KysymysKetju

[Jukka Nisula 2 258]

Kappas vaan, osui ja upposi! Täytyy katsastaa tuokin Uudenkaupungin museo joskus, kun on jäänyt käymättä.

 

Sen verran vielä tarkennusta tuosta PIK-3-koneesta, joka katosta roikkuu, että se ei ole PIK-3c "Kajava", vaan sen edeltäjä PIK-3b. Kumma kun tälle b-mallille ei ole mitään tunnettua nimeä annettu. Se ihan ensimmäinen PIK-3-malli, eli PIK-3a, sai sen sijaan lempinimen "Kanttikolmonen".

 

No sitten uuteen kysymykseen: Ilmailuhistoria kun on lempiaiheitani, niin laitetaanpa tällainen:

 

Kun Malmin kenttä palautettiin suomalaisille venäläisten valvontakomission käytön jälkeen, löytyi yhden palaneen lentokoneen jäännökset kentän reunalta. Tämä kone oli ehjä, kun se sinne jätettiin vuonna 1944. Siis mikä kone on kyseessä?

 

Jukka

[Ilkka Toivanen 2]

FH-1 eli OH-PMS

[Jukka Nisula 2 258]

FH-1 eli OH-PMS

 

No ei siinä kauaa mennyt... Hyvä Ilkka!

 

Kerrotaan nyt vielä, että kone oli kaksimoottorinen Focke-Wulf Fw 58 B Weihe, jonka Ilmavoimat sai saksalaisilta lainaksi 1943. Sitä käytettiin yhteyskoneena vuoteen-44, jolloin se jouduttiin luovuttamaan venäläisille, koska se oli saksalaisomaisuutta. Surkea loppu koneelle...

 

Jukka

 

Laitahan uusi kysymys.

[Ilkka Toivanen 2]

Jatketaan samalla aihepiirillä.

 

Mikä oli Rissalan lentokentälle laskeutunut ensimmäinen lentokone, koneen päällikkö ja päivämäärä?

[Tero Tuominen 264]

 

Tiedustelulentolaivue 16:n Fokker C.X. (FK-109) 16.5.1940 ohjaimissa luutnantti U. Venna ja tähystäjänä vänrikki Ahokas.

[Ilkka Toivanen 2]

Siellä ollaan luettu hyvin Nykänen-Rytsyn Kuopion lentoaseman historia osa I, Viljapellosta lentokentäksi. Tai muuta vastaavaa (olisi kiva kuulla hyvältä vaikuttava lähde)

 

Varsinaisesti TLLv 16 muutti 18. toukokuuta 1940 alkaen kesäkuuhun mennessä Joensuusta Höytiäisen rannalta Rissalaan, mutta Vennan valokuvauslento tehtiin hieman esikunnan virallista käskyä (vasta 20.5.) aikaisemmin.

 

Urho Matias Venna sai muuten surmansa 26.6.1940 FK-82:n syöksyttyä keskelle Toivalan kylää.

[Tero Tuominen 264]

 

Nykänen-Rytsy oli lähteenä.

 

Missä ilmailutapahtumassa kiitoradan vielä ollessa varattuna seuraavana laskuvuorossa oleva on tyynesti kieltäytynyt lennonjohdon ylösvetokehotuksesta?

[Ilkka Toivanen 2]

Lpr'93 airshow tulee kyllä mieleen, vaikka siitä ei varmasti ollutkaan kyse tässä, vaan purjelennosta... Mi-26, Kamov ja kumppanit lensivät miten niitä huvitti.

[Ari Aho 62]

Harrier (taisi olla peräti pari) Lappeenrannan Airshowssa 90-luvun alussa. "We can hover on short final"

[Tero Tuominen 264]

Oikein, kysessä oli RAF:n Harrier-pari, joka oli ensin poltellut ylimääräistä kerosiiniä kentän lähialueella. Kun koneet olivat tulossa laskuun, kiitotiellä rullasikin vielä edellinä vuorossa ollut liikesuihku. Tornin ylösvetokehotukseen britit tosiaan vastasivat: "No problem, we can hover."

 

Harrierit jäivätkin finaaliin leijumaan ja odottamaan kiitotien vapautumista. Lasku tehtiin rullaavana, koska muistamani mukaan pystysuora olisi voinut vahingoittaa kiitotien pinnoitetta. Vuosi taisi olla 1995.

 

Arille vuoro

[Ari Aho 62]

Kuulin tuon ihan livenä, kuuntelin kakkosradiolla EFLP:n näytökseen saapuvaa liikennettä.

 

Laitetaanpa sitten kuva-arvoitus: Missä, Milloin, Miksi?

 

 

 

 

[ attachment removed ]

 

(sori huono laatu)

[Klaus Wesa 4]

Kuulin tuon ihan livenä, kuuntelin kakkosradiolla EFLP:n näytökseen saapuvaa liikennettä.

 

Laitetaanpa sitten kuva-arvoitus: Missä, Milloin, Miksi?

Helsinki-Malmin lentoasema, vuonna 1986, virkamieslakko

Edit: huhti-toukokuussa 1986

 

Edit,Edit: Sorry! - kotikenttäetu 8)

[Ari Aho 62]

Helsinki-Malmin lentoasema, vuonna 1986, virkamieslakko

 

Aivan oikein - ja nopeasti!

 

Klaus kysyy.

[Klaus Wesa 4]

Silmiini piirtyi deja vu -ilmiö tuosta punaisesta rakennuksesta ja näkyihän linja-auton takaa vielä pikkukoneenkin pyrstö. 

 

Lisää toimintaa Malmille!

 

Nyt siirryn kirjakokoelmaani miettimään uutta kysymystä. 8)

[Klaus Wesa 4]

Kirjastoa on kahlattu läpi ja vastausta voi yrittää nyt jopa arvaamalla

Nyt kysytäänkin taustatietoa eräästä ehkäpä Suomen tunnetuimmasta lentäjästä, jonka temput lippusiiman alitse ylösalaisin lentäen  Zilin Trenerillä ja myöhemmin Spitts Specialilla saivat Suomen kansan ihastelemaan ja haukkomaan henkeään eli Seppo Saariosta.

 

Minkä ikäisenä Seppo Saario ilmoittautui ilmavoimiin ja mikä oli hänen tehtävänsä Täydennyslentolaivueessa Vesivehmaalla?

 

Edit:

Ei näy vastauksia, eikä edes arvauksia.   Aletaanpa antaa vhjeitä.

 

Vihje nro 1:    Tapahtui 40-luvulla ja niitä töitä teki moni nuori tuohonaikaan ensimmäisessä työpaikassaan.

[Tero Tuominen 264]

Seppo taisi käydä purjelentokurssin Jämillä 15-vuotiaana 1944. Olisikohan mies samana vuonna ilmoittautunut Ilmavoimiin ja päätynyt vaikkapa lähetin hommiin Täydennyslentolaivueeseen Vesivehmaalle? Tosin erään lähteen mukaan Seppo meni Ilmavoimiin (töihin?) vasta 1951.

[Klaus Wesa 4]

Tsuppariksihan Seppo ilmavoimiin pääsi, mutta aloittessaan purjelentokurssin hän ei  ollut ilmavoimissa. Ikää vielä haetaan? 8.1.1951 Seppo aloitti jo kolmannen palvelusjakson ilmavoimissa nyt ohjaaja-aliupseerikurssilla.

[Klaus Wesa 4]

Viilenee!

[Tero Tuominen 264]

 

Menee jo arpomiseksi: 14?

[Ilkka Mäkelä 1 212]

Seppo on varmaankin ollut ns. sotilaspoika, joiden ikähaitari oli 10-17 v. Jo vuonna 1942 oli lähetteinä 3000 sotilaspoikaa.

 

Koska Tero on jo vastannut 14 v, niin täytyy laskea yhdellä: 13 v ?

[Klaus Wesa 4]

Seppo taisi käydä purjelentokurssin Jämillä 15-vuotiaana 1944. Olisikohan mies samana vuonna ilmoittautunut Ilmavoimiin ja päätynyt vaikkapa lähetin hommiin Täydennyslentolaivueeseen Vesivehmaalle? Tosin erään lähteen mukaan Seppo meni Ilmavoimiin (töihin?) vasta 1951.

Menee jo arpomiseksi: 14?

Hyvä Tero! Oliko sinullakin nyt "kotikenttäetu" niin kuin minulla viimeksi?

Seppo oli vain 14-vuotias, kun aloitti lähettinä ilmavoimissa. Kysyhän Tero seuraavaksi.

 

Käsiini osui kysymystäni pohtiessa Ilmailu 1/1965, jossa Seppo Saariosta  kerrotaan 5:n sivun verran.

Syksyllä 1943 14-vuotias Seppo lienee nuorimpia tasavaltalaisia vapaaehtoisia ilmavoimissa ilmoittautuessaan lähetiksi Vesivehmaalle sijoitettuun Täydennyslentolaivueeseen. … Palvelus Vesivehmaalla jäikin 7 kuukaudeksi ja kesäkuun alussa 1944 Saario suunnisti Jämille. Ei ajettu komeasti taksilla kylältä koululle, ei ollut autoa vastassa asemaltakaan, josta patikoitiin runsas 15 km määränpäähän. Saario kertoo: ” Kun porukkamme hikisenä saapui koululle, oli koulutus kiivaassa menossa. Sinä aikana, mikä meiltä kului nousuun Klemm-hallilta mäen päälle, tehtiin neljästä kakkos- ja kolmosrinteeltä kiskaistusta alkeiskoneesta ”tikkuja”. Se on ainoa hetki, jolloin mietin, olisiko sittenkin parasta luopua lentämisestä”

Onneksi Seppo ei luopunut lentämisestä ja saimme seurata hänen taidokasta lentokoneen käsittelyä kaikissa mahdollisissa ja mahdottomiltakin tuntuvissa asennoissa.

 

Kirjoitus päättyy Sepon sanoihin lentokoneiden mittareista ja mittarilentokelpuutuksesta:

”Jos kerran vehkeitä on, niitä on käytettävä täystehoisesti hyväksi. Toisaalta on turha kuvitella, että mittarit ja laitteet tekevät yksistään kaiken helpoksi. Ei, niitä on osattava myös käyttää. Lentäminen on aina jokaisen opeteltava ns. kädestä pitäen. Tämä on pidettävä mielessä, sillä oikotietä ei ole olemassa.”

Mitäpä tuohon lisäämään.

 

 

[Tero Tuominen 264]

Kyllä nyt liikuttiin pelkällä arvauspohjalla - noin vanhoja lehtiä ei kotikirjastosta edes löydy.

 

Lomalla on matkailtu ahkerasti kotimaassa ja kaikenlaista kiinnostavaa onkin nähty. Perhettä aina ihmetyttää, miten lähes joka kohteesta on löytynyt jotain ilmailuun liittyvää (kuten Uudenkaupungin automuseosta). Uusi kysymys liittyykin taas viime viikonlopun lomareissuun.

 

Tämä jättimäistä tähtimoottoria muistuttava laite tuli vastaan eräässä matkakohteessa. Tarkemmin tutustuttaessa ilmeni, että paikkaan liittyy ainakin itselleni aikaisemin tuntematon ilmailuun liittyvä tapaus. Mikä?

 

[ attachment removed ]

 

[Ilkka Toivanen 2]

Verlan tehdasmuseo?

 

SB:ien alasampuminen?

 

Edit linkki: http://personal.inet.fi/yhdistys/kymenlaakson.ilmakilta/ilmataistelu.htm

[Tero Tuominen 264]

Oikein, kysessä on Ilkan linkin mukainen Verlan ilmataistelu 25.6.1941. Brewstereiden käyttämä Selänpään kenttähän on Verlan tehdasmuseon seutuvilla ja SB putosi järveen lähelle tehdasta. Vierailulla Verlassa ilmailukytkös kävi ilmi museon kaupassa myynnissä olleesta DVD:stä, jossa on tarinaa tuosta tapahtumasta. Nettihaku kotona paljasti sitten myös Ilkan löytämän sivuston.

 

Koska lopullinen vastaus oli netissä, kysymys oli kyllä aluksi aika hankalaksi tehty. Tuon matkailukohteen tunnistaminenhan ei vielä ilmailutietouteen kuulu. Mitenkäs Ilkka sen selvitit, oletko käynyt paikalla?

 

Verla on UNESCO:n maailmanperintökohde, paperitehdas joka on säilynyt juuri sellaisena kuin se oli pysäytettäessä vuonna 1963.

w3.verla.fi/vrl/internet/vrlweb.nsf

 

Sen tekniikka edustaa 1800-vuosisadan loppupuolta, eli kyseessä on äärimmäisen harvinainen ja mielenkiintoinen mahdollisuus tutustua teollisuushistoriaan. Tehdas on juuri siinä tilassa, johon viimeisestä vuorosta lähteneet sen jättivät. Tuossa vinkkikuvassa on puuhiomakone, jolla tehtiin pahvin valmistukseen tarvittavaa hioketta. Kyseessä on Verlan hiomakoneista se uusin...

 

Vaikka tehdas oli 60-luvun tyhjillään, Verla ei ole enää missään mielessä hylätty vaan museo ja suosittu matkailukohde. En kuitenkaan tässä yhteydessä malta olla nostamatta esiin todellisiin hylättyihin paikkoihin ja rakennuksiin keskittynyttä sivustoa http://www.thesilentthecomplete.com/gallery.html

 

Ylläpitäjällä on valokuvaus vaikeissa olosuhteissa hyvin hallinnassa. Saitilta löytyy mm. hylätty maalaistalo, jossa säilyneissä dokumenteissa on asiaa tässäkin ketjussa aiemmin käsitellystä aiheesta eli Kalevan alasampumisesta. Toiseksi viimeinen kuva sivulla http://www.thesilentthecomplete.com/15_5.html Tuosta olisi saanutkin vastaukset taannoiseen kysymykseen...

 

[Ilkka Toivanen 2]

Verlassa tuli käytyä toissasyksynä ja kun tuon kuvan näki, tuli semmonen rendez-vous että tämä on nähty ennenkin. Lisäksi ilmeisesti tuo DVD:n sisältämä dokumentti Verlan ilmataistelusta tuli hiljattain (viime tai toissa itsenäisyyspäivänä??) ulos televisiosta, ja tokihan se tuli katsottua...

 

Mutta se seuraava kysymys, kun nyt äkkiseltään pitää maalaustöiden ohessa jotakin keksiä, laitetaan seuraava kuva, ja kysytään, mihin ilmailuun liittyvään on ollut noin kova tunku?

 

[ attachment removed ]

 

(Kysymys voi olla vähän tyhmä, mutta sallittakoon se näin loma-aikana, helteellä - 27 täällä LPR:ssa - ja maalihuuruissa tehtynä, mutta vastauksen yhteydessä julkistettava kuvateksti voi olla sitäkin mielenkiintoisempi...)