Matkalentouro(s)tekosi

[Peter Lord 191]

Aloitetaanpas uusi aihe....

 

Kerropa mieliinpainuvin matkalentosi (jossa itse lensit lentokonetta)

-milloin

-minne

-millä

-millä säännöillä

-millä suunnistusmenetelmällä (ethän vaan GPS:llä ...? - ja jos niin milloin se sanoi POKS)

 

-ja miksi juuri tämä lento on jäänyt mieleen.

- ja minkä olisit tehnyt (olisi pitänyt tehdä) toisin (jos olisit ...)

 

Peter

 

[Kimmo Huoviala 1]

-4.7.2005

-EFNU-EFNU (siinä välillä mm Jalasjärvi ja HML)

-LS6b

-VFR

-Kartalla suunnistin, GPS-loggeri ja LNAV avustamassa ja piippaamassa käännepisteitä, eikä sanonut poks (skumppapullo sanoi keikan jälkeen poks)

-Ensimmäinen 500km matkalento purjelentokoneella, ja vielä edestakaisena, koko matka 625km kohtuullisella keskinopeudella huippuhienona kelipäivänä

  -Olisi pitänyt ajaa vieläkin kovempaa, pidempiä liukuja ja enemmän matkaa, 750km olisi ollut jopa minulle täysin mahdollinen ko päivänä, laskun jälkeen oli keliä vielä pari tuntia.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Guest Sakari Pyörre]

Kato Peter, meni taas purjelentäjien jäsentenväliseksi.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Juhannusaattona 2007,

Räyskälä-Lappeenranta-Piikajärvi-Taavetti-Hollola (heinäpelto), 948 km,

LS-8-18,

sääntöinä FAI vapaa matkalento kolmen käännepisteen kautta,

suunnistus Zander GP941 + winpilot,

varaloggerina Volkslogger, joka sanoi poks 3 tunnin jälkeen. Se oli sivutaskussa ja taisin tönäistä kyynärpäällä virtajohdon irti.

Penkin takan oli paperikartta, GT02. Avustajalla oli TOMTOM, niin ettei me sitä GT-karttaakaan tarvittu. Eikä Tomppaakaan, kone näkyi Forssa-Lahti -tielle.

 

Jäänyt mieleen... no eihän se heti unohdu, miten juhannusta juhlii. (Mukaanlukien avustajat, kiitos vaan Heikki ja kumppanit!)

 

Olisi pitänyt lähteä 20 minuuttia aikaisemmin.

[Jouni Olavi Rautio 66]

Oikeastaan kaksikin. Matkoissa ei sinänsä mitn ihmeellistä, VFR-sormi kartalla. Lähtökohdat vaan olivat erikoiset, ja toivat vähän lisäväriä reissuun. 90-luvun alkua,  kesällä, ja toinen talvella.

 

1.  OH-CCO:n haku Kajaanin takaa pusikoituneelta ex-lantakentältä. (normi kapea hiekkatie)  Eli moottorivaurion takia kone meni sinne laskuun ja sitä lähdettiin pelastamaan, kolme ukkoa ja työkalut+varaosat erääseen 172:een.

Moottori saatiin päivän urakoinnilla kuntoon, ja tunnin maakäytön jälkeen kohti Kuopiota. Kajaanista ei saanut silloin bensaa, joten jaettiin bensat koneiden kesken ja laskujen mukaan ne riittäävät.  Niin riittivätkin.

Ensimmäinen lento moiselta lentopaikalta hieman jännitti, mutta ylös päästiin ja patakin puksutti tyytyväisenä Helsinkiin asti.

 

2. OH-KOT haettiin samalta suunnalta kun nokkateline oli "hieman" kärsinyt laskussa pellolle. Nyt oli talvi, ja kylmä. Lisäksi lyhyt valoisan aika pisti kiirehtimään.

Eka päivä meni muuten mukavasti, mutta yksi osa puuttui ja se saatiin seuraavana päivänä kun hra L tuli Finskillä perässä ja toi osan tullessaan.

Tuskassa saatiin konen tulille, ja lopulta ilmaankin niin että ehdin lentää "täysillä" Kajaaniin jossa yövyttiin, josta aamulla jatkoin kohti helsinkiä ja kaksi muuta ukkoa tulivat L:n saabilla perässä.

Tämäkin oli perus VFR:ää, mutta pahaksi onneksi keli oli kehnohko. Lunta satoi melkein koko matkan, ja karttaa sai tuijotella tiiviisti. Oman lisänsä lentoon toi rikkinäiset "munapussit"... Eli ne nokkapyörän ohjausvarsien läpivienneissä olevat nahkaiset pussit, ne olivat reissun syynä olleen kolauksen takia ns. paskana ja sieltähän tuulee mukavasti... 

 

Ei kai noissa mitn kaduttavaa ole, ihan mukavia lisäyksiä omiin muisteloihin ja sekin että aina ei ole lämmintä ja mukavaa hallia jossa noita veskejä rukataan.

 

EDIT: eiku joo, yks juttu mikä oli virhe... aamupalaksi syöty wieninleike ranskalaisilla paikallisella huoltiskalla... RÖYH

[Guest Sakari Pyörre]

-4.7.2005

-EFNU-EFNU (siinä välillä mm Jalasjärvi ja HML)

 

No nyt kelaan... se 4.7.2005 olikin se kova kelipäivä, monen tonnin päivä, eikö?

 

Me lensimme silloin Menkijärveltä kerhokisoissa 361,7 km tehtävän, minulta se sujui kuivalla LS-7:llä 105,2kmh.

[Kimmo Huoviala 1]

No nyt kelaan... se 4.7.2005 olikin se kova kelipäivä, monen tonnin päivä, eikö?

 

Me lensimme silloin Menkijärveltä kerhokisoissa 361,7 km tehtävän, minulta se sujui kuivalla LS-7:llä 105,2kmh.

 

Tuo oli just se historiallinen päivä, monta tonnia kisoissa. Tuttu oli myös lentämässä Jalasjärvi-edestakaista, laskeutui Nummelaan 21:34. Mun lakuaika oli jo 19:05..

[Mikko Sokero 1]

1990-luvun puolivälissä Cessna 172:lla Arizonasta USAsta Malmille. Kertaakaan en kuikkaan pissinyt. Herrasmies pissii toiletissa. 

[Jyrki Vähätalo 1]

Edellispäivänä lensin Lagosista Johannesburgiin YL-LCZ:ululla. Lento meni ihan mukavasti ja normaalisti eikä siinä tarvittu urotekoja, mutta hullulta tuntui rullatessa tuubille, kun korkeusmittari näytti 5560 jalkaa ja QNH oli ihan oikein.

[Kimmo Huoviala 1]

Edellispäivänä lensin Lagosista Johannesburgiin YL-LCZ:ululla. Lento meni ihan mukavasti ja normaalisti eikä siinä tarvittu urotekoja, mutta hullulta tuntui rullatessa tuubille, kun korkeusmittari näytti 5560 jalkaa ja QNH oli ihan oikein.

 

Ei ollut matkalento joskus taannoin mutta uro(s)tekoon verrattavissa lähteä lennolle maksimipainoissa olevalla vm -67 mopo-cessnalla lentokentältä Jonka korkeus oli 5016ft, lämpötila oli liki +40C... Kiitotietä oli 8200 käpälää ja hyvä että riitti...

[Heikki Sten 1]

Uroteokseni olen kokenut V. 2006 huhti-toukokuun vaihteessa tehdyn  eurooppa turneen HyIk:n Grob G 109 moottoripurjekoneella OH-740. Kuokkasen Antin kanssa mentiin reissu läpi pahemmin tyrimättä vaikka välillä oltiinkin sellasissa keleissä että Suomessa oltaisiin jääty kentälle.

Gps laitteita meillä suht vähän lentokokemusta omaavilla oli kolme kappaletta mukana.  Garmin 196 pelasti kerran meidät pulasta näyttämällä lähimmän kentän paikan. Sitä ennen se sanoi pari kertaa poks kunnes huomasin että akkukotelossa olevat jouset oli niin löysät että virrantulo katkesi.

 

Meidän ennätys taas oli edellisiin juttuihin verrattuna päinvastainen: Hollannissa laskeuduimme kentälle joka oli merenpinnan alapuolella!

 

Niin että mitä tyrittiin? Kerran ruotsin puolella transponderiin tuli laitettua radion jakson lukemat joka pian lennonjohdon ystävällisen huomautuksen jälkeen vaihdettiin oikeaksi.

[Hannu Niemi 1]

Olen tässä jo päivän pohtinut mikä itselleni on se kovin lento. Minähän en ole pitkiä matkalentoja lentänyt, osin taidon puutteen takia, osin siksi,että ne huippukelit kiertävät minua lähes säälittävästi. Sekin monen tonnin päivä: olin kisatoimistossa laskemassa tuloksia. Siellä kypsyi myös päätös, etten enää ikinä laske tuloksia kisoissa, joissa en itse lennä. Kaksi viikkoa huippukelejä ja itse kävin yhdellä tyyppilennolla Kajavalla.

 

Mutta asiaan... Itse asiassa minulla on kaksi lentoa, joista en osaa päättää,kumpi on se isompi uroteko. Toinen on viime kesän Jämin tapahtumassa lennetty yli satasen keskinopeus puukoneella, joka jopa noteerattiin Ilmailussa kesän kovimpana purjelentotekona , toinen purjelentona lennetty siirtolento Vesikseltä Jämille (Tampre TMA etelän kautta kiertäen) vuoden 2003 VGC International Rallye-tapahtumaan. Itselleni ehkä tämä vuoden 2003 lento on ehkä vielä merkittävämpi. Matkaa ei tosin kertynyt kuin 240 km, mutta toisaalta kelikään ei ollut hirveän hyvä. Ensimmäiset n. 60 km lensin vieläpä melko kehnossa kelissä ja yhdessä välissä jopa palasin omia jälkiäni takaisn päin ja odottelin hetken. Paineita lisäsi se, että putki meni toista kautta ja edeltä.

 

Suunnistus tapahtui Volkkari+PDA-yhdistelmällä eikä onneksi sanonut POKS (silloin ei lenotalue ollut vielä yhtä tuttu kuin nyt).

 

Pahinta virhettä ei tapahtunut, kun perille päästiin. Tyypillisesti se huippunosto tuli vastaan juuri sillä hetkellä,kun muutenkin tiesin pääseväni perille, mutta näinhän se aina.

 

Tunnelma oli aika korkealla,kun ilmoitin itseni sitten Jämillä laskukierrokseen, vieläpä hienosti oikein enklanniksi.

 

hannu

[Heimo Paakkinen 4]

Tämän ei oikeastaan pitänyt olla edes matkalento, vaikka siitä sellainen tulikin.

Toimintakenttä oli Savonlinna ja kun keliä tuntui olevan lentelin Vasamalla Punkaharjulle maisemia katselemaan. Takaisin tullessa en järven jälkeen löytänyt nostoa ja jouduin laskeutumaan lehmien laitumelle kymmenisen kilometriä ennen kenttää.

Talon vanhalle emännälle lentokone pihapellossa tuntui olevan elämän tapaus.

Noutoporukkaa odotellessa maitoauto kurvasi talon pihaan. Tuskin auto oli pysähtynyt, kun mummo oli jo nykimässä kuskia hihasta tuvan nurkalle katsomaan mikä ihme pellolla on. Mummon silmissä olin isompikin lentäjäsankari, vaikka itse lentosuoritus, räpsähtäminen pellolle paikallislennolla, ei mikäänlaisen uroteon mittoja täyttänytkään.

[Jorma Laine 3]

Olenko minä kertonut kun lensin Antonovilla (2) yksin? Ilmeisesti olen joten en kerro siitä.

Muitakin mieleenpainuneita lentoja on, yleensä purjekoneella. Yksi matka ultralla on kuitenkin jäänyt mieleeni koska suoritin silloin "ilmatankkauksen". Olin luvannut joskus kauan sitten lentää kellukkeilla olevan Coyote II:n Räyskälästä Ivaloon. Nokalla pörisi kaksitahti-Rotax ja ilmanopeus max 110 km/h. Ja bensaa paloi lähes 20l/h.

Koneen tankkiin sopi muistaakseni noin 30 litraa ja näin toiminta-aika oli melko rajallinen. Koska olin yksin matkassa oli mahdollisuus ottaa reilummin polttoainetta mukaan. Laitoin toiselle penkille 30 litran kanisterin, josta vedin letkun polttoaine säiliöön. Letkussa oli käsin pumpattava (puristeltava), perämoottoreiden irtosäiliöistä tuttu pallo, jolla lennon aikana siirsin penkillä olevasta kanisterista polttoainetta säiliöön. Lisäksi oli kolme 10 litran kanisteria matkatavaratilassa.  Keiteleelle saakka pääsin ilmatankkauksella ja siellä kävin järvellä laskussa ja kaatamassa kanistereista bensat tankkiin. Niillä pääsikin jo Oulujärvelle ja Vaalan hienolle hiekkarannalle. Paikallisen asukkaan avustuksella sain haettua kylältä lisää polttoainetta ja matka jatkui Kemijärvelle, jonne piti jäädä yöksi kun ilta ehti. Elettiin elokuun loppua, joten pohjoisen päiväkin oli jo rajallinen. Niskasen Pentin avustuksella sain taas kanisterit täyteen ja aamulla olikin enää lyhyt matka Ivaloon. Tässä se vesikoneen etu tuli hienosti esiin, jos olisin tullut Kemijärven kentälle, siellä olisi tuskin ollut ketään paikalla. Nyt saattoi laskea lähes kaupungin keskustaan ja kiinnittää koneen venesatamaan, josta matka lähimpään pub.. eikun puhelimeen kesti 10 minuuttia.

Ja suunnistus tapahtui tietysti pelkkien karttojen avulla, GPS oli tuntematon kirjainyhdistelmä siihen aikaan. Suurempia mokia ei matkalle sattunut, en tunnusta kertaakaan eksyneeni. Kun kone on riittävän hidas, on aikaa lukea karttaa. Lentoaikaa taisi tulla reilu 9 tuntia. Finski toi sitten takaisin hieman nopeammin.

Jorma