KysymysKetju

[Ilkka Sydänmetsä 30]

Moi!

 

Lienee aika ensimmäisen vihjeen. Valitettavasti se helpottaa kysymystä ihan liikaa...

 

Joku asia yhdistää seuraavia Ilmailulaitoksen hallinnoimia lentoasemia:

Enontekiö, Helsinki-Vantaa, Kajaani, Kemi-Tornio, Kittilä, Kuopio, Oulu, Rovaniemi

 

Lisätään luetteloon Orimattila, vaikkei siellä olekaan lentokenttää.

 

Ilkka

 

[Ilkka Sydänmetsä 30]

Moi!

 

Kai se on myönnettävä että oli vähän vaikea...

 

Joku asia yhdistää seuraavia Ilmailulaitoksen hallinnoimia lentoasemia:

Enontekiö, Helsinki-Vantaa, Kajaani, Kemi-Tornio, Kittilä, Kuopio, Oulu, Rovaniemi

 

Mikä lienee yhdistävä tekijä?

 

Lentoväylä Y78 yhdistää...

Nopein halukas saa keksiä uuden kysymyksen, meni niin huonosti että minä poistun maasta...

 

Ilkka

 

[Juha Paulavuo 21]

 

Nopein halukas saa keksiä uuden kysymyksen, meni niin huonosti että minä poistun maasta...

 

Ilkka

 

Kun kerran on vapaata riistaa ...

kysytään nyt sitten vaikka, että missä sijaitsivat maamme ensimmäiset lentoasemat (neljä kappaletta tarvis löytää)

[Nils Rostedt 13]

Helsinki-Malmi, Tampere, Turku ja Vaasa.

[Tero Poutia 0]

Omat arvaukset:

Turku, Artukainen -ensimmäinen siviili maalentoasema

Suurmerijoki -ensimmäinen (militääri) maalentoasema

Helsinki, Katajanokka -ensimmäinen vesilentoasema

[Jouni Laukkanen 55]

Nicken lista taitaa olla oikea, jos on kyse oikeista lentoasemista. Laitan tähän kuitenkin verrokiksi listan maalentokentistä, joista  ensimmäisinä olivat käytössä

- Antrean Päähkjärven eteläpäässä ollut pelto, jonne koneet oli tuotu rautateitse maaliskuussa 1918 ja konesuoja oli pystytetty jo huhtikuussa. Lentoasema oli toiminnassa 10.4.1918

- Lappeenranta, johon Antrean koneet siirrettiin väliaikaisesti 10.5.1918, paikka oli Kaartin harjoituskenttä tjsp.

- Utti, johon punaiset perustivat entiselle kilpa-ajoradalle lentotukikohdan 2.4.1918, paetessaan punaisten lentojoukot siirsivät koneet Utin rautatieaseman pelloille, jossa sitten tuhosivat koneensa polttamalla. Valkoisten päämaja siirsi oman lentokoulunsa  - Uttiin 23.4.18 tekemällään päätöksellä ja ensimmäiset koneet Utista saapuivat 14.-15.6.18

- Neljäntenä olisi sitten Santahaminan Sahara. Jossakin vaiheessa ampumarataa on alettu käyttää kenttänä, mutta en löydä muistiinpanojani josta asia olisi tullut ilmi.

[Juha Paulavuo 21]

Lisää tarjouksia vastaanotetaan .... tähän(kin) on jonkinlainen koira haudattuna  Oikeita paikkakuntia pyörii niin Nicken kuin Teronkin vastauksissa, pientä tarkennusta jos saa...

[Ilkka Toivanen 2]

Juha tarkoittanee sitten venäläisten lentoasemia heti ensimmäisen maailmansodan alettua. Ne lienevät olleet

 

- Helsingissä Hermannissa (tämä lienee ollut kaikkein ensimmäinen)

- Turussa Vähä-Heikkilän kasarmien rannassa,

- Degerön Granbodassa ja

- Kemiön Jungfrusundissa.

 

Mutta nämä "koira haudattuna" kysymyksethän voivat mennä kategoriaan "lue mitä minä ajattelin". 

[Juha Paulavuo 21]

Juha tarkoittanee sitten venäläisten lentoasemia heti ensimmäisen maailmansodan alettua. Ne lienevät olleet

 

- Helsingissä Hermannissa (tämä lienee ollut kaikkein ensimmäinen)

- Turussa Vähä-Heikkilän kasarmien rannassa,

- Degerön Granbodassa ja

- Kemiön Jungfrusundissa.

 

Mutta nämä "koira haudattuna" kysymyksethän voivat mennä kategoriaan "lue mitä minä ajattelin". 

 

Juuri nämä olivat mielessäni

Noiden lisäksi venäläisillä oli käytössä tukiasemia Eckerön Torpvikissä ja Saltvikissä, Lappohjassa, Jurmossa, Mäntyluodossa ja Kotkassa. Tukiasemilla oli oikeastaan vain laskusilta koneille eikä niitä ollut miehitetty pysyvästi.

 

Pieni hämäys on paikallaan, kun tietää foorumilaisten tietotason 

[Ilkka Toivanen 2]

No,

 

milloin ja missä ilmavoimiemme DC-3 toimi ensimmäistä kertaa "maantietukikohdasta"?

 

Lisäkyssärinä, mikä toinen lentokonetyyppi teki samana päivänä ensimmäistä kertaa samoin?

[Juha Paulavuo 21]

No,

 

milloin ja missä ilmavoimiemme DC-3 toimi ensimmäistä kertaa "maantietukikohdasta"?

 

Lisäkyssärinä, mikä toinen lentokonetyyppi teki samana päivänä ensimmäistä kertaa samoin?

Tarjotaas vaikka, että Joutsa, syksy 1966 ja toiseen osaan MiG-21

[Ilkka Toivanen 2]

Tarjotaas vaikka, että Joutsa, syksy 1966 ja toiseen osaan MiG-21

On kyllä niin lähellä että joko lähteessäni "MiG-21, Suomen Sinessä" (toim. Lahtela & Nykänen) on panovirhe tai sitten ei. Kylläpä tuo on jo toisaalta niin lähellä että jos teet tarkennuksen päivämäärän suhteen niin kysy samantien seuraavaksi...

[Juha Paulavuo 21]

On kyllä niin lähellä että joko lähteessäni "MiG-21, Suomen Sinessä" (toim. Lahtela & Nykänen) on panovirhe tai sitten ei. Kylläpä tuo on jo toisaalta niin lähellä että jos teet tarkennuksen päivämäärän suhteen niin kysy samantien seuraavaksi...

Sori, no can do  Mun lähteeni toteaa vain syksy 1966. Samassa jutussa kerrotaan myös, että suurin maantietukikohtaa käyttänyt kone olisi ollut Fokkeri ???

Jos joku tietää/muistaa tarkan ajankohdan, niin mun puolestani voi kysyä seuraavaksi.

[Ilkka Toivanen 2]

11.9.1967 sanoo tuo yllä mainittu lähde. Syynä oli, että MG:n maastokelpoisuutta haluttiin kokeilla ensimmäisessä suuressa tukikohtaharjoituksessa. Osmo Kopponen ja Pentti Teulahti laskivat MG:t ja Juha Alanko DC-3:n.

 

Oli tosiaan niin lähellä, että jatka vain.

[Juha Paulavuo 21]

Tuli vähän äkkiä, muta kysytään nyt sitten vaihteeksi kuvan kanssa. Eli mitä on kuvassa , bonuskysymyksenä voisi olla :  missä kuva on otettu.

 

[ attachment removed ]

 

[Nils Rostedt 13]

Tuli vähän äkkiä, muta kysytään nyt sitten vaihteeksi kuvan kanssa. Eli mitä on kuvassa , bonuskysymyksenä voisi olla :  missä kuva on otettu.

 

 

 

[glow=red,2,300]White Knight[/glow]

[Juha Paulavuo 21]

[glow=red,2,300]White Knight[/glow]

Njet

[Nils Rostedt 13]

Tarkoitin siis [glow=yellow,2,300]Proteus[/glow]

[Juha Paulavuo 21]

Tarkoitin siis [glow=yellow,2,300]Proteus[/glow]

Noh ni, tulihan se sieltä... koneesta lisää.

 

Kuva on otettu Mojavessa ja kuvaaja on Alan Radecki, joka ystävällisesti antoi käyttöoikeuden. Proteuksen uusista kuvioista juttua Alanin weblogissa

[Nils Rostedt 13]

Sitten seuraava kysymys:

P-51 Mustangilla on tiettävästi (sotia ehkä lukuunottamatta) lentänyt yksin yksi suomalainen, kuka?

Varsinainen kysymys on kuitenkin se, minkä suorituksen ansiosta hän sai tämän tilaisuuden?

[Lasse Lautanala 0]

Sitten seuraava kysymys:

P-51 Mustangilla on tiettävästi (sotia ehkä lukuunottamatta) lentänyt yksin yksi suomalainen, kuka?

Varsinainen kysymys on kuitenkin se, minkä suorituksen ansiosta hän sai tämän tilaisuuden?

 

Eikös se ollut Laukkasen Jouni eikun Jyrki.  Ilmailussakin oli joskus juttu asiasta.

[Markku Kiiski 2]

Palkkiolento tyyppikoulutuksesta Fugaan amerikkalaiselle ostajalle

[Jouni Laukkanen 55]

Eikös se ollut Laukkasen Jouni eikun Jyrki.  Ilmailussakin oli joskus juttu asiasta.

 

Hetken jo luulinkin että se olin minä ja yritin ruveta muistelemaan miten hieno kokemus se olikaan... sitten heräsin ja päästin kissan ulos.

 

Mutta aika tyyppien lentäminen Mustangiin näyttää yleensä vievän vähintään 15 tuntia. Mutta Jyrki olisi voinut saada sen vaikkapa syntymäpäivälahjaksi lentäjäkavereilta. Muita kyytiläisiä ovat olleet oliko se tämä maailmanympäri-makkosen-kanssa Yrjö Riionmaa Yenkeissä ja Pietarsaaren LK:n pj Göran Sandström Gul Kallella Kruunupyyssä. Varmaan niitä on vielä muitakin...

 

Edit: Markku taitaa olla oikeassa...

[Markku Kiiski 2]

Lonkalta muitelisin ko. lehtijutusta, että Jyrki lensi pari tarkkarikeikkaa Texanilla, ennen kuin laskettiin 51:sen puikkoihin.

[Nils Rostedt 13]

Markulla oikea vastaus . Tyyppikoulutuksen lisäksi hommaan kuului kyllä muutakin, mm. avustaminen Fougan saattamisessa FAA:ta tyydyttävään kuntoon ja taisi olla myös paikallisten huoltajien koulutusta. Mutta hyvä näin.

 

Ilmailussa 12/88 Jyrki kertoo unelmalennosta, kannattaa lukea. Tyypitys onnistui häneltä päivässä, ensin harjoiteltiin AT-6 Texanilla kuten ennenvanhaankin.