Onnistuuko suunnistus ilmassa ilman elektroniikaa?

[Guest Masa]

Voisitko, Matti, valistaa mikä se semmoinen wannabepilotti on? Noh, oli mikä oli, taidankin heti ilmoittautua ensimmäisten joukossa semmoiseksi...

No se on varmaan eri juttu eri ihmisten mielissä, mutta minulle se on sellainen kaveri, jolle on kertynyt ehkä jo vähän liikaakin tiimaa tietokonesimulaattoreissa ja flightforumilla ja kentän laidalla. Ja siihen liittyy toki halu olla huippupilotti jonain päivänä.

Itsekin olen tavallani wannabepilotti, koska haluaasin kauhiasti päästä lentämään uusimmilla kaksimoottorisilla ilmaherruushävittäjillä ja pudottelemaan Iranin vallankumouskaartin pahantekijöitä taivaalta ja lisäksi haluaisin päästä B-52 pommituslennolle Afganistaniin taistelemaan Al Qaidaa vastaan. Tämän suhteen kello käy jo kovaa.

Jonkun kun pitää varmistaa, ettei aurinko vapaudelle koskaan laske.

 

PS. Matti, kerros vielä, paljonko sulla on matkalentokokemusta yksipaikkaisella Pittsillä?

 

Ei ole kokemusta yksipaikkaisesta Pittsistä.

[Guest Sakari Pyörre]

purjelentäjänä arvostaa hinauslentäjää, joka toimittaa hänet 500 metriin noston oikealle puolelle, jotta hän voi irrottaa ja kaartaa vasemmalle nostoon...

 

Sais se lautturi vielä löytää takaisin kotiin!

Kai me ollaan nähty, mä oon nähny kaikki. Alkavalla viikolla tätä ihmettä voi ihailla Nummelassa.

 

Olliin viitaten... on ne naapurikentän tyypit outoja. Onneks ei oo itteen tarttunu.

[Lauri Juhansalmi 0]

Itse oon tällainen 100+h wannabepilotti. Kartalla ja radiolla suunnistetaan, gps on mukana sillointällöin. Varsinkin jossain ADIZin tuntumassa tulee vähän luntattua kepsukkaa, ettei tartte suotta lähteä laitokselle kahville. Melko hyvin sitä on tässä "uran" aikana kartalla pysytty, mutta kyllä rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että joskus on vähän tullut päätäkin raavittua.

 

Vaikka sanotaankin, että hyvä lentäjä ei lennä paikkaan, josta vain erinomainen lentäjä pääsee pois, täytyy muistaa, ettei lentäjät kuitenkaan ole ennustajia. Toki, hyvällä suunnittelulla ja riskien minimoinnilla ei huonoon keliin jouduta. Historia kuitenkin tuntee jokusen tapauksen, jossa se edessä oleva masto on kadonnut näkyvistä ja määränpääkenttä onkin vaihtunut toiseksi.. Itse pidän lyhyelläkin paikallislennolla kartat käsillä, sillä eihän vara venettä kaada.. No, mä oonkin tällanen pojankloppi vain 

[Guest tuomoj]

Ei ole kokemusta yksipaikkaisesta Pittsistä.

 

Niin vähän arvelinkin. Jos olisi, niin ymmärtäisit, miksi jotkut mielellään käyttävät suunnistuksen apuna gepsiä.

 

Eikä sitä gepsiä vain ja ainoastaan Pittsillä matkaa lentäessä tarvi, mutta se on hyvä esimerkki semmoisesta koneesta, jossa siitä on hyötyä, kun kartalla suunnistaminen ei ole tehty liian helpoksi.

 

Tuomo

[Jaakko Kuusisto 3]

>käyttävät suunnistuksen apuna <

 

siinä tuo ydin   

[Matti H. Virtanen 5]

Niinpä niin, Matti. Et kyllä vastannut kumpaankaan kysymykseeni...

Huomasithan varmaan, että tämä kommentti;

 

Juu kyllä peruskartta on ihan oiva suunistusväline mikäli tekniikka ei pelaa. Harjootus tekköö mestaajan.

on eri Matti Virtasen kirjoittama kuin muut kommentit. Mikäli tarkoitit ylläolevalla toteamuksellasi tuota minun kommenttiani, niin vastaisitko minulle, että miksi hemmetissä minun pitäisi vastata sinun eri henkilölle esittämiisi kysymyksiin?

 

Ja mikäli et todella erottanut, että kyse oli kahdesta eri kirjoittajasta vaikka nimessä on selvä ero (tälle foorumille tuskin voikaan rekisteröityä kahta kertaa samalla nimellä) niin ihmettelen mistä löytyy se lääkäri, joka on sinulle medikaalin kirjoittanut sen Pittsin lentämiseen. Viimeksi kun itse ilmailulääkärissä vierailin niin siellä vielä näkökin tarkistettiin. Sekä kauko- että lähinäkö.

[Mikko Maliniemi 5]

Ja mikäli et todella erottanut, että kyse oli kahdesta eri kirjoittajasta vaikka nimessä on selvä ero (tälle foorumille tuskin voikaan rekisteröityä kahta kertaa samalla nimellä) niin ihmettelen mistä löytyy se lääkäri, joka on sinulle medikaalin kirjoittanut sen Pittsin lentämiseen. Viimeksi kun itse ilmailulääkärissä vierailin niin siellä vielä näkökin tarkistettiin. Sekä kauko- että lähinäkö.

 

No hohhoijjaa. Joko se oli pieni epähuomio Tuomolta, tai sitten hän ei sitä viestiään tarkoittanut sinulle alkuunkaan. Yleensä, kun osoitetaan joku viesti tietylle henkilölle, käytetään lainaustoimintoa. Sitähän tässä ei nyt tehty, joten turha sinun on tuosta viestistä hernettä nenään vetää.  Oletko koskaan miettinyt, että ihminen on erehtyväinen eläin? Varmasti itsekin olet lukenut joskus epähuomiossa väärin (tässä tapauksessa se on vielä erityisen helppo sotkea teidät kaksi keskenään) tai tehnyt jonkun vastaavan erehdyksen, mutta tuskin silti toivoit saavasi tuollaista ryöpytystä niskaasi. Tuollainen vihjailu menee jo vähän turhan pitkälle. Jatkossa sopii miettiä vähän tarkemmin, mitä kirjoittelee...

 

Normaalisti olisin tuon viestisi poistanut ilman mitään varoituksia, mutta tällä kertaa päätin jättää sen kaikille esimerkiksi siitä, mitä täällä palstalla ei hyvällä katsota. Uskallan tämän tehdä, koska uskon, että Tuomo ei tuosta viestistäsi jaksa provosoitua...

[Tuomas Kuosmanen 52]

Täytyy kyllä sanoa että meni multakin ihan ohi että meillä on nyt ainakin kaksi Matti Virtasta täällä, ei noita aina hoksaa kun nopsaan lukee ketjua. Sinänsä nimen yleisyyden suhteen aika ihme ettei ole sen enempää.

 

Jotta aiheessa pysytään, pollista puuttuu vaihtoehto "käytän kaikkia koneessa olevia suunnistusvälineitä yhtäaikaa, toistensa tukena".

 

//T

[Guest tuomoj]

Ja mikäli et todella erottanut, että kyse oli kahdesta eri kirjoittajasta vaikka nimessä on selvä ero (tälle foorumille tuskin voikaan rekisteröityä kahta kertaa samalla nimellä) niin ihmettelen mistä löytyy se lääkäri, joka on sinulle medikaalin kirjoittanut sen Pittsin lentämiseen. Viimeksi kun itse ilmailulääkärissä vierailin niin siellä vielä näkökin tarkistettiin. Sekä kauko- että lähinäkö.

 

Epähuomiossapa hyvinkin. Pahoitteluni, sillä se selvästi aiheutti Matti H. sinulle ahdistusta.

 

Siitä Pittsillä lentelystäkin on jo vierähtänyt viisitoista vuotta, tosin ei se Eagle taida sen kummoisempi olla... Jo silloin taisi Oksasen Pekka sen medikaalin kirjoittaa.

 

Nythän tuo on taas elokuussa katkolla. Voipi olla, ettei Pekka tälläisen jälkeen enää sorru moiseen...

 

Tuomo

 

PS. Ehkäpä siellä lääkärintarkastuksessa pitäisi tarkistaa luetun ymmärtäminenkin? Tässäpä vinkki laitokselle...

[Matti H. Virtanen 5]

Epähuomiossapa hyvinkin. Pahoitteluni, sillä se selvästi aiheutti Matti H. sinulle ahdistusta.

Jep, en mielestäni ole velvollinen kommentoimaan jollekulle toiselle asettamiasi kysymyksiä. Sen kummemmin ei ahdistanut.

 

PS. Ehkäpä siellä lääkärintarkastuksessa pitäisi tarkistaa luetun ymmärtäminenkin? Tässäpä vinkki laitokselle...

Ja huomiokyvyn mittaamiseenkin olisi hyvä jotakin kehittää.... ???

 

Mutta kyllä Maliniemi muuten oikeassa on, olisi pitänyt enemmän miettiä millälailla asian ilmaisee.

[Tuomas Kuosmanen 52]

Mutta kyllä Maliniemi muuten oikeassa on, olisi pitänyt enemmän miettiä millälailla asian ilmaisee.

 

Jep, turha tästä on liian isoa soppaa tehdä Tervetuloa foorumille, kun nyt tuli todetuksi että teitä Matti Virtasia on yksi lisää

 

//T

[Guest Masa]

Jep, turha tästä on liian isoa soppaa tehdä Tervetuloa foorumille, kun nyt tuli todetuksi että teitä Matti Virtasia on yksi lisää

 

//T

 

Meitä on vaikka huru mycket. Emme kuitenkaan ole kaikki Virtaset sukua toisillemme

[Guest Count]

Asiansa osaava VFR-pilotti tietää missä lentää, osaa lukea keliä ja muutenkin käyttää päätään. Kuten sanottua, olen useamman kerran sellaisen kyydissä lentänyt ja tiedän, että kun esim. mennään Ilmajoelta Vaasaan, ei siinä karttaa tarvita, riittää kun lentää "maamerkistä" toiseen.

 

Ovatko nämä kuvauksen kaltaiset lentäjät kenties vastineita maantieliikenteessä vanhasta muistista ajaville jäärille, jotka etenevät periaatteella "ei sieltä ole aikaisemminkaan junaa tullut" tai "en minä tuota rekkaa jää varttoomaan (jos edes moista huomaa) kun tästä vaan nopiasti ajan pikitien ylite"?

[Marko Einamo 0]

"käytän kaikkia koneessa olevia suunnistusvälineitä yhtäaikaa, toistensa tukena".

 

Noin minäkin nykyään toimin. Eli kaikki mahdolliset laitteet päälle ja ei kun ristiin tsekkaamaan aika ajoin , että kaikkien mielestä ollaan yhdessä ja samassa paikassa.

 

Itse käytän GPS:ää usein tavallaan DME:nä, josta saamani etäisyystiedon avulla mittailen koneen sijaintia aika ajoin kartalle. GPS antaa mukavaa turvaa ja sen avulla saa koneesta näkyvän maaston ja paperikartta vastaavat paremmin toisiaan. Uusimmat karttaplotterit ovat sitten jo oma lukunsa liukukulma laskimineen kaikkineen.

 

Kerran muuten oli lennolla mukana nuori pilotin alku, joka ihmetteli kun koko ajan höpötin eteen tulevien järvien muodoista ja kylien ja jokien kiemuroista yrittäen kuumeisesti etsiä kartalta samanlaisia ja nimiä niille. "Eikö riitä että tiedämme olevamme 45 mailia kohde kentästä suuntaan 255 astetta" kuului ihmettely. Hänestä tuntui varmasti oudolta pinttynyt tapani kertoa kaikille koneessa oleville valtateiden ja sähkölinjojen sekä junaratojen ylitykset.

 

t: Marko

[Peter Lord 191]

Tämä n 4000 h wannabe-isoisä kävi juuri viikon reissulla Välimerellä kääntymässä  ja joka ikisellä legillä ensin

- lentosuunnitelma tehtiin Jeppesenin Fligt Suitella (joskus meni jopa yli 2 minuuttia per legi)

- ladattiin säät, Notamit ja muut oheistiedot 3G-yhteydellä Jeppesenin tietokannasta

- tehtiin Flight log joko printterillä tai kynällä

- otettiin Jeppesenin reittikartat ja IAL-kartat nippuun ohjaamoon

- waypointit syötettiin GPS:n muistiin käsin

- seurattiin lennon etenemistä EFIS-näytöltä

- kun lennonjohto sanoi että "from present position direct XXXX" niin "XXXX" syötettiin ensin GPS:ään ja katsottiin sitten EFIS-näytöltä missä se onkaan...

- oltiin koko ajan kartalla (uskokaa tai älkää...) 

 

 

... ja lentäjähän ei suinkaan ole eksyksissä vaikkei hän aina tiedäkään 100% missä hän on. Ennemminkin pitää tietää minne on menossa, miten sinne pääsee ja milloin siellä ollaan.  Sekä se, minne mennään silloin kun everything sucks reitillä kesken kaiken.

 

Älkää hyvät ihmiset niin tosissanne jankuttako GPS vastaan paperi -aiheesta.  GPS on keksitty lentokoneiden  suunnistusvälineeksi. Käytetään sitä siis lentosuunnistukseen. Karttakin on keksitty. Käytetään siis karttaa.  Jeppesen on tuottanut mainiot apuvälineet lennon suunnitteluun ja monitorointiin.  Käyttäkää sellaisia jos teillä sellaiset on. Tai kakkaraa, jos haluatte.  Voihan sitä ostaa polkupyöränkin ja taluttaa sitä loppuikänsä.    En tiedä mitä erityisen sankarillista on siinä, ettei käytetä tarkinta käytettävissä olevaa tekniikkaa.

 

Toki on hyväksi, että navigaation teoria on hallussa ensin, eli tiedätte, mitä olette tekemässä.

 

Ja lisäksi lentäminen on oikeastaan aika kivaa.

 

Peter

 

 

EDIT: Kertokaapa hyvät kollegat, kuinka monta kertaa teillä on kesken lennon GPS oikeasti sanonut "poks?"  Näissä keskusteluissa kun tuntuu olevan pääargumenttina, että GPS on aina vaan toissijainen väline -  koska se kuulemma voi sanoa  POKS..  Itse olen kuluneen 10 vuoden aikana lentänyt pääasiassa GPS:n varassa (GPS = koneeseen kiinteästi asennettu IFR-hyväksytty BRNAV-kelpoinen laite) eikä yhtä ainutta kertaa ole mikään poksahtanut.

 

 

 

[Tapio Valkama 0]

0.458 vuoden  lentokokemukseni aikana GPS teki yhden ainoan kerra kepposen . Silloin, joskus 1990 vaiheilla, Trimblen TNL 2000 lopetti suunnistamisen kesken eikä kertonut siitä autopilotille  . En hoksannut tsekata pirun pientä lamppua joka siitä varoitti (dead reakogning on...). Eli oma töppäyshän sekin... 

 

Oman käsitykseni mukaan kaikkia koneeseen kiinteästi kiinnitettyjä vehkeitä ja nappuloita pitää myös osata käyttää. Olkoon kepsu,VOR, ADF tai muu. Eli jos koneessa on hyväksytty kiinteästi asennettu GPS, niin miksei sitä sitten käytetä ja pidetä pergamenttikarttoja varalla ?

 

Viimeisten vuosien aikana Euroopan ilmatilat ovat täyttyneet erityyppisillä "kieltoaueilla". Niitä ilman kepsua kiertäessä tulisi varmaan jokaiselle hiki otsaan. Voisi tulla kalliiksikin... lennettiinhän ennen kepsua useimmiten myös ilman tranponderia (VFR) eikä kellään ollut TCAS-ia juorumassa missä mentiin 

 

Peterin lento Suomesta Välimeren rantaan taitaisikin ilman tämän päivän eletroniikkaa olla nykyaikana aika vaivan takana. Mutta tietty se voisi onnistuakin...

 

Tapio

 

 

 

 

[Osmo Jalovaara 188]

Jos et ole Sakari poikaa nähnyt, niin isän ainakin varsin äkettäin Suhinussa Räyskälässä.

 

Täytyy kertoa tässä juttu ajoilta, jolloin GPS:stä ei ollut tietoakaan. Toukokuisena sunnuntaiaamuna olin viemässä Malmilta Klemmiä (OH-ILI) Nummelaan. Varsin tuore vaimoni ja sittemmin Tuomon äiti oli ensi kertaa mukanani lentokoneessa. Starttasimme Malmilta ja aloitin matkanteon arvioimallani rukkaskurssilla Nummelaan selostaen puheputken kautta vaimolleni lentämisen ihmeellisyyksiä. Karttaa en ollut tietenkään vaivautunut ottamaan näin lyhyelle matkalle mukaan. Siihen aikaan ei vielä ollut edes Tarvon tietä. Kohtalaisen ajan lenettyämme rupesin ihmettelemään, kun Nummelaa ei ala näkyä, ja kaikkialla ympärillä oli vain vihreätä metsää. Pohdin tilannetta vähän aikaa ja totesin olevani eksyksissä. Ratkaisuksi valitsin kääntymisen etelään ja lentämisen tähän suuntaan kunnes meri tulee näkyviin, sitten itään ja matkan aloitus lähes lähtöpisteestä uudestaan. Monessa muussa asiassakin tarkka vaimoni havaitsi kuitenkin, että jotain oli muuttunut, ja kohta kuului kuulokkeista kysymys:" Kun läksimme Malmilta, aurinko oli takana oikealla, nyt se on edessä vasemmalla?" Ei auttanut muu kuin tunnustaa, että olemme eksyksissä, ja selostaa toimintasuunnitelma. No aikanaan tulimme meren rantaan ja sitten Munkkiniemen kautta Turun tien varteen ja aikanaan Nummelaan. 36 km matkaan meni 1h20 min. Tämän jälkeen olen aina huolehtinut siitä, että kartta on mukanani, jos on pienikin mahdollisuus, että joudun poistumaan laskukierroksesta tai kentän välittömästä läheisyydestä. Vaimo kyllä vieläkin 45 vuoden jälkeen muistaa kysyä matkaan lähtiessäni:" Onko sinulla kartat mukana?" Hyvä opetus ja muistutus siitä, kuinka aina niin tuttu maisema onkin muutaman minuutin kuluttua täysin outo.

[Hannu Niemi 1]

Saken kanssa (kerrankin!) lähes 100% täysin samaa mieltä. Gepsin (siis kummankin - kummallakin oma dedikoitu akku) mahdollisesti sammuessa jää vain paluu kotikentälle, jonne osaa, jos pääsee ylös. Jos ei pääse, laskee peltoon. Sen varalta on kartta mukana - helpompi joskus antaa ajo-ohjeita ... Ehkä sitten, jos lentäisi ihan oudoissa maisemissa, pitäisi vielä sitä karttaakin helposti saatavilla. Ehkä.

 

hannu

[Matti Huoviala 84]

Ilman GPS:ää ei voi lentää. Kilpa- ja suorituslennot ovat automaattisesti pilalla, jos lennontallentimista eli suunnistuslaitteista menee sähköt. Sittenhän voi lähteä saman tien kotiin. Ja sinnehän aina osaa ilman gepsua, ja ilman karttaakin.

 

Ahtaassa paikassa suunnistaminen, esim Nummelan ympäristö, on mahdottoman vaikeaa ilman kämmykkäkarttaa. Viime kesänä jouduttiin ajamaan välillä nostossa niin että kaarto meni 50 metrin päähän TMA:sta. Saa nähdä miten tiukkaa on ensi viikolla.

 

Tämä nyt oli tietysti vain purjelentäjän näkökulma.

 

 

 

 

Hehee, aika hauska topic.

Jokunen vuosi sitten olin lähdössä Jämiltä vaimoni kanssa kohti kotia. Joku puukonekisoja seuraava ameriikanäijä kyseli siinä valmistautuessamme vaativaan matkalentoon (keli oli hieman sateinen) että onko GPS jo ohjelmoitu? Kaveri suorastaan innostui, kun sanoin, että en moista laitetta ole moottorikoneessa käyttänyt, ajattelin vain kartalla hoidella suunnistamisen Hyvinkäälle asti.

Hänen mielestään kaltaiseni (nappula)tekniikasta vähemmän kiinnostuneet ilmailujat olivat harvinaisuus.

 

No, purjelentäjänä olen Sakarin kanssa osittain samaa mieltä aiheesta, ilman kepsua kisailu ja suorituslentäminen on vähän turhaa.

GPS tuppaa purjekoneissa tilttaamaan mm. sähkön putteeseen ainakin kerran liian usein.

Toisaalta luomupurjelentäjän lentävät silti omaksi ilokseen varsin mittavia matkalentoja ilman sähköisiä systeemejä.

 

Nummelassa voi kyllä lentää ihan ilman karttanäyttöGPShärvelitä. Jopa ihan lento-oppilaat lentävät.

Ilmatila on toki parhaimmillaan aika monimuotoinen, mutta ei mitenkään mahdoton hahmottaa maamerkkien mukaan. Toki korkeusmittariasetuksistakin tulee olla jyvällä...

 

[Olli Hänninen 14]

Kyllähän tuo suunnistaminen onnistuu VOR:lla, jos GPS:sään tulee vika ja toki kartta täytyy aina olla varalla kun ei GPS:stä tiedä milloin se tilttaa. GPS on hyvä apuväline suunnistuksessa, mutta ei siihen tietenkään pelkästään voi tukeutua. GPS on hyvä renki, mutta huono isäntä.

[Juha Huvilinna 0]

Purjelentäjälle tämä gepsi juttu on vähän eri kuin moottoripilotille. Itse en ainakaan purjelentäjänä tarvitse karttaa niillä seuduilla missä yleensä liikun. Löydän kyllä kotiin maamerkkejen perusteelle, suuret kaupungit näkyvät melko pitkälle ja aina niistä on jokin näkyvissä. Lisäksi pitää tietysti tuntea ilmatila ja sen rajoitukset. Kartta on toki mukana aina ja osaan sillä suunnistaa, siitä on myös hyötyä kun kaverit kyselee missä mennään, niin voi jonkin pienemmänkin paikan ilmoitella. Mopulla ajellessani pidän kartan kyllä sylissäni, mutta pääasiallinen suunnistuslaite on gps. Korkeutta moottoroiduilla laitoksilla on yleensä tuhansia jalkoja vähemmän, niin näkyvyyskin on melko paljon rajoitetumpi.

 

En oikein ymmärrä tätä selitystä gps:n pettämistä. Jos laitteet on kunnossa ja niitä käytetään oikein, niin ei ne kovin herästi mene mykäksi. Eriasia on jos yritetään suunnistaa jollain marjastajan gepsillä joka toimii paristoilla. En itsekkään niihin luottaisi, mutta kun gps saa sähkönsä ilma-alukselta ja siinä on vielä oma akkuvarmennuksensa, niin ei se mihinkään pimene, siis ilman omaa rähmäystä.

[Harri Pottonen 5]

Niinkuin kaikki sen tietävätkin, koskaan ei tule täydelliseksi, hyväksi voi tulla kylläkin. Aina oppii jotain uutta.

 

Tämä on kyllä niin hyvin sanottu, että voisi antaa pisteet vuoden totuudesta  Tämä kun me kaikki vielä voitais sisäistää ja vielä niin, että kun saadaan palautetta, ni osattais ottaa se vastaan niin, että meistä tulee niitä hyviä lentäjiä. Se kun jostain syystä meille suomalaisille on niin vaikeaa... siis myöntää olevamme joskus väärässä ja ottaa opiksi.

[Guest moppeli]

Ovatko nämä kuvauksen kaltaiset lentäjät kenties vastineita maantieliikenteessä vanhasta muistista ajaville jäärille, jotka etenevät periaatteella "ei sieltä ole aikaisemminkaan junaa tullut" tai "en minä tuota rekkaa jää varttoomaan (jos edes moista huomaa) kun tästä vaan nopiasti ajan pikitien ylite"?

 

 

Eiköhän tuolla ilmassa kuitenkin liikennettä seurata, vaikka ilman karttaa suunnistetaankin. Ei kai se kauhean vastuutonta ole autollakaan lähteä ajamaan ilman navigaattoria ja GT-karttaa jos menee vaikka naapurikylään mummoaan katsomaan.  8)

[Hannu Niemi 1]

 

Eiköhän tuolla ilmassa kuitenkin liikennettä seurata, vaikka ilman karttaa suunnistetaankin. Ei kai se kauhean vastuutonta ole autollakaan lähteä ajamaan ilman navigaattoria ja GT-karttaa jos menee vaikka naapurikylään mummoaan katsomaan.  8)

 

Itse asiassa purtsikassa mittarien kanssa abt samassa tasossa kuomun reunan yläpuolella olevaa loggeria (tai nykyään yleensä PDA:ta) vilkaisee samalla tavalla kuin mittareita ja mielestäni ilmatilan seurantaa vähemmän häiriten kuin karttaa lukiessa. Olkoonkin, että se peukku olisikin siellä edellisessä paikassa. Varsinkin jos lentää/lentäisi laippakoneella, jossa molemmat kädet ovat helposti muissa hommissa kuin pitämässä kartalla paikkaa. karttaa katsoessa asimä joutuu tarkentamaan lähemmäs ja valoisuuserokin voi olla merkittävästi erilainen, johon pitää soputua ja taas palauttaa edellinen kalibrointi katseen noustua.

 

Sen verran vielä noista elektroniikkavempeleistä ja niiden käytöstä: itse en katsele sitä näyttöä, vaan jos/kun tarvitsen jotain tietoa tarkistan vain sen näytöstä. Toinen asia on joku hälytys (yleensä ilmatila), jolloin tsekkaan mistä on kysymys ja tarvittaessa kuittaan sen pois. Laitteita kannattaa ja IMHO pitääkin opetella käyttämään niin hyvin, ettei lennolla tarvitse etsiä haluamaansa vaan tietää missä se on. Oikein käyettynä laitteet vapauttavat pilotin kapasiteettia siihen ilmatilan tarkkailuun. Väärin käytettyinä tosin myös vievät sitä kapasiteettia vääriin asioihin. Laitteiden näpelöinti pitää myös minimoida konfiguroimalla ne omiin tarpeisiin. Pari kertaa olen sählännyt maassa kiireessä ja joutunut sitten ilmassa korjaamaan esim. jotain tehtävän käännepistettä eikä se ole ollenkaan kivaa.

 

Olen jopa niin vastuuton, etten pidä edes sitä karttapohjaa PDA:n näytöllä, siellä on näkyvissä vain ilmatilat ja jonkun verran teksti-informaatiota, näin parannan laitteen luettavuutta ja lyhennän aikaa, joka on poissa ilmatilan (ja kelin) tarkkailusta. Silti paikkatietoisuus on mielestäni riittävällä tasolla omiin tarpeisiini.

 

hannu

[Antti Laukkanen 15]

Lentelinpä eilen kerrassaan karttasuunnistuslentoa ja muistin oitin, miksi matkalentäminen oli aikanaan kivaa. Se vaan on huiman jännää puuhaa etsiskellä maastosta reittipisteitä, pysytellä viivalla ja keksiä aina vaan uusia ja tarkempia metodeja reitillä pysymiseen. Ilmailukartalla on käsittämätön määrä tietoa. Järvennimien vähyys minua vain ärsyttää. Olisi paljon kivempi mietiskellä oikeilla nimillä kuin keksiä niitä itse...

 

No joo, kun tuolla ajelee parin tunnin suoraa legiä jollain tylsääkin tylsemmällä moottorikoneella Garminin näyttäessä metrintarkasti paikan ja huonona päivänä autopilotin hoitaessa ohjaamisen, on hommasta maku aika lailla kadoksissa. Sitä vaan haukottelee ja odottelee pääsevänsä perille. Mitähän sekin mahtanee tehdä lentoturvallisuudelle, kun syvällisemmin miettii?

 

Kukin taaplatkoon tyylillään, vaan minusta GPS on hyvä renki, mutta heikompi isäntä. Karttasuunnistuksessa on meininkiä, se tekee lennoista nautittavia ja haastavia. Ihan totta. Sitä voi lentää vaikka kuinka tutussa maastossa, mutta aina suorituksessa on parantamisen varaa, jos haluaa lentää yhä vaan tarkemmin. Mukaan voi tietysti ottaa aikamittakaavat, tiukat korkeusrajoitukset, tarkat laskutoimitukset etc., jos tarkkuuslentoa haluaa harjoittaa, mutta se pelkkä viivalla pysyminenkin osaa olla yllättävän palkitsevaa.

 

-A-

 

PS. Kyllä minä välillä lennän ihan vaan sitä Garminia tuijottaen, kartta enempi mallin vuoksi mukana - mahdolliseen tarpeeseen kuitenkin.