Purjelentokone pudonnut Haapavedellä.

[Ilkka Pietilä 0]

Ensiksi osanottoni omaisille ja ystäville. 

 

Onkohan onnettomuuden syistä selvinnyt mitään uutta?  Kiinnostaa siitä syystä, että itsekin lensin PIK-20:lla  (OH-470, koplatuin siivekkein) 90-luvulla satoja tunteja.  Tosin lekohinauksella kaikki. 

 

Koneen ominaisuudet lähinnä laippajarrujen vuoksi poikkesivat perinteisistä varsinkin hinauksen ja laskun kohdalla huomattavasti. 

 

Ilkka

 

 

[Jouni Laukkanen 65]

Moi,

 

A- ja B-malleilla lentäneenä haluaisin tarkentaa paria asiaa.

 

- Koplaus laippojen ja siivekkeiden välillä tarkoittaa sitä, että siivekkeiden asento muuttuu laippojen mukana n. välillä -8 ja +8. Yli +8 asennolla koplaus irtoaa. Huom! Laipat eivät kuitenkaan toimi siivekkeinä millään asetuksella. D-mallin flaperon-systeemi eroaa "kampikoneista" täysin.

 

 

Nytpä täytyy tyhmänä kysyä vielä Rikulta tarkennusta tuohon A-malliin... kun siinä ei ollut koplausta, niin ilmeisestikään siivekkeet eivät mene negatiiviselle, vai kuinka? Proton nimittäin muistan (sitä huoltaneena) ja B-malleja olen katsastellutkin, mutta en muista A-mallia koskaan tulleen vastaan livenä.

[Riku Rissanen 1]

Joo, siivekkeet eivät mene A-mallissa negatiiviselle = perusasento on kokoajan 0. Olisi kiva tietää moneenko 2-osaisella kabiinilla varustettuun koneeseen koplaus on asennettu. Niitä ei varmaankaan ole montaa, huomioiden että niitä tehtiin vain 24 kpl. Tiedossani ei ole kuin s/n 20006 johon vaihdettiin tehtaalla uudet siivet v.1975 laskuvaurion jälkeen (ko. kesänä rikottiin 5 Pikiä). 1-os kabiinilla olleita kyllä koplattiin ja MTOWeja nostettiin 450 kiloon.

 

Koplauskoneisto on varsin mielenkiintoisen näköinen, kannattaa vilkaista kun B osuu kohdalle. Helpoiten koplauksenhan näkee ohjaamosta, kammelta / hammastangosta lähtee koplatussa koneessa 2 työntötankoa pääkaaren sivuun.

 

A/B mallin Pikeissä muuten on ainakin kahdenpituisia siivekkeitä, meidän hiili-B:ssä siiveke jatkuu kärkipyöristykseen asti (vrt D) mutta esim s/n 20106 on lyhyt siiveke. No, offtopiciksi menee.

 

Yt

 

Riku

 

 

[Seppo Kyllönen 0]

Joo, siivekkeet eivät mene A-mallissa negatiiviselle = perusasento on kokoajan 0. Olisi kiva tietää moneenko 2-osaisella kabiinilla varustettuun koneeseen koplaus on asennettu. Niitä ei varmaankaan ole montaa, huomioiden että niitä tehtiin vain 24 kpl. Tiedossani ei ole kuin s/n 20006 johon vaihdettiin tehtaalla uudet siivet v.1975 laskuvaurion jälkeen (ko. kesänä rikottiin 5 Pikiä). 1-os kabiinilla olleita kyllä koplattiin ja MTOWeja nostettiin 450 kiloon.

 

Koplauskoneisto on varsin mielenkiintoisen näköinen, kannattaa vilkaista kun B osuu kohdalle. Helpoiten koplauksenhan näkee ohjaamosta, kammelta / hammastangosta lähtee koplatussa koneessa 2 työntötankoa pääkaaren sivuun.

 

A/B mallin Pikeissä muuten on ainakin kahdenpituisia siivekkeitä, meidän hiili-B:ssä siiveke jatkuu kärkipyöristykseen asti (vrt D) mutta esim s/n 20106 on lyhyt siiveke. No, offtopiciksi menee.

 

Yt

 

Riku

 

 

Offiksi on näköjään mennyt jo aikoja sitten 8)

[Mikko Kallas 0]

Tämän tapauksen tutkintaselostus on julkaistu:

http://www.onnettomuustutkinta.fi/44165.htm

 

MikkO

[Guest Sakari Pyörre]

Olipa asiantuntevan oloinen tutkintaselostus. Mitäpä siitä paljon muuta voi päätellä.

 

Pari juttua kiinnitti allekirjoittaneen huomion.

1. Mitä lautakunta konkreettisesti  tarkoittaa, kun korostaa "henkilökohtaista vastuuta todellisen tyyppikohtaisen lentovalmiutensa arvioinnissa"? Tarkoittaako tämä, että ei saisi olla liian itsevarma? Ilmeisesti. Ainakaan muuta koulutusta ja kokemusta samantyyppisellä koneella ei olisi voinut hankkia, koska samantyyppisiä ei ole.

2. Tuuli pudotti siiven... no tuuli tai mikä tahansa, tuulihan nyt ei kumminkaan ollut kovin kummoinen. Sattuuhan tuo siipi joskus maahan startissa, sen jälkeen on maan pinnan ominaisuuksista kiinni, tarraako siipi maahan.

 

Kylmää luettavaa.

[Jaakko Kuusisto 3]

>Maasta noustessaan purjelentokone oli hyvin epätavallisessa asennossa, voimakkaassa vasemmassa sivuluisussa ja oikealle kallistuneena.<

 

Huomauttaisin opettajana, vasemmassa sivuluisussa on kone vasemmalle kallellaan, oli lentosuunta mikä hyvänsä.

 

...enpä taida lukea tuota enempää 

[Guest petikko]

>Maasta noustessaan purjelentokone oli hyvin epätavallisessa asennossa, voimakkaassa vasemmassa sivuluisussa ja oikealle kallistuneena.<

 

Huomauttaisin opettajana, vasemmassa sivuluisussa on kone vasemmalle kallellaan, oli lentosuunta mikä hyvänsä.

 

...enpä taida lukea tuota enempää 

 

Ei se lentokone ilmassa ollessaan tiedä missä asennossa planeetta on siihen nähden. Seikalla ei ole merkitystä vaikka raportissa koneen asentoa luisun aikana onkin verrattu maahan.

[Jaakko Kuusisto 3]

Ei se lentokone ilmassa ollessaan tiedä missä asennossa planeetta on siihen nähden. Seikalla ei ole merkitystä vaikka raportissa koneen asentoa luisun aikana onkin verrattu maahan.

Ahas.

Eipä silti vaikuta kovin asiantuntijan lausunnolta

[Guest Sakari Pyörre]

>Maasta noustessaan purjelentokone oli hyvin epätavallisessa asennossa, voimakkaassa vasemmassa sivuluisussa ja oikealle kallistuneena.<

 

Huomauttaisin opettajana, vasemmassa sivuluisussa on kone vasemmalle kallellaan, oli lentosuunta mikä hyvänsä.

 

...enpä taida lukea tuota enempää 

 

Lue vaan.

 

Siinä koneessa oli vetonaru kiinni. Se veti konetta reilusti vasemmalle, todella isolla voimalla. Noin 30 astetta sivulta. Niin että oli se voimakkaassa vasemmassa sivuluisussa oikealle kallistuneena.

 

Voit sitten kuvitella eteenpäin tilannetta: Ohjaaja on poikkeuttanut sauvan taakse vasemmalle ja polkenut vasenta jalkaa. Kone on pyörähtänyt nopeasti vasemmalle samalla kun kohtauskulma on kasvanut ja vetonaru löystynyt, jolloin nopeus on hidastunut.

 

Ja koko lento on kestänyt 6 sekuntia, suunnilleen. On siinä paljon tapahtumia lyhyelle ajalle.