Jani Luoto

Purjelentokone pudonnut Haapavedellä.

35 viestiä aiheessa

Iltasanomat.fi :

Purjelentokone putosi Haapavedellä

9.6.2007 15:08

 

Purjelentokone on pudonnut maahan Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla. Toistaiseksi ei ole tietoa, onko onnettomuus vaatinut kuolonuhreja.

Hälytys ilmaliikenneonnettomuudesta tuli hieman ennen puolta kolmea iltapäivällä.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lehtikirjoittelu on kyllä "huippuluokkaa" Kalevassa.

 

Onnettomuuden tutkinnanjohtaja, komisario Simo Alanko Haapajärven poliisilaitokselta kertoo, että siiven laahaaminen lähtökiihdytyksessä ei ole poikkeuksellista. Purjekoneissa on laitteisto liikkeen vakauttamista varten.

 

En ole laahaamista koskaan nähnyt, mutta komisario on ilmeisesti ilmailun ammattilainen. Purjekoneiden liikkeen vakauttamislaitteistoa kutsutaan mielestäni yksinkertaisesti ohjaimiksi, joita lentäjä käyttää.

 

Purjekoneen noustessa ilmaan lähtönopeus on heti alkuvaiheessa alan harrastajien mukaan kova. Sadan kilometrin tuntivauhti saavutetaan noin noin kahdessa sekunnissa.

 

Mikäköhän on sellainen pakettiauto joka parissa sekunnissa kiihtyy 100 km/h.  Taitaa mennä kiihdytysautojen puolelle.

Vertailun vuoksi Ferrari F430 Spider F1 360 kW   0-100 km/h  4.1s

Yksinkertainen kääntöpyörä ei saa millään nopeutta 100 km/h parissa sekunnissa. Kaksinkertainen kääntöpyörä puolittaa tuon Ferrarin ajan, mutta että pakettiautokin :o.

 

Osanottoni omaisille.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Yksinkertainen kääntöpyörä ei saa millään nopeutta 100 km/h parissa sekunnissa. Kaksinkertainen kääntöpyörä puolittaa tuon Ferrarin ajan, mutta että pakettiautokin :o.

 

No juu, tässä on kyse varmaankin vintturistartista, mikä taitaa täyttää nuo speksit. Saattaa olla hyvin että harrastajat ovat kommentoineet vintturistarttia, lienee kuitenkin yleisempi kuin autohinaus?

 

//T

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No juu, tässä on kyse varmaankin vintturistartista, mikä taitaa täyttää nuo speksit. Saattaa olla hyvin että harrastajat ovat kommentoineet vintturistarttia, lienee kuitenkin yleisempi kuin autohinaus?

 

Tai sitten, kun kyseessä on kuitenkin jo ilmaan noussut kone, joku on tarkoittanut sanoa, että koneen nopeus on 100km/h pari sekuntia nousun jälkeen ja Kaleva tuonut asian vähän hassusti esille / ei ymmärtänyt?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Haapavedellä on käytössä muistaakseni bensakoneella varustettu Chevy (tai GMC) Van joka vetää hinausnarua taittopyörän kautta. Vintturia siellä ei ole. Vintturistartissa 100km/h saavutetaan 5-6:ssa sekunnissa.

Osanottoni.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Haapavedellä lauantaina maahan pudonneesta purjelentokoneesta ei ole alustavissa tutkimuksissa löytynyt teknistä vikaa, joka olisi voinut olla onnettomuuden syy, kertoo onnettomuustutkintakeskuksen tutkija Juhani Hipeli.  Muutakaan syytä onnettomuudelle ei ollut vielä sunnuntaina selvinnyt. Onnettomuustutkintakeskus oli tutkinut koneen hylkyä ja onnettomuuspaikkaa sekä haastatellut tapaukseen liittyviä ihmisiä.

 

hesari

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lehtikirjoittelu on kyllä "huippuluokkaa" Kalevassa.

 

En ole laahaamista koskaan nähnyt, mutta komisario on ilmeisesti ilmailun ammattilainen. Purjekoneiden liikkeen vakauttamislaitteistoa kutsutaan mielestäni yksinkertaisesti ohjaimiksi, joita lentäjä käyttää.

Osataan sitä muissakin lehdissä. Iltalehti tietää kertoa, että kyseinen "vakauttamislaitteisto" on "ohjaamossa sijaitseva vipu":

Koneen ohjaamossa on vipu, jolla suunnan voi vakauttaa.

- Oikaisu olisi ollut tehtävissä sillä vivulla, mutta jostain syystä se ei ole onnistunut. Onko sitä tehty, sitä tutkitaan.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos tekniset syyt on pääosin pois laskuista jäljelle käytännössä jää mahdollinen sairauskohtaus. Kokenut pilotti kyllä hallitsee hinauksesta mahdollisesti aiheutuneet lentotilan poikkeamat. Onko siitä havaintoa oliko kone vielä hinauslangassa kiinni syöksyessään maahan?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos tekniset syyt on pääosin pois laskuista jäljelle käytännössä jää mahdollinen sairauskohtaus. Kokenut pilotti kyllä hallitsee hinauksesta mahdollisesti aiheutuneet lentotilan poikkeamat. Onko siitä havaintoa oliko kone vielä hinauslangassa kiinni syöksyessään maahan?

 

Voihan se tietysti sairauskohtauskin olla, lautakunta tutkii... "teknisiä" syitä kaiketi voisi olla PIKissä kaksi, korkeusperäsin kiinnittämättä (sokka kuuluisassa väärässä reiässä) tai siivekelinjat kiinnittämättä. Nehän on äkkiä tutkittu.

 

Kiikalassa kävi samanlainen kolari samoin seurauksin 80-luvun alussa. Lentäjä oli kokenut - no, ainakin opettaja. Koneena Cobra-15. Cobra pyörähti kierteeseen matalalla, vaikka vauhtia oli, se vain sakkasi läpi. Ei siinä enää riittänyt vakauttamislaitteisto eikä ohjaamossa oleva vipu.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kun nyt spekuloimaan alettiin niin jatketaan..Minä kiinnitin kuvassa huomiota siihen että laipat ovat n. 30 astetta auki, enkä usko että Pikillä startataan laipat auki? On toki mahdollista että ovat auenneet törmäyksessäkin. Toinen mahdollisuus saattaisi olla että että kun siivekkeet ovat olleet poikkeutettuna täysin vasemmalle niin siivekkeen ja siiven väliin olisi mennyt niin paljon ruohoa että ne olisivat jumiutuneet ja vauhdin kasvaessa kone kääntyi sitten selälleen :(

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Lisää spekulointia, mutta ensin osanotot ja surunvalittelut omaisille.

 

Itsekin PIK-20A tyypillä vintturissa ja lentokonehinauksissa lentäneenä muistan, että varsinkin jos siivissä oli vettä, lentokonehinauksessa suositeltiin alkuun täysin negatiiviset laippa-asetukset, eli A tyypissä -8. Laippojen ollessa miinuksella, siivekkeissä on parempi teho. Vauhdin lisääntyessä säädettiin laippa-asekseksi muistaakseni maks. +8.

 

Lentokonehinauksessa ei paraskaan "pikajuoksija" jaksa juosta siiven kärjessä niin pitkään, että nopeus riitti takaamaan riittävät siiveketehot. Näin ollen siivenkärkimiehen kannattamisen ja riittävän nopeuden saavuttamisen välille jää aika, jolloin on vaarana että siipi painuu maahan. Tämän välttämiseksi neuvottiin käyttämään negatiivisia laippoja. Sekään ei tietysti aina riittänyt varsinkin jos tuuli hieman sivusta. Ja sitten vielä jos oli vajaat tankit, niin vesihän valuu kohti siiven kärkeä ja toisella puolen tyveä, aikaansaaden vielä hankalamman tilanteen.

Olikohan tässä ko. koneessa vesiä tankeissa?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pikillä startataan nolla laipoilla ja niitä aletaan poikkeuttamaan turvallisessa lentokorkeudessa. Siiveketeho kärsii Pikissä huomattavasti suurilla laippa-asetuksilla...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Pikillä startataan nolla laipoilla ja niitä aletaan poikkeuttamaan turvallisessa lentokorkeudessa. Siiveketeho kärsii Pikissä huomattavasti suurilla laippa-asetuksilla...

 

Tuossa A-mallissa kun on lyhyemmät siivekkeet, voisi olla fiksumpaa startata negatiivisilla laipoilla. Laippakammen liike on joka tapauksessa paljon juohevampi kuin D-mallin nuppi, joka helposti pompauttaa koneen älksti ilmaan ennen aikojaan. Tästä huolimatta ainakin minut tyypitettiin starttaamaan D-mallilla laipat  negatiivisella

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

 

Tuossa A-mallissa kun on lyhyemmät siivekkeet, voisi olla fiksumpaa startata negatiivisilla laipoilla. Laippakammen liike on joka tapauksessa paljon juohevampi kuin D-mallin nuppi, joka helposti pompauttaa koneen äkisti ilmaan ennen aikojaan. Tästä huolimatta ainakin minut tyypitettiin starttaamaan D-mallilla laipat  negatiivisella

 

Aivan samat kokemukset minullakin. Kymissä lennetään vintturista ja A-mallin laippavipu on tosi kätsy. Tosin vain aniharvoin tuli tilanne jossa vintturistartissa käytettiin miinuslaippoja. Sellainen tuli jos tankit oli täynnä vettä ja tuuli heikko tai sivusta. Muistaakseni vintturistartissa asetettiin alkulaipoiksi muutama positiivista mutta saatan olla väärässä, ainakin lentoonlähdön kriittisen vaiheen jälkeen laippoja käytettiin nousun aikana jonkin verran.

 

Allekirjoitan vahvasti nuo A-mallin heikot siiveketehot. B-mallin ja A-mallin ero olikin sitten pääasiassa se, että B-mallissa laipat ja siivekkeet olivat koplatut, eli tiettyyn laippa-asetukseen asti siivekkeet toimivat myös laippoina ja laipat siivekkeinä. Laippojen ohitettua sitten tietyn positiivisen asetuksen, siivekkeet nousivat normaaliin asemaansa, jotta siiveketehot lähestymisvaiheessa ja laskussa säilyisivät. Toimii aivan kuten Robertsonin STOL-kitti Cessnassa.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
B-mallin ja A-mallin ero olikin sitten pääasiassa se, että B-mallissa laipat ja siivekkeet olivat koplatut, eli tiettyyn laippa-asetukseen asti siivekkeet toimivat myös laippoina ja laipat siivekkeinä.

 

Tuota tuota... oletko aivan varma, että jo B-mallissa laipatkin toimivat siivekkeinä? Oma PIK-20B-kokemukseni rajoittuu tosin vain yhteen keikkaan, jonka lensin kaverin koneella viisi vuotta sitten, mutta kiinnostukseni konetyyppiä kohtaan on ollut sitä luokkaa, että olen jonkin verran katsellut, miten systeemit toimivat. Minusta laipat eivät liiku minnekään silloin, kun ohjaussauvaa kääntää, mutta tiettyyn rajaan asti siivekkeet liikkuvat laippojen mukana, kun laippaveiviä pyöritetään. Jos laipat liikkuvat siivekkeiden mukana, on se ainakin huomattavasti vähäisempää kuin Dieselissä, jossa koko siiven takareuna tekee liikettä, liikutitpa sauvaa tai laippavipua.

 

Tuon ainoan B-PIK-keikkani lensin lekohinauksesta ja laitoin suosiolla laippoja negatiiviselle alussa, mutten enää muista, paljonko. Siivekkeiden teho oli selvästi huonompi kuin Dieselillä, jolla olen lentänyt useampiakin lentoja. Hieman ennen maasta irtoamista ne laipat sitten pistin nollille, ja silloin siivekkeiden teho oli jo täysin riittävä.

 

Mikko

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuota tuota... oletko aivan varma, että jo B-mallissa laipatkin toimivat siivekkeinä?

 

Koplaus on B:ssä lisävaruste. Sen voi myös irroittaa. Kts lentokäsikirja.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Moi,

 

A- ja B-malleilla lentäneenä haluaisin tarkentaa paria asiaa.

 

- Koplaus laippojen ja siivekkeiden välillä tarkoittaa sitä, että siivekkeiden asento muuttuu laippojen mukana n. välillä -8 ja +8. Yli +8 asennolla koplaus irtoaa. Huom! Laipat eivät kuitenkaan toimi siivekkeinä millään asetuksella. D-mallin flaperon-systeemi eroaa "kampikoneista" täysin.

 

- Kaikki kokeneet Pik-pilotit neuvoivat mm. allekirjoittanutta aikanaan lähtemään tyyppikeikalle (nyt veivi-PIK-kokemusta n.30 laskua) lekosta starttaamaan -8 asetuksella ja siitä vauhdin kiihtyessä ottamaan + laippoja tarvittavan määrän, max +8 kuten Jorma sanoi. Kone kyllä irtoaa kohtuullisella vesikuormalla ja tehokkaalla hinauskoneella about 0 asetuksellakin.

 

Tapoja voi olla tietysti monia, mutta tuo on ainakin itsellä toiminut todella hyvin. Vintturi- tai autohinauskokemus on täysi nolla kaikilla koneilla. Lekosta on n. 600 keikkaa ja 750h.

 

Todella ikävä tapaus tämä onnettomuus.

 

RR

 

p.s Sakke, se Cobra-kaputti oli vuonna 1978.

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään