Guest peltipurkki

KysymysKetju

9 683 viestiä aiheessa

Valkoisista graham-sämpylöistä tuli mieleen, että tämähän on tyyppi 13 ilman pelastusliivejä.

 

Nojoo, rehellisesti sanottuna vinkit olivat jo niin hyvät että olihan tämä jo pakko löytää.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Valkoisista graham-sämpylöistä tuli mieleen, että tämähän on tyyppi 13 ilman pelastusliivejä.

Nojoo, rehellisesti sanottuna vinkit olivat jo niin hyvät että olihan tämä jo pakko löytää.

Joo ja täältä jo niin tutulta ja paljonkäytetyltä sivulta tuo Grahame-White Type XIII oikisuunnassa ois pitänyt löytyä vähän "nopeammin":

http://www.airwar.ru/enc/law1/gw13.html

 

Ja Ilkan vuoro

Markku

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Hei,

 

mikä olisi paras tapa päästä esim. Malmin kentältä lentokoneen kyytiin maisemalennon merkeissä?

 

 

välimuistutuksena kaikille uusille ja vähemmän uusille kysymysketjun ideaa tietämättömille käyttäjille:

 

Kysymysketju on eräänlainen visailuketju, jossa kysytään kysymyksiä vuorotellen. Edelliseen kysymykseen oikean vastauksen esittänyt saa kysymysvuoron, esittää oman arvoituksensa ja muut taas yrittävät vastata jne. Tämä ei ole siis ketju sekalaisille kysymyksille.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Meriväen luutnantti Väinö Mikkola syksyllä 1916 Bakussa.Ainakin ensimmäisiä.Arvi Pajunen voisi tietty myös olla vahva ehdokas, en vain tiedä kumpi oli eka.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tietty Santtu Tschernischin oli myös alkupään miehiä, upseerismiehiä.Tämä nyt on taas arvuuttelua.Ellei niin joku muu. ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jääkäriluutnantti Bertel Mårtenson sai Saksassa v.1917 sikäläisellä laivastoasemalla vesikoneilla suoritetun ohjaatodistuksen lisäksi Berliinissä v.1918 jatkokoulutusta maakoneille .

(luntattu kirjasta: "Ilmavoimien osallistuminen Suomen vapaussotaa v.1918")

Markku

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Markulta hyvä lisätieto aiheeseen, mutta tämä rajaus Suomen ilmavoimista ei tee tuota vastausta oikeaksi:

 

Täsmennetään että nimenomaan suomalaisena upseerina Suomen ilmavoimissa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eräissä lähteissä mainitaan ensimmäiseksi Suomessa koulutuksensa saaneksi yksinlennon suorittajaksi jääkärikapteeni Gunnar Holmström. Hän lensi tämän 12.9.18. Toisena tuli kersantti Tauno Hannelius 14.9.18.

G. Holmsröm hankki paikkansa Suomen ilmailuhistoriassa tekemällä ensimmäisenä suomalaisena 4.9.19 Bréguet'illa renversementin ja glissadin. Hän jatkoi taitolentosuorituksiaan 14.9.19 tekemällä Fokker D VII:llä neljä loopingia peräkkäin.

 

OJ

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Toinen vaihtoehto on luutnantti A.A.Palmberg (sittemmin nimisensä rakennusyhtiön perustaja), joka sai kansainvälisen ohjaajatodistuksen Tukholmassa 3.3.18. Hänet mainitaan ohjaajana Kolhossa toimineen lento-osaston vahvuusilmoituksessa 24.3.18, mutta en ole löytänyt mainintoja hänen suorittamistaan lennoista.

 

OJ

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä Osmo taas nappaa kysymysvuoron oikealla vastauksella, tosin oliko kyseessä qvist strömin sijaan...  ;)

 

Tuttu henkilö tästäkin ketjusta, aikaisemmin jokunen vuosi sitten kysyttiin juuri ensimmäistä silmukan tekijää, ja Holmqvist se oli.

 

Päivämäärätkin ovat oikein, eli luutnantti Holmqvist teki  ensimmäisen yksinlennon 12.9.1918. Lieneekö meillä sama Lentäjä-lehti 4/1956, jossa on poimintoja vanhoista ilmavoimien päiväkäskyistä, kirjoittajana kulloinen ilmavoimien komentaja, tässä tapauksessa Hauptmann und Kommandeur der finnischen Luftstreitkräfte Carl Seber:

13.9.18, kohta 3

Kaikki varkaudet lentojoukoissa ovat minulle perinpohjin ilmoitettavat, mainiten tekijät ja asian.

kohta 10

Luutn. Holmqvist on tehnyt vaikeissa olosuhteissa ensimmäisenä suomalaisena upseerina maalentokoneella yksinlennon, viipyen ilmassa 16 min. Lausun erikoisen tunnustukseni tästä luutn. Holmqvistille.

 

Loppukevennyksenä, vaikkakin vakavana asiana sinänsä kertoo 3.10.1918 annettu päiväkäsky:

Tutkimuksen pitäneeltä lääkäriltä on vaadittava kirjallinen todistus siitä että ruumis on vapaa haudattavaksi.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Valitan, huolimattomuusvirhe. Lähteinä olivat "Luettelo sotilaslentäjistä, joille on vuosina 1918-1944 annettu Suomen lentomerkki", missä tiedot Holmquistin yksinlennosta olivat aivan oikein. Taitolentotiedot ovat Lauri Larjon kirjasta "Taitolento". Jos joku ei tunnista näitä silloin käytettyjä hienompia liikkeiden nimiä, niin ne ovat pystykäännös, sivuluisu ja varmasti kaikille tuttu silmukka. Nimi (Bruno) Holmström tuli Kolhon vahvuusluettelosta (Aarne Bremer: Ilmavoimien osallistuminen Suomen vapaussotaan vuonna 1918) ja ylittäessään kirjoittajan aivovoimakapasiteetin sekoittui Holmquistiin. Minulla on vain vuosien 1957 ja -58 Lentäjä-lehtiä. Tiedätkö Ilkka, tai tietääkö joku muu,  mistä saisi varhaisempia?

Tämä viimeinen lause ei ole kilpailukysymys, mutta oikein vastannutta kiitetään! :)

 

Palataan kilpailukysymykseen myöhemmin.

 

OJ

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ooooooh, minäkin alan tästä lähin tehdä sivutuulilaskuissa glissadeja! :thmbup:

 

(kiitokset jälleen kerran Osmolle kultaisten termien nostamisesta historian lehdiltä tietoisuuteen)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kun Juha tuossa edellä ihastui glissadiin, niin lienee paikallaan antaa lyhyt ohje sen varalle, että joku sitä uskaltautuisi kokeilemaan:

 

"S i v u l u i s u (Glisaadi). Paitsi kaarrossa liiaksi kallistettaessa on sivuluisu aina seurauksena nopeuden puutteesta. Saatuaan "ilmakorvapuustin" (gifle d`air) siltä puolelta, minne kone luikuu, on ohjaajalla vain yksi tehtävä: vähentää moottorin vauhtia tai pysäyttää se kokonaan ja pikeerata reikään s.o. pikeerata asettaen jalkapuu ja ohjausvipu sille puolelle minne kone luikuu, jolloin luiku muuttuu kaarroksi."

 

Ja sitten kysymys: Mistä on peräisin tämä erittäin hyödyllinen ohje?

 

OJ

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nuo sinänsä oivalliset neuvot voisivat olla vaikka Lentokoneen ohjaajan oppikirjasta....

Markku

 

Voisipa hyvinkin, mutta mistä (,jos olisi)?

 

OJ

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Voisipa hyvinkin, mutta mistä (,jos olisi)?

OJ

IlmailuvE tms. on kuulemma julkaissut 20-luvun alkupuolella oppikirjoja:

- Taisteluilmailutaktiikka               1922

- Lentotekniikka ja aerodynamiikka      1923       

- Lentokoneen ohjaajan oppikirja       1924

ja kun tuo tekstin kieliasu viittaa ilmailumme aamuhämärään mutten kirjoja omista niin veikkasin tuota viimeistä...

Markku

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään