Guest peltipurkki

KysymysKetju

9 683 viestiä aiheessa

Kuukkelipa auttoi melko suoraviivaisesti - hakusanaksi vain "irish coffee" ja "aviation". Kiintoisaa juttua Foynesista, joka oli isojen lentoveneiden tärkeä satama mannertenvälisessä liikenteessä aikoinaan.

 

http://www.irishcoffeefestival.com/history_coffee.html - tapahtui vuonna 1942 (pikakäännös):

 

Eräänä yönä Foynesista lähti lentovuoro Botwoodiin Newfoundlandiin ja sieltä edelleen New Yorkiin. Pohjois-Atlantin huonon sään vuoksi kapteeni päätti palata Foynesiin - ei mitenkään epätavallinen sattumus. Ravintola sai ohjeen valmistaa ruokaa ja juomaa, koska matkustajat olisivat kylmissään ja surkeita.

 

[Keittiömestari] Joe Sheridan tarjoili kahvia ja arveli, että tippa jotain vahvempaa saattaisi lämmittää matkustajia. Niinpä hän lisäsi heidän kahviinsa tilkan irlantilaista viskiä. Yllättynyt amerikkalainen matkustaja kysyi: "Onko tämä brasilialaista kahvia?" "Ei", sanoi Joe, "se on irlantilaista kahvia." Siitä lähtien Irish Coffeesta tuli virallinen tervetuliaisjuoma Foynesin lentoasemalla.

 

Lokakuussa 1945 Foynesin lentoasema suljettiin lentoveneiden aikakauden päättyessä ja niiden tehdessä tilaa maakoneille, ja uusi lentoasema avattiin Shannon-joen suiston toiselle puolelle - Rineanna, nykyinen Shannon International Airport. Joe Sheridan vei kuuluisan juomansa uudelle lentoasemalle. Vuonna 1952 hänelle tarjottiin tilaisuutta levittää siipensä, ja hän muutti San Franciscoon työskentelemään Buena Vista Caféssa, jossa tutustutti yhä uusia asiakkaita loistavaan keksintöönsä - Irish Coffeehen.

 

 

Bremerin Afrikan-reissusta kertoo Aero-lehti 5/1932: matkaan lähtö 19.3. Helsingistä, Kapkaupungissa 14.4., lennetty matka 15310 km ja lentotiimaa 124 tuntia 5 minuuttia. Tästä saadaan menomatkan keskinopeudeksi 123 km/h.

 

Menomatkan reitti oli Helsinki - Riika - Königsberg - Dessau - München - Milano - Rooma - Napoli - Tunis - Tripoli - Bengasi - Kairo - Wadi Halfa - Khartum - Juba - Kisumu - Abercorn - Livingstone - Johannesburg - Kapkaupunki.

 

Pisimmät legit Khartum-Juba ja Johannesburg-Kap (à 1300 km), lentoaika molemmilla 10 tuntia (muitakin 10-tuntisia legejä 3 kpl).

 

Paluumatkalle Bremer lähti vain 2 päivää saapumisensa jälkeen 16.4. ja oli perillä Helsingissä 21.5. Reitti oli Kapkaupunki - Germiston - Bulawayo - Broken Hill - Abercorn - Kisumu - Juba - Khartum - Wadi Halfa - Kairo - Gaza - Damaskos - Aleppo - Adana - Konia - Eski Chekir - Istanbul - Adrianopoli - Sofia - Belgrad - Budapest - Wien - Praha - Dessau - Stolp - Königsberg - Riika - Helsinki.

 

Koko reissun pituudeksi kerrotaan Aerossa 6/1932 30055 km ja tiimaksi 231 tuntia 15 minuuttia, eli koko reissun keskinopeus oli 130 km/h.

 

Huima lentosuoritus tuon aikakauden olosuhteissa!

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lasse saa päättää, mikä "Irish Coffee" vastaus on paras... ;) Mutta palaan tuohon Wäinö Bremeriin sen verran, että jos tuo Sepon antama vastaus olisi tullut hieman aiemmin, olisi hän kyllä saanut varmasti kysymysvuoron. :) Niin "tuoretta" tietoa heti Bremerin matkan jälkeen, että täytyy olla oikeita lukemia. ::) Niin ne jutut vaan pukkaa muuttumaan  matkan varrella, kun vuodet kuluvat. :-\

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Niin "tuoretta" tietoa heti Bremerin matkan jälkeen, että täytyy olla oikeita lukemia. ::)

Jukka

Kuten aiemmin todettu: Bremer itse kirjassaan "Lentäen yli neljän maanosan" (Otava 1933) kertoo matkan pituudeksi 31 050km .

Markku

;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kuten aiemmin todettu: Bremer itse kirjassaan "Lentäen yli neljän maanosan" (Otava 1933) kertoo matkan pituudeksi 31 050km .

Markku

;)

 

Tarkoitinkin lähinnä omaa tietolähdettäni Pauli Hirvosen kirjaa, joka on tehty -60-luvulla, kun vertasin lentoaikoja. Että muuttuu tiedot vuosien saatossa, ja virheitä löytyy kirjallisuudessa... ;) Tämä voi olla ns. ikuisuuskysymys, ja varmaa vastausta voi olla vaikea todistaa. Bremerkin voi muistaa ykkösen ja nollan väärin, who knows . (30055-31055 tai 30050-31050). Lentoaikakin vaihtelee lähteestä riippuen. Kyllä nuo 1932-33 vuosien tiedot varmaan lähelle liippaavat. :)

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tarkoitinkin lähinnä omaa tietolähdettäni Pauli Hirvosen kirjaa, joka on tehty -60-luvulla, kun vertasin lentoaikoja. Että muuttuu tiedot vuosien saatossa, ja virheitä löytyy kirjallisuudessa... ;) Tämä voi olla ns. ikuisuuskysymys, ja varmaa vastausta voi olla vaikea todistaa. Bremerkin voi muistaa ykkösen ja nollan väärin, who knows . (30055-31055 tai 30050-31050). Lentoaikakin vaihtelee lähteestä riippuen. Kyllä nuo 1932-33 vuosien tiedot varmaan lähelle liippaavat. :)

 

Kenties Bremer on kirjassaan mittaillut reitin kartalta uusiksi... tässä Aero-lehden taulukot, jotka kyllä lienevät peräisin suoraan lentopäiväkirjasta. Jälkimmäisessä on tosin matkan osalta ynnäysvirhe viimeisessä legissä Helsinkiin.

 

Menomatka:

[ attachment removed ]

 

Paluumatka:

[ attachment removed ]

Tuossa jälkimmäisessä siis viimeinen legi Helsinkiin tuo kokonaismatkaksi 14425 km, yhteensä edestakaisin oikea lukema on taulukoista ynnättynä 29735 km. "Todellisuudessa on lennetty enemmän, 30055 km" tarkoittanee että on jouduttu tekemään mutkia matkaan siellä täällä esim. säiden takia.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuo taulukko osoittaa, sen mitä minäkin aavistelin: Nuo matkat on mitattu meko suurpiirteisesti, 5-10 km:n tarkkuudella jos niinkään tarkasti. Kirjassaan Bremer tosiaan kertoo niitä mutkiakin olleen matkan varrella. Varsinkin Afrikassa "lentokenttä" oli toisinaan hakusessa, oli sää ja maastoesteitä yms.

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Sepon Irish Coffee vastaus oli paras, joten hänelle seuraava kysymysvuoro.

 

Olen kyllä kuulluut myös sellaisen legendan, että Irish Cofeen keksivät pilotit, jotka lentoa odotellessa eivät voineet naukkailla wiskiä vaan joutuivat tyytymään kahviin.  Kermavaahto oli tarkoitettu estämään kahvin tuoksun leviäminen ympäristöön.

 

Lasse

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No, kysytäänpäs tämmöistä: kuka sittemmin kirjailijana kestävään maailmanmaineeseen noussut saavutti hävittäjä-ässän statuksen itäisen Välimeren maisemissa vuonna 1941?

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No, kysytäänpäs tämmöistä: kuka sittemmin kirjailijana kestävään maailmanmaineeseen noussut saavutti hävittäjä-ässän statuksen itäisen Välimeren maisemissa vuonna 1941?

 

Antoine De Saint-Exupery

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No kappas, tärppäsi - Jali-ja-suklaatehdasheppuhan se.  Vuoro Jounille.

 

Dahlin operatiivinen ura kesti vain pari kuukautta huhti-kesäkuussa 1941, ja siinä ajassa hän pudotti Hurricanella virallisesti vahvistettuina kolme Ju-88:aa Kreikassa ja yhden (Vichyn) Potez 63:n ja Ju-88:n Palestiinassa.

 

Peruskoulutuksensa Dahl sai Nairobissa DH Mothilla ja jatkokoulutuksen Hawker Hartilla Mesopotamiassa Al-Habbaniyassa (nykyisessä Irakissa). Operatiivinen ura oli alkaa Gladiatorilla, suuntana Läntinen aavikko Libyassa ja vastassa Regia Aeronautica Italiana, mutta kuinkas sitten kävikään...

 

Hupaisa yksityiskohta on se, että Dahl oli kuusi jalkaa kuusi tuumaa pitkä (198 cm!) - ei ollut olo herkkua Hurricanen ahtaassa ohjaamossa, ja jo peruskoulutuksessa hän meinasi tikahtua kun pää keikkui korkealla Mothin potkurivirrassa, mutta kun ei RAF:n lentokelpoisuuslekurille ollut mitään pituusrajoja annettu.

 

Lisää voi lukea Dahlin tuplanidemuisteluksista Poika / Yksinlentoon (Avain 2004) - tosin vain viimeinen neljännes on lentämistä, mutta ei muidenkaan (lapsuus- ja nuoruus)muistelusten kanssa tule aika pitkäksi. Dahl on kertojana aivan huippuluokkaa.

 

S.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lisää voi lukea Dahlin tuplanidemuisteluksista Poika / Yksinlentoon (Avain 2004) - tosin vain viimeinen neljännes on lentämistä, mutta ei muidenkaan (lapsuus- ja nuoruus)muistelusten kanssa tule aika pitkäksi. Dahl on kertojana aivan huippuluokkaa.

Myös täällä on tarinaa Dahlin lyhyestä urasta RAFn palveluksessa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuolla Roald Dahlilla (joka oli syntyjään norjalainen, lapsena Englantiin muuttanut) on useissakin kirjoissaan luhyitä ilmailutarinoita.  Useimmat niistä kertovat tietysti toisen maailmasodan ajasta.  On muuten mahdottoman hyvä tarinan iskijä ja monipuolinen kirjailija.

 

Roald Dahl on kirjoittanut paljon novellikokoelmia (short stories) ja myös lasten kirjoja.  Hän muun muuassa keksi Gremlins-riiviöt, jotka kait elävät edelleen.  Roald Dahlin kirjoista on paljon suomennoksia.

 

Mielestäni kaikkein paras Roald Dahlin kirjoittama kirja on kuitenkin kirja nimeltä 'Oswald-eno', joka on tosi hauska kirja irstaasta vanhasta miehestä.  Sitä voin suositella vilpittömästi kaikille.

 

No tämähän meni täysin off-topic aiheeksi ja tästä tuli kirjallisuus-foorumi, mutta yleis-sivistys ei ole koskaan pahaksi.

 

Late

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Foka, Mucha, Jaskolka, Puchacz, Bocian.

 

PZL-Bielsko taitaakin olla itse tehtaan nimi.

 

No voi ihme. Nimet joita hain olivat: Foka (SZD-24/32), Mucha (SZD-12/22), Jaskolka (SZD-14/17), Promyk (SZD-55) ja Czapla (SZD-10). Onkos sinulla jokin puolankielen tutkinto suoritettuna, vai miten ihmeessä pääsit jäljille? Oliko se tuo Haikara/Bocian -mielleyhtymä?

 

Suunnittelutoimiston nimi oli alunperin IS, sitten SZD ja tehdas tuo jonka mainitsit. Hippa!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään