SIO haku -07

[Guest soullight]

Ja eikun kurssipaitoja teettämään! Logona tikkaiden alta lentävä kone tai kiitoradan yli juokseva musta kissa 

 

Tosta saa muuten väännettyy vaik mitä hauskaa!

 

"Oletteko koskaan miettineet miksi lentokoneissa ei ole riviä 13?" 

 

Hyvältä kyllä näyttää toi Emppu..ei kyllä haittais yhtää jos kerkeis tälle 13(!!) kurssille..

 

[Guest soullight]

Oli Hannu Manninenkin päässy kouluun kun ilmoitti lopettavansa kilpauran ja keskittyvänsä lento-opintoihin 

[Guest Leipadi]

Täällä vielä yksi SIO12-kurssin oppilas.

 

Nyt ei tarvi enää kuin löytää kämppä vuodeksi Malmin läheltä, Tampereella kun nyt asustelen. Että jos joku tarvii kämppistä, tai tietää vapaita kämppiä, niin ilmoitelkaa! lauri.julin(at)tut.fi

[Guest ToniLehtinen]

Itselläni kanssa tyssäsi haku huonoon opintomenestykseen. Olen tässä kuitenkin miettinyt, että onko kehno YO-todistus jo ns. "kuolemantuomio" mikäli liikennelentäjäksi mielii hakea?

Päättötodistuskin on kehno, mutta kävin tässä keväällä aikuislukiossa hieman kokeilemassa miten sujuisi korottaminen. Keskeisten aineiden vikoista kursseista kuitenkin yhdeksiköt lähti (matikka, fysiikka,englanti, äikkä,kemia). Harmittaa tosiaan, ettei lukiossa näihn panostanut kun kerran siihen olisi pystynyt.

 

Eli mitäs luulette, onko mahkuja vielä vakuuttaa näitä karsitaan valintoja tekeviä herroja aikuislukiossa korotetuilla arvosanoilla ja keskiarvolla? Vai onko se vain niin, että jos Yo-todistus on huono (kiitos matikka B) niin asiaa ei mihinkään opistoon (SIO,Patria, Salpauselkä) enää ikuna ole? Motivaatiota ja aikaa todellakin olisi, ja uskon että päättärin keskiarvo vielä yhdeksiikköön nousee, mutta kyllä se hirveetä ajantuhlausta on jos se ei kuitenkaan riitä mitään enää vakuuttamaan.

 

Kiitos

[Guest Vainukoira]

Itselläni kanssa tyssäsi haku huonoon opintomenestykseen. Olen tässä kuitenkin miettinyt, että onko kehno YO-todistus jo ns. "kuolemantuomio" mikäli liikennelentäjäksi mielii hakea?

Päättötodistuskin on kehno, mutta kävin tässä keväällä aikuislukiossa hieman kokeilemassa miten sujuisi korottaminen. Keskeisten aineiden vikoista kursseista kuitenkin yhdeksiköt lähti (matikka, fysiikka,englanti, äikkä,kemia). Harmittaa tosiaan, ettei lukiossa näihn panostanut kun kerran siihen olisi pystynyt.

 

Eli mitäs luulette, onko mahkuja vielä vakuuttaa näitä karsitaan valintoja tekeviä herroja aikuislukiossa korotetuilla arvosanoilla ja keskiarvolla? Vai onko se vain niin, että jos Yo-todistus on huono (kiitos matikka B) niin asiaa ei mihinkään opistoon (SIO,Patria, Salpauselkä) enää ikuna ole? Motivaatiota ja aikaa todellakin olisi, ja uskon että päättärin keskiarvo vielä yhdeksiikköön nousee, mutta kyllä se hirveetä ajantuhlausta on jos se ei kuitenkaan riitä mitään enää vakuuttamaan.

 

Kiitos

 

Hain viime syksynä SIO:on ja läpäisin paperikarsinnan pitkän matematiikan A:lla (päättötodistuksessa 7), tätä tosin varmasti kompensoi muista aineista kirjoittamani kaksi L:ää, kolme E:tä ja yksi M (ja opiskelu yliopistossa (?!)). Eli yksi huonosti mennyt yo-koe ei näyttäisi olevan ainakaan este paperikarsinnasta eteenpäin pääsylle minun tapauksessani.

 

Kannattaa ehkä harkita joidenkin avainaineiden (englanti, matematiiikka, äidinkieli) uusimista. Opiskelu korkeakoulussa voi varmaankin myös auttaa paperikarsinnan läpäisyä (spekulaatiota).

[Guest karjjuh]

Luulisi ettei tuolla matikalla sinänsä ole juuri vaikutusta noissa asioissa. Enemmän uskoisin, että yleinen opintomenestys kertoo jotain henkilön oppimiskyvystä ja kapasiteetista uusien asioiden omaksumiseen. Sitä pitkää matikkaa kun ei tarvita pätkän vertaa siellä koneen nokalla. Kunhan osaat yhteen ja vähennyslaskua mieluiten päässälaskuna ja osaat kertoa ja jakaa, niin ne riittävät kaikessa ohjaamotyöskentelyssä. Ei siellä ohjaamossa ole aikaa eikä tarvetta lähteä integraaleja ratkomaan. Vähän kyllä ihmetyttää jos pitkän matikan arvosana on joku kriteeri, kun ei sitä lentohommissa yhtään tarvita.

 

Lentäjän työ on lentää konetta, ei suunnitella sitä. Tosin jotain on syytä ymmärtää aerodynamiikasta ja rakenteistakin, mutta pilotti ei korkeampaa matematiikkaa tarvitse. Vaikein matemaattinen probleema, johon lentäjä työssään törmää, on jokin yhtälönratkaisutaito jossain lennon valmisteluun liittyvässä tehtävässä jos pitää interpoloida käsikirjan taulukkoarvoja tai sitten geometrian ja trigonometrian soveltaminen tuulilaskuissa, mutta isoissa yhtiöissä nämä kaikki laskelmat on jo valmiiksi tehtynä pilotin kouraan tai sitten tietsikka laskee ne pilotin puolesta. Eli melko vaatimattomilla matemaattisilla taidoilla sitä lentäjä käytännössä pärjää. Taitaa vaan olla lähinnä joku urbaanilegenda tuo matikan taitojen korostaminen lentäjien yhteydessä. Eri asia on sitten se, jos aiot lentokoneen suunnitteluinssiksi. Siellä et lyhkäisellä matikalla pärjää ja pitkänkin sisältö on syytä olla hyvin hanskassa. Muuten tulee äiteetä ikävä kun eteen lyödään Navier-Stokesin yhtälöryhmä (osittaisderivaattayhtälöitä, voidaan esittää komponenttimuodossa, vektorimuodossa tai tensorimuodossa tai hajottaa jokin osa skalaariyhtälöiksi) tai jokin kiva integraaliyhtälö.

 

 

[Samuli Salmela 0]

Mutta jos matematiikka on huono, niin vaikuttaahan se jo paljon yleiseen opintomenestykseen. Huomioitavat aineet kun sattuvat mahtumaan yhden käden sormiin.

 

Esim. ihan lyhyttä matematiikkaa: Arvosanat 10, 10, 10, 5 .....keskiarvoksi tulee 8.75.

[Guest karjjuh]

Mutta jos matematiikka on huono, niin vaikuttaahan se jo paljon yleiseen opintomenestykseen.

 

Tottakai se vaikuttaa ja siinä mielessä olisikin tasa-arvoistavaa huomioida esim. pitkän ja lyhyen matematiikan ero vaikkapa jollain kertoimella, jolla pitkän matikan numeroa kerrottaisiin keskiarvoa laskettaessa (kompensoimaan vaikeampaa tasovalintaa), sillä sama kaveri joka saisi lyhyestä vaikkapa ysin, voikin pitkästä saada vain kutosen tai seiskan, silti matikan osaaminen on samalla reaalitasolla. Toisaalta myös koulujen välillä on suuria eroja, joissakin kouluissa hyviä numeroita jaellaan hölläkätisemmin kuin toisissa (opet kun mielellään pyrkivät arvosanajakaumissa noudattamaan Gaussin käyrää, joten jos muut ovat huonoja, niin heikollakin osaamisella voi yltää hyvään numeroon ja päinvastoin: kovatasoisessa porukassa hyväkään osaaminen ei riitä kuin keskinkertaiseen tai huonoon numeroon). Ainoa jotenkin yhteneväinen testi on valtakunnalliset kokeet tai ylioppilaskirjoitukset, joissa arvosteluskaala on jotakuinkin sama kaikille.

 

Mutta siltikin, matematiikka on vain yksi oppiaine muiden joukossa, olkoonkin että tarkkailtavien aineiden määrä olisikin valinnoissa rajattu. Kokonaisuus ratkaisee ja tietysti kertoohan matemaattinen lahjakkuus ehkä jotain myös persoonallisuudesta, lentäjäksihän haetaan juuri tietyntyyppistä henkilöä. Tiedä sitten mitä persoonallisuuden piirrettä tuolla matematiikalla etsitään, ehkä loogista ajattelukykyä. Matemaatikoissakin on muuten monenlaista tyyppiä ja jotkut ovat siviilissä jopa melkoisia huithapeleita tai hajamielisiä professoreita. Kaikenlaista löytyy elvistelevästä egoistista sulkeutuneeseen nyhveröön, mutta kenties tuo abstrakti ajattelukyky ja loogisuus ovat ne yhdistävät tekijät joista ei ole haittaa lentäjällekään.

[Henri Karlsson 0]

Niinkuin eräs opettajamme sanoi niin ei ole olemassakaan mitään simultaanikapasiteettia vaan hyvä lentäjä osaa tehdä monta asiaa peräkkäin.

Ei siellä koneessa oikeasti pysty tekemään asioita samaikaisesti, bullshit 

[Veli-Matti Karppinen 12]

Niinkuin eräs opettajamme sanoi niin ei ole olemassakaan mitään simultaanikapasiteettia vaan hyvä lentäjä osaa tehdä monta asiaa peräkkäin.

Ei siellä koneessa oikeasti pysty tekemään asioita samaikaisesti, bullshit 

 

Olematta asiantuntija voisin kuitenkin arvailla, että hyvä SA (Situational Awareness, tilannetietoisuus?) on mahdollista simultaanikapasiteetin ansiosta? Eli kun teet niitä yksiä asioita peräkkäin ohjaamossa, voit samalla nupissasi päivittää niiden vaikutusta ympärilläsi olevaan alati muuttuvaan maailmaan. Eli ei nyt ehkä ihan BSsää kuitenkaan...

 

t: V-M

[Guest topperharley]

Koneen ohjaaminen, trimmaaminen, mittarin lukeminen, jalan painaminen, selvityksen kuunteleminen jne. onnistuu kyllä täysin samanaikaisesti. 

[Henri Karlsson 0]

Koneen ohjaaminen, trimmaaminen, mittarin lukeminen, jalan painaminen, selvityksen kuunteleminen jne. onnistuu kyllä täysin samanaikaisesti. 

Ei ehkä kuitenkaan ole se paras mahdollinen vaihtoehto, voi tulla sutta ja sekundaa  Kukin tavallaan

[Guest karjjuh]

Koneen ohjaaminen, trimmaaminen, mittarin lukeminen, jalan painaminen, selvityksen kuunteleminen jne. onnistuu kyllä täysin samanaikaisesti. 

 

Ei tuo pohjimmiltaan eroa juuri autolla ajamisesta vaikka ympäristö onkin eri. Kokemuksen myötä ohjaaminen muuttuu niin automaattiseksi, ettei se enää kuormita kapasiteettia (tulee refleksin omaiseksi). Autoa ajaessasikin osaat pitää auton omalla kaistalla, seurata nopeusmittaria ja säätää nopeutta jalalla, vaihtaa vaihteita, käyttää vilkkua, seurata muuta liikennettä ja vieläpä puhua kännykkäänkin (handsfreenä tietenkin, että lain kirjain toteutuu) tai keskustella kyytiläisten kanssa. Ei tuota suurta tuskaa suurimmalle osalle ihmisistä, mutta ei tuosta "simultaanikapasiteetista" ole silti tehty suurta numeroa autoilun yhteydessä (paitsi handsfree keskustelussa). Mutta totta kai opetteluvaiheessa jo se pelkkä ohjaaminen vie suuren osan kapasiteetista, oli sitten kyseessä auto tai lentokone. Vie oman yksilöllisen aikansa kunnes perusohjaaminen muuttuu automaattiseksi selkäydintoiminnoksi, mutta harjoittelun ja kokemuksen myötä niin vain käy. Mittarilentoa voisi ehkä verrata liukkaalla ajoon: kummassakin pienet poikkeamat on korjattava heti ja oikean suuruisena, muuten karkaa vehje käsistä. Mutta harjoittelu tekee tässäkin mestarin. Suurin kapasiteetin kuormitus tapahtuu siis opetteluvaiheessa, myöhemmin toimintojen automatisoiduttua niitä ei tarvitse enää juuri ajatella, vaan kapasiteettia vapautuu vaikkapa sen selvityksen kuuntelemiseen ja takaisin lukemiseen.

 

 

[Arto Virtanen 15]

Ei tuo pohjimmiltaan eroa juuri autolla ajamisesta vaikka ympäristö onkin eri. Kokemuksen myötä ohjaaminen muuttuu niin automaattiseksi, ettei se enää kuormita kapasiteettia (tulee refleksin omaiseksi). Autoa ajaessasikin osaat pitää auton omalla kaistalla, seurata nopeusmittaria ja säätää nopeutta jalalla, vaihtaa vaihteita, käyttää vilkkua, seurata muuta liikennettä ja vieläpä puhua kännykkäänkin (handsfreenä tietenkin, että lain kirjain toteutuu) tai keskustella kyytiläisten kanssa. Ei tuota suurta tuskaa suurimmalle osalle ihmisistä, mutta ei tuosta "simultaanikapasiteetista" ole silti tehty suurta numeroa autoilun yhteydessä (paitsi handsfree keskustelussa). Mutta totta kai opetteluvaiheessa jo se pelkkä ohjaaminen vie suuren osan kapasiteetista, oli sitten kyseessä auto tai lentokone. Vie oman yksilöllisen aikansa kunnes perusohjaaminen muuttuu automaattiseksi selkäydintoiminnoksi, mutta harjoittelun ja kokemuksen myötä niin vain käy. Mittarilentoa voisi ehkä verrata liukkaalla ajoon: kummassakin pienet poikkeamat on korjattava heti ja oikean suuruisena, muuten karkaa vehje käsistä. Mutta harjoittelu tekee tässäkin mestarin. Suurin kapasiteetin kuormitus tapahtuu siis opetteluvaiheessa, myöhemmin toimintojen automatisoiduttua niitä ei tarvitse enää juuri ajatella, vaan kapasiteettia vapautuu vaikkapa sen selvityksen kuuntelemiseen ja takaisin lukemiseen.

 

 

Tästä voidaan vetää johtopäätös, että koulutukseen valitaan sellaiset henkilöt jotka oppivat nämä taidot nopeasti tai ovat jo kyvyiltään sellaisia, joille ei tarvitse tätä juurikaan opettaa. Toisilla henkilöillä on kyky tehdä suorituksesta automaattista nopeammin kuin toisilla, kyky mukautua eri tilanteisiin on nopeampaa kuin toisilla. Toisin sanoen valitaan "valmiita" koulutettavia oppilaita. Parin vuoden koulutus on tiukka ja intensiivinen jakso, jolloin ei ole aikaa alkaa opettamaan sitä että miten asioita opitaan. Juuri näitä asioita mittaavia testejä SIO teettää testeissään.

[Veli-Matti Karppinen 12]

 

Pekka Lehtisen mainio blogi kuvaa mielestäni hyvin varsinkin näissä viime jaksoissa sitä, kuinka kapasiteetti joutuu koetukselle opeteltaessa uusia juttuja.  Todella hienoa, että hän on jaksanut kirjoitella kokemuksensa kaikkien nähtäville 

 

t: V-M

[Guest soullight]

Terve taas!

 

Jos en ihan väärin muista niin siellä on sio12 kurssi alkanut tällä viikolla. Pojilla jännät paikat. Ois kiva kuulla jotain juttuja miltä ne penkit on maistunut? 

[Jouni Suominen 0]

Juu, alkoihan se. Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin paikkoihin ja toisiimme, ja nyt ollaan pari päivää luettu teorioita. Semmoisia reilun kuuden tunnin päiviä ollut. Ja kyllähän se maistuu!

[Guest thl]

alkuperäinen kysymykseni lienee turha tämänpäiväisen tragedian jälkeen. ikävä kyllä...

[Guest soullight]

Tässä lähdin kuuluttelemaan SIO13 kurssin porukkaa. Koulun alkuun on karvaa yli 4 kuukautta aikaa ja ajattelin, että kämppää kannattaisi pikkuhiljaa alkaa kyselemään Etelä-Suomesta. Tarkkaa alkamispäivää ei ole vielä tiedossa, mutta koulun alkaminen Helsingissä on jo varmaa. Löytyisikö kurssilaisista porukkaa, joka olisi halukas hakemaan "lentäjäsolua"? Esimerkiksi 3 hengen solukämppä jostain melko läheltä Malmin kenttää. Yhteinen kämppä olisi vaan loistava esimerkiksi illanistujaisia ja yhteistä aivoriihipänttämistä ajatellen. Halukkaat voivat laittaa viestiä tähän threadiin tai privaattina suoraan mulle. Tänks!  8)

[Markus Piironen 0]

Tässä vaiheessa lienee hyvä siirtyä kirjoituspuolelle foorumilla pelkän lukemisen sijaan... SIO 13 kutsuu siis itelläkin ja kuten Jussille jo toista kautta kirjoittelin, kimppakämppä kuulostaa ihan pätevältä vaihtoehdolta. Varmaankin HOAS on helpoin vaihtoehto ja heiltä mahdollisimman lähellä kenttää sijaitseva kämppä. Löytyiskö kolmatta halukasta?

[Guest malipekk]

Jees sama juttu SIO13 kutsuu...Itse olen myös miettinyt tollasta yhteiskämppää muiden kurssilaisten kans, ja sehän olis kyl todella hyvä vaihtoehto, Olen erittäin kiinnostunut joo vaikka koulun alkuun onkin vielä jokunen kuukausi niin voishan kämppää rueta jo kyselemään ja etsimään,

[Guest soullight]

Hommahan näyttää hyvältä. Aletaan siis etsiä kämppää kokoonpanolla Tiainen, Piironen, Malinen. Jos paljon muitakin halukkaita löytyy niin voidaan katsoa järjestelyä uudestaa

[Ville Jolkkonen 0]

Olisin kans kiinnostunut lentäjäsolusta. Mitenkähän isoja soluja Hoasilla on vai löytyykö lisää porukkaa?

[Antti Mikkonen 0]

Minuakin kiinostaisi tuollainen soluviritelmä. Lienenkö ainut oululainen vai onko muitakin vähääkään pohjoisempaa tulevia?

[Guest mattike]

Tervepä vaan tuleville kurssikavereille, ja tosiaan kiinnostaisi myös tuollainen lentäjäsolu. Itse olen tulossa Kuopiosta päin, eli täältä vähän pohjoisemmasta myös