KysymysKetju

[Tero Tuominen 264]

Alkuperäisen laskutoimituksen kakkosethan yhdistettiin jo ja saatiin 22.

 

Meillä on luvut 6, 3 ja 22 ja lopulta 1. Eli kysymyksessä ei ole yhteenlasku. Jokin yhdistää nämä eri-ikäiset numerot.

 

Nyt ollaan jo siinä helpohkossa vaiheessa?

 

[Juha Ritari 243]

Jokin tuossa yhtälössä nyt mättää. Olen usein toistuvia kertoja soveltanut yhtälöön maolin taulukoita, derivoinut, laskenut niin kiinalaisella kuin amerikkalaisellakin taskulaskimella, vaan ei millään tule lentokonetta vastaukseksi. Ja minä sentään kirjoitin pitkästä matematiikasta Cumulonimbuksen. Tero, helpota jo.

[Tero Tuominen 264]

Helpotetaan vielä vähäsen, mutta tällä tämän olisi syytä ratketa. Seuraava vaihe kun on jo vastauksen kertominen.

 

Meillä on numerot 6, 3 ja 22 ja 1. Kyseessä on joukko eri-ikäisiä ja kolmea eri tyyppiä edustavia Ilmavoimien koneyksilöitä.

 

Joita siis yhdistää jokin, mitä haetaan. Yhdistävän tekijän monikossa (siis tämän ryhmän nimessä) on osana kala. Sekä jotain, jotka se voi napsaista pois. Kala on sellainen, jonka nimessä aina silloin tällöin mainitaan kala.

 

Kysymyksen ideoinnut Taustatoimitus epäili liian helpoksi, mutta säikäyttikö alun vaikeuskerroin liikaa potentiaalisia vastaajia? Viimeinen vinkki alkaa olla jo väkisin väännettyllä tasolla. 

[Arne Wallen 72]

Jotta edes joku jotain eikä aina vaan kukaan mitään niin vastaan Sääski,Kalasääski ja ponttoonit sain napsastua pois, muuten en sinun algorymejä ymmärrä. 8)

[Tero Tuominen 264]

Ratkeaisiko algorymi tällä: nämä tietyllä tavalla yhteen liittyvät, kolmea eri konetyyppiä edustavat neljä koneyksilöä ovat kotimaista valmistetta. Se yhdistävästä tekijästä löytyvä veden elätti ei ole luukala.

[Ilkka Toivanen 2]

Haijala VI-3, VI-22, VH-6, RG-1

[Tero Tuominen 264]

Tulihan se sieltä. Haussa olivat nimenomaan Ilmavoimien Haijalat vuosien varrelta. Kieltämättä tuosta johdettu vinkki oli jo aika epätoivoinen. Haihan on rustokala, joka sopivan tilaisuuden tullen napsaisee vaikkapa jalat.

 

Kyseessä siis olivat 1920-luvulla palvelleen lentomestari Hannes Haijalan mukaan nimetyt koneyksilöt: VL Viima II (VI-3 ja VI-22), Valmet Vihuri (VH-6) ja Valmet L-90 Redigo (RG-1).

 

Uusimpana tulokkaana nimeä on kantanut RG-1, siksi 1 oli alkuperäisessä kysymyksessä yhteenlaskun tuloksena.

http://www.airliners.net/photo/Finland---Air/Valmet-L-90TP-Redigo/1073549/L/

 

Vastaus olisi ollut löydettävissä täältä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ilmavoimien_lentokoneiden_lempinimi%C3%A4

 

Ilkka jatkaa (Taustatoimitus muuten väitti arvanneensa, mistä suunnasta oikea vastaus tulee).

 

[Ilkka Toivanen 2]

Maine eikun kasvaa vaikka kunnia on jo mennyttä 

 

Helppo kysymys sen jälkeen, kun muisti mitä kaikkea sitä on itse tullut Wikipediaan kirjoiteltua 

 

Otetaan sitten seuraava liittyen edelliseen kysymykseeni. Eli mikä "melkein kotikäyttöömme tullut" lentokonetyyppi?

 

Ensimmäinen vihje: Sen pikkuveljeen (vai olisikohan sittenkin isoveljeään isompi?) päädyttiin vasta noin 25 vuotta myöhemmin.

[Arne Wallen 72]

En voi vastustaa kiusausta, tarkoitat tietty Severskyä josta tuli Republic ja sitten siitä tuli Fairchild ja loput onkin historiaa.

[Ilkka Toivanen 2]

Mmm... nyt ei puhuta Tex Willereistä, olikohan Fairchild isompi kuin Seversky?

 

Ei siellä päinkään.

[Arne Wallen 72]

Miks mulle aina käy näin?

[Ilkka Toivanen 2]

Miks mulle aina käy näin?

 

Sama tunne aina välillä  8)

 

Ota reilun "piirun" verran itään.

[Pentti Salo 0]

Nostetaan:

Mig-3 mig-15 uti, tiätysti pieleen.

[Ilkka Toivanen 2]

Ei, vaikka hyvä yritys.

 

- Kysytty konetyyppi suunniteltiin aasialaisen ja eurooppalaisen maan yhteistyönä.

- Eräs paperikone liittyy oleellisena asiaan.

- 25 vuotta myöhemmin hankittu konetyyppi tuli Ilmavoimillemme. Kysytyn konetyypin taas ajateltiin sopivan maamme siviilikäyttöön.

[Tero Tuominen 264]

Useimmat vinkit sopivat tähän ilma-alukseen: AirTech CN-235. Taisi olla tarjolla Suomeenkin. Koneen isoveli palvelee nykyisin Ilmavoimissa.

[Ilkka Toivanen 2]

Heh, Tero vei taas potin ja jatkaa isänpäivän kisaa...

 

Kyseessä oli tosiaan indonesialais-espanjalainen CN-235, suunnittelijoina Nutranio ja Casa. Valmet oli myymässä paperikonetta ja vastaostoina olisi tullut CN-235-koneita Finnaviationille. Ei uponnut tuo paperikoneharhautus Teroon...

 

Super Pumakin oli vastakauppalistalla, mutta se onkin toinen tarina.

[Arne Wallen 72]

Tero hei

Missäs olet kysymyksesi kera?

[Tero Tuominen 264]

Täällä ollaan, anteeksi viivästys. En vain saanut alkuperäisestä ideasta toimivaa kysymystä. Koitetaan tätä ex tempore -pohjalta, josko Arnen vieroitusoireet hellittäisivät.

 

Miten Nikolsk-Ussurisk liittyy Suomen varhaiseen ilmailuhistoriaan.

 

Asiaan liittyy jotain/jokin, joka oli tuolloin ja uudellen vasta nyt vuonna 2008.

 

 

[Arne Wallen 72]

Silloin oli heikot taloudelliset näkymät toisilla ja tuo mainitsemasi paikka toimi jonkinlaisena "selviytymiskliniikkana" eli toisinajattelijat muuttivat siellä mieltään.

Lyhyesti Boris Adaridi oli poikennu siellä jossain vaiheessa.

Ja nytkin on taas huonot ajat ja tälleen.

Nyt naurattaa.

[Tero Tuominen 264]

Eipä liity Adaridi tai talouden tilanne tähän. Sen sijaan Nikolsk-Ussuriskista tuli Suomeen monia vuosikymmeniä sitten jotain, josta viime aikoina voi lähinnä sanoa että se oheni.

[Arne Wallen 72]

Taaskin sain inspiraation, aspiraation vai oliko vain respiraatio, joka tapauksessa tuolla Nikolsk jne. toimi aikanaan, ehkä vieläkin rasvatuotanto, elikkä olisko sieltä tullut voiteluainetta ja nyt kun aineet parantunu ovat ohentuneet.???

Toisaalta siellä ollut tuollainen "Der Rauschbrot" eli humalatilaleipä, miten tuo liittyy.

Pakko yrittää kun kerran kiusaan.

[Guest 55-HO]

Vastausehdotuskysymys    Liityisköhän jotenkin kaasupalloon, joka OH-ENI  ?

[Jorma Laine 3]

Liittyykö  siihen kun siperiasta Viaporiin siirretty ilmapalloyksikkö esitteli toimintaansa Merisatamassa Helsingissä 1911. Kyseessä oli ilmeisesti kaasupallo ja seuraava kaasupallo saatiin Suomeen vasta tänä vuonna. Oheni-vihje tuli jo edellisessä vastauksessa.

 

 

[Tero Tuominen 264]

Siperian Nikolsk-Ussuriskista siirrettiin vuoden 1910 syyskuussa venäläinen 3. Ilmapurjehduskomppania Santahaminaan. Kalustoon kuului kiintopalloja sekä "vapaasti lentäviä kaasupalloja". Palloja käytettiin tähystykseen ja tiedusteluun Helsingin merilinnoituksen tukena. Komppania toimi Santahaminassa vielä I maailmansodan ajan siihen asti, kun venäläisiä joukkoja alettiin evakuoida Suomen itsenäistyttyä.

 

Lähteenä  Marko Nieminen: Santahamina - Viaporin linnoituksen itäinen lukko (Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitos, 2008). Kirjassa on myös aikalaisluonnostelma suunnitellusta pallohallista (1915).

 

Ja juuri hankittu OH-ENI tietenkin edustaa samaa ilma-alustyyppä eli vetypalloa.

 

Jorma oli jo niin lähellä, että kysymysvuoro hänelle.

[Jorma Laine 3]

Kysytään helppo kirjallisuuskysymys. Kuka hylkäsi loistavan taidemaalarin uran aikuisten käskystä. Sensijaan häntä kehoitettiin harrastamaan maantiedettä, historiaa, laskentoa ja kielioppia. Omien sanojensa mukaan etenkin maantiedosta oli hänelle paljon hyötyä. Eli kirjan nimi?