksi. Edward Wegeliuksen jälkeen on Suomessa tehty vuoteen 2009 mennessä 16 lentotekniikkaan liittyvää väitöskirjaa. Yksikään näistä 17:stä ei ole ollut suomenkielinen. ;D

Mutta Tero taitaa olla jäljillä! Kysymyksessä oleva väitöskirja on muuten periaatteessa hyödyllinen mm Red Bull Air Racen pilooteille samoin kuin hävittäjälentäjille, jos nämä vain tilanteen tullen ehtivät laskea läpi kaikki väitöskirjan 70 kaavoja täynnä olevaa sivua. :thmbup:

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kovasti ovat teoriapainotteisia nuo väikkärit, mutta Martti T. Vainion "Über den horizontalen Kurvenflug" voisi olla avuksi Red Bull -kisassakin.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tämähän se oli, Martti T. Vainion väitöskirja vuodelta 1948. Nimilehden toisella sivulla on omistus "Den finnischen Versuchspiloten gewidmet". Väitöskirja on itseasiassa mielenkiintoinen, ja sitä unohtuu lukemaan pitempäänkin. Menemättä sen syvemmälle sisältöön todettakoon, että eräs tuloksista on se, että 360 asteen kaarron saa nopeimmin suoritettua miniminopeudella ja suurimmalla käytännöllisellä nostovoimakertoimen arvolla, joskin kaarron lentäminen tällä alueella on vaikeata sen ilmeisen epästabiilisuuden vuoksi. Tämähän vastaa jokaisen pilootin käytännön kokemuksia, joten on hienoa, että näin on myös teoriassa. ::) Kirjassa on passus, jossa todetaan tutkimustulosten olevan merkittäviä sekä kilpalentäjille (race piloteille) ja hävittäjälentäjille.

Martti Vainio toimi Lentokonetehtaan pääsuunnittelijana vuosina 1945 - 74. Hän oli merkittävästi mukana suunnittelemass ainakin Pyryä, Myrskyä ja Humua, johti Tuuli II:n esisuunnittelua sekä toimi Vihurin pääsuunnittelijana. Tästä viimeksimainitusta ja erityisesti Valmetin osuudesta siinä allekirjoittaneella ei ole muuta kuin hyvää sanottavanaan.

 

Ja Tero taas kehiin!

 

OJ

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

360 asteen kaarron saa nopeimmin suoritettua miniminopeudella ja suurimmalla käytännöllisellä nostovoimakertoimen arvolla, joskin kaarron lentäminen tällä alueella on vaikeata sen ilmeisen epästabiilisuuden vuoksi.

 

Termiikkikaarto, pää on valmiiksi sekaisin kesää odotellessa. Keksikääs helpompia kysymyksiä - olisi niin kiva juttu jemmassa...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nyt on haussa suomalainen koneyksilö. Sen etsintä aloitetaan ehkä pitkältä, mutta vihjeitä on varastossa sitäkin enemmän...

 

Haettu kone tai tyyppi ei siis ole kuvassa oleva, mutta otos toimiikin johdatuksena aiheeseen.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tero aloitti tapansa mukaan helpolla vihjeellä. ::)Nuo silakat(anteeks Jukka) lienee ameriikasta tai jostain anglosaksisen vaikutuksen piiristä nuinkin vaaleat vaatteet ja tupsu puuttuu lakista joten ei ranskasta.Tuo itse lentomaisterikin niin amerikkalaisen näkönen jotenkin.

Nyt jokin pieni lisävihje, jooko, siis ihan pieni. :-[

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyseessä ei ole lentotukialuskone. Kysymyksen vinkkikuva on otettu sata vuotta sitten. Siinä näkyvä herrasmies liittyy haettavaan koneyksilöön, johon Suomessa jopa jonotettiin runsaat 40 vuotta myöhemmin.

 

Haettavaan tyyppiin läheisesti liittyvä tehdas rakensi mm. Lockheed Starfightereitä.

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyseessä ei ole Fokker tai Moth. Tosin jälkimmäisen kielialue on tärkeä.

 

Joka tapauksessa vihjeiden veikkaus kannattaa, jos ei muuten niin siihen liittyvien kolmen ex-kirjaimen takia.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

DeHavillandin tuotteesta ei ole kyse.

 

Kysymyksen kuvassa näkyvä herrasmies on yksi koneen aiemmista omistajista.

 

Tämän "suuresti lentokonetta muistuttavan" ilma-aluksen lopulliseksi kohtaloksi ilmeisesti muodostui yleishyödyllinen tarkoitus.

 

Kun kone oli saatu Suomeen, sen kyvyt aiotussa tehtävässään eivät herättäneet suurta innostusta: "...kaikki hymyilevät kierosti ja keräävät seppelerahoja".

 

Haetun yksilön historiaan liittyy Pötsönlahti.

 

Konetyypin suunnittelijasta ei vielä vihjeitä.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Demoiselle

 

Haettu kone vaikutti Suomessa 50-60-luvuilla, joten Demoisellesta ei ole kysymys.

 

(taustatoimitus ratkaisi kysymyksen näillä vinkeillä.)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sunnuntai-iltapäivän vihjeitä:

 

Käyttötarkoitus oli ilmeinen. Haettu kone oli kaksipaikkainen, mutta tarkasti ottaen ei rinnakkain- tai peräkkäinistuttava.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ei ole Pembrokekaan.

 

Vastauksen löytänyt taustatoimitus ehätti jo ihmettelemään, miksei ratkaisua löydy. Olihan tuo kone sentään rekisterissä kahden merkittävän ilmailuyhdistyksenkin nimissä.

 

Vihjeitä on vihje...

 

 

Maanantaivihjeet:

 

Parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan koneen tarina päättyi Malmin lentoasemalla.

 

Kone oli tavallaan aikansa ultrakevyt.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään