Guest peltipurkki

KysymysKetju

9 683 viestiä aiheessa

Valtakunnallisen ilmailumuseon perustamista pohtiva työryhmä, 1975

 

Edit: Juu, ei löytynyt googlella vaan nimestä voi päätellä ja toinen muistisoluista vielä raksuttaa johtolankaa...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Valtakunnallisen ilmailumuseon perustamista pohtiva työryhmä, 1975

 

Edit: Juu, ei löytynyt googlella vaan nimestä voi päätellä ja toinen muistisoluista vielä raksuttaa johtolankaa...

 

Ei löydy sellaista kysymystä mitä ei ratkaistaisi hetkessä... ;D

Miksi kysyin VILMU-työryhmää? Yksinkertaisesti siksi, että olen tänään lukenut sitä aivan tarpeeksi. Käytänkin nyt tilaisuutta hyväkseni mainostaakseni: Ilmailumuseoyhdistys ry:n historiakirjaa joka ilmestyy huhtikuun alussa. Kirjassa on luonnollisesti luku myös VILMU-työryhmästä. Pysykääpä kaikki suomalaisesta ilmailumuseotoiminnasta kiinnostuneet kanavalla!

 

Ja Illka kysyy seuraavaksi!

Juha.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jäin yöllä pohtimaan, että johonkinhan tuon Hawkeyen täytyy perustua :P

Tuota kyllä tässä tapauksessa muna oli ennen kannaa:  Navy otti vastaan ensimmäiset E-2:t tammikuussa 1964 ja C-2:t vuoden 1965 lopulla.

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aikaisemmin...

 

Edit: Taitaa olla sittenkin Jukan vastaus oikein, kun rupesin epäilemään vankasti lähdettäni TM 2/1973:a. Selvisi, että TM:stä väitetyn sijasta kyseessä oli ollut vahvistettu ILS I samoilla sääminimeillä kuin CAT II:ssa, mutta ei varsinainen CAT II. Vuoden 1972 lopussa toimitetut uudet laitteet olivat maksaneet 700 000 markkaa ja ne eivät täyttäneet CAT II:sta varavoiman käynnistymisvaatimusten osalta, kun vaaditun 1 sekunnin sijaan käynnistyminen kesti 6 sekuntia.

 

Ei pitäisi näköjään koskaan luottaa yhteen kirjoitettuunkaan lähteeseen, joten poistun takavasemmalle piiloon. Kysyköön Jukka seuraavan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kappas vaan! Ja kiitos täsmennyksestä, hankala on löytää tietoa netistä, eikä muutakaan lähdettä nyt ollut, josta olisi voinut tarkistaa asiaa.

 

Mutta laitetaanpa sitten seuraava kysymys joka kuuluu seuraavasti:

Mikä on tämä menestyksekäs suomalaiset sukujuuret omaava ulkomainen lentolaite, jonka nimi myös maistuu makealta suomalaisten suussa? ::)

 

Jukka

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Purjelentokone Sisu, suunnittelija muistaakseni Len Niemi.

 

edit: tämmöinen on myös National Air & Space Museumin kokoelmissa Washingtonissa, en tiedä onko esillä. Koneen meriitteihin kuuluu muistaakseni se, että semmoisella lennettiin ensimmäinen yli 1000 km matkalento. Viisaammat voinevat vahvistaa.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Purjelentokone Sisu, suunnittelija muistaakseni Len Niemi.

 

edit: tämmöinen on myös National Air & Space Museumin kokoelmissa Washingtonissa, en tiedä onko esillä. Koneen meriitteihin kuuluu muistaakseni se, että semmoisella lennettiin ensimmäinen yli 1000 km matkalento. Viisaammat voinevat vahvistaa.

 

 

Oikein! Arlington Sisu A1, suunnittelija Leonard Niemi. "Leonard Niemi's Sisu is the most successful American competition sailplane ever flown."     

Koneella voitettiin useita mestaruuksia, joista alla olevassa linkissä enemmän. Siellä koitetaan myös kertoa "sisu"-sanan merkityksestä:

 

http://www.nasm.si.edu/research/aero/aircraft/arlington.htm

 

Ja Juha pistää sitten seuraavan kysymyksen.

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Aikaisemmin...

 

Edit: Taitaa olla sittenkin Jukan vastaus oikein, kun rupesin epäilemään vankasti lähdettäni TM 2/1973:a. Selvisi, että TM:stä väitetyn sijasta kyseessä oli ollut vahvistettu ILS I samoilla sääminimeillä kuin CAT II:ssa, mutta ei varsinainen CAT II. Vuoden 1972 lopussa toimitetut uudet laitteet olivat maksaneet 700 000 markkaa ja ne eivät täyttäneet CAT II:sta varavoiman käynnistymisvaatimusten osalta, kun vaaditun 1 sekunnin sijaan käynnistyminen kesti 6 sekuntia.

 

Ei pitäisi näköjään koskaan luottaa yhteen kirjoitettuunkaan lähteeseen, joten poistun takavasemmalle piiloon. Kysyköön Jukka seuraavan.

Ouluun hyväksyttiin CAT kakkonen vuonna 1993. Olin mukana hyväksymisprosessissa ja kävin Vantaalla katsomassa mallia miten siellä homma oli hoidettu. Joten käyttöönottovuoden  täytyy olla aikaisempi kuin 1993. Tuolloin EFHK suunnitteli jo tuolloin CAT kolmosta ....

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kysytääs nyt sitten semmoista, että mitä yhteistä on mm seuraavilla Suomenkin ilmavoimien käytössä olleilla lenyokonetyypeillä?

Aakkosjärjestyksessä:

Airspeed Envoy

Beechcraft 17

Bristol Bulldog

Caudron C.59

De Havilland Moth

Douglas DC-2

Fokker D.XXI

Heinkel He-59

Junkers W34

Polikarpov UTI-4

Tupolev SB

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Purjelentokone Sisu, suunnittelija muistaakseni Len Niemi.

 

d**n, toi ois kyllä kuulunu mulle vastattavaksi ;) Kun sentään on sukunimikaima suunnitellut sen :)

 

Ja oisin heti tiennyt vastauksenkin... Eihän täältä uskalla olla hetkeäkään poissa :)

 

hannu

 

EDIT: typo pois

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kysytääs nyt sitten semmoista, että mitä yhteistä on mm seuraavilla Suomenkin ilmavoimien käytössä olleilla lenyokonetyypeillä?

Aakkosjärjestyksessä:

Airspeed Envoy

Beechcraft 17

Bristol Bulldog

Caudron C.59

De Havilland Moth

Douglas DC-2

Fokker D.XXI

Heinkel He-59

Junkers W34

Polikarpov UTI-4

Tupolev SB

Kaikki tyypit ovat ottaneet osaa Espanjan sisällissotaan

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kaikki tyypit ovat ottaneet osaa Espanjan sisällissotaan

 

Menipäs  taas monta minuuttia. Ja jätin vielä listasta pois semmoiset helpottavat tekijät kuin Messreschmitt 109, Do-17 ja I-16...

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Menipäs  taas monta minuuttia. Ja jätin vielä listasta pois semmoiset helpottavat tekijät kuin Messreschmitt 109, Do-17 ja I-16...

 

Eikös tuo UTI-4 ole oikeastaan I-16 UTI eli tavallaan se I-16 oli kyllä mukana ;)

 

hoo vaa

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jahas, taitaa olla minun vuoro. Kysymysten teko, joita ei kooklettamalla noin vain selvitä, onkin paljon vaikeampaa kuin vastaaminen:

Helppo: Mitä yhteistä on DH Mosquitolla ja Phoebusilla?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä tulee seuraava:

 

Mitä kahden lentokentän välistä lentoreittiä on lentäjien keskuudessa kutsuttu nimellä "Burman tie"?

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä tulee seuraava:

 

Mitä kahden lentokentän välistä lentoreittiä on lentäjien keskuudessa kutsuttu nimellä "Burman tie"?

 

Jukka

 

Hallin ja Härmälän.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hallin ja Härmälän.

 

Tampereen mies se tietää...ja saa seuraavan vuoron.

 

Koelentäjät reitin tosiaan nimesivät "Burman tieksi" ja reitti kulki huonolla kelillä vesistölinjoja seuraten matalalentona, vaikka vaakanäkyvyys oli vain 1-1,5 km ja pilvet lähes maassa. Ohjaajan piti vain tuntea reitti niin hyvin ulkoa, ettei karttaa tarvinnut seurata. Reitti kulki suunnilleen: Kuorevesi-Kolhinselkä-Alannevesi-Koljonselkä (Orivesi)-Längelmävesi (tai Vesijärvi)-Kangasala-harjun etelälaitaa Iidesjärvelle ja siitä Pyhäjärvelle. Tilanteesta riippuen saattoi olla pieniä vaihteluita reitillä. Lentokorkeus ei juuri lähdön jälkeen ylittänyt Hallin kentän korkeutta 143 m. (Härmälän korkeus 84 m).

 

Tämä on kerrottu Aimo Juholan kirjassa "Koelentotoiminta 1939-1945".

 

Jukka

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tampereen mies se tietää...ja saa seuraavan vuoron.

 

Koelentäjät reitin tosiaan nimesivät "Burman tieksi" ja reitti kulki huonolla kelillä vesistölinjoja seuraten matalalentona, vaikka vaakanäkyvyys oli vain 1-1,5 km ja pilvet lähes maassa. Ohjaajan piti vain tuntea reitti niin hyvin ulkoa, ettei karttaa tarvinnut seurata. Reitti kulki suunnilleen: Kuorevesi-Kolhinselkä-Alannevesi-Koljonselkä (Orivesi)-Längelmävesi (tai Vesijärvi)-Kangasala-harjun etelälaitaa Iidesjärvelle ja siitä Pyhäjärvelle. Tilanteesta riippuen saattoi olla pieniä vaihteluita reitillä. Lentokorkeus ei juuri lähdön jälkeen ylittänyt Hallin kentän korkeutta 143 m. (Härmälän korkeus 84 m).

 

Tämä on kerrottu Aimo Juholan kirjassa "Koelentotoiminta 1939-1945".

 

Jukka

 

Noo... kotoisin olen Päijänteen toiselta puolen ja vieraalla maalla vaan. Vaan valmistauduin huomisten Jämin 70-vuotisjuhlallisuuksien kohtaamiseen veteraanien kanssa ja lueskelin tossa Pilvien Huimapäitä ehkä noin viidettä kertaa. Eli tuossa 2 tuntia sitten kertasin tämän knopin. Eero Pakarisen kirjassa tie tosin kulki nimellä Birman tie. Täytyypä tsekata joskus tuo reitti IRL...

 

Ilmavoimien ensimmäinen hävittäjä-ässä?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään