Kesäpähinöihin vastaukset tai sitten ei...

[Veli-Martti Koivunen 82]

Aina sitä tuntuu löytyvän varastojen kätköistä vanhoja (peto)-lintujen osia, joista olisi mukava saada tietoa, mistä koneesta osa on irrotettu ym. asiaan kuuluvaa.

 

Kyllä tämä nyt välillä Sudokun voittaa, ainakin vaihteeksi.

 

Tästä se alkaa:

 

1. Ranskattaresta varmaankin...

 

V: Valitettavasti nyt ei löytynyt varmennusta asialle, joten saan vielä toistaiseksi ajatella, että tätä vivulla olisi kytkenyt magneettoja joku Morane tai Caudron-Renault pilotti ja lentänyt valvomaan maamme ilmatilaa. Väitteen pohjana vain ranskankielinen teksti.

 

...josta varmennus.

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

2. Herman on tämän tehnyt, mutta mentiinkö yhdellä vai kahdella koneella?

Suomalaisilla on ollut näppinsä pelissä.

 

V: Tähänkään kysymykseen ei taida olla yksiselitteistä vastausta, mutta mittari sopi kyllä arvojensa (0,6-1,8 ata) puolesta Mersuun ja Ju 88-pommikoneeseen. Mielenkiintoiseksi mittarin tekee suomennos, josta on kyllä mahtanut olla hankala lukea tekstiä,taistelun tiimellyksessä, oli se sitten suomeksi tahi saksaksi.

 

-linkki mittarin (Dosen-Ladedruckmesser Fl 20555) alkuperäiseen kaavioon. Huom. printattuna A4 eli lukukelpoinen:

http://www.cockpitinstrumente.de/downloads/Dokumente/Geratezeichnungen/20000-22000/Blatter/Fl.20555.gif

 

[ attachment removed / expired ]

 

Vastaava saksankielisellä tekstillä:

 

[ attachment removed / expired ]

 

Kuva kopioitu sivustosta: http://www.cockpitinstrumente.de/instrumente/katalog/Katalogmenue/web/new%20site/frames2/KatalogMenue.htm

ja sieltä Fl Nummern

 

 

3. Tarvitsiko ruiskukone pumppua ja jos niin miksi, vai mistä tämä uupuu?

 

V: Näin olen ymmärtänyt että moinen värkki on mm. Mersussa, ainakin Jukka Raunion: Lentäjän Näkökulma kirjassa s. 242, mainitaan ryypytyspumpun sijaitsevan lentäjän istuimen vasemmalla puolella. Rasterikuvasta huolimatta sanoisin kysessä olevan sama laite.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Sama laite sivusta:

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

4. Jos Helmut Lipfert tahi kollega palasi juhlimaan mersullaan uutta syntymäpäiväänsä, oliko jalkatilassa tällainen?

 

V: Kyllä näin oli, kaksikin ellen väärin muista lukeneeni, niinkuin Juha Klementtinenkin asian varmisti. Saksalaisittain (Filter-Brandhahn-Armatur) on laite jossa on yhdistettynä polttoaineensuodatin, -pumppu ja palohana. Viimeksimainittun toiminnon takia, otin vihjeeksi taistelulentäjän, koska on varmasti tullut tilanteita jolloin on syytä saada polttoaineenkierto katkeamaan nopeasti. Vrt. toisessa kuvassa näkyvä (aufgehen) A-Z (zu).

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

Kiitos  kaikille asiasta kiinnostuneille ja kysymyksiini vastanneille. Kommenttien vähyys ei minua yllättänyt, olihan kyse lähinnä tekniikasta ei suoranaisesti lentämisestä. Toiset lentää, toisilla on pahvilaatikossa lentokonen osia, näin se vain on. Hyvä lentäjät!

 

Mukavaa kesää!

 

 

 

 

 

 

 

 

[Martti Kujansuu 180]

2. Taisteluteho voisi viitata Mersuun ja muistaakseni juuri 1,8 ATA oli aika lähellä täyttä tehoa. Tosin suomenkieliset tekstit hämäävät, toisena vaihtoehtona voisi olla sitten Pyörremyrsky. Osia ei tosin liiemmin tehty varastoon Pyörremyrskyä varten.

 

Kaksimoottorisessa koneessa en usko mittarin olleen sillä esimerkiksi Dornier Do-17:n täydet tehot vastasivat 1,1 ATA. Toisaalta onhan auton mittareissakin huippunopeus lähemmäs 200 km/h vaikka Lada olisikin alla. 

[Juha Klemettinen 28]

Numero kolmonen on ryypytyspumppu. Käytössä muistaakseni Mersussa, mutta ainakin Vihurissa.

 

Nelonen on puolestaan polttoainesuodatin, jossa on myös pumppu. Tämäkin on kai mersun osa, mutta käytössä myös Vihurissa. Vihurissa tuohon pumppuun on yhdistetty ohjaajan vasemalla puolella oleva vipu. Samanlainen suodatin näkyy myös Humun laskutelinekuilussa.

Voin vilkuilla jossain vaiheessa Vihurin manuaaleja tarkemmin, jos sieltä löytyy lisätietoa osista.

 

JUha.

[Veli-Martti Koivunen 82]

ps. Vaikka kuittasinkin visan päättyneeksi, saa tähän vieläkin lisätä tietämystä ym. vinkkiä.

/VMK

[Ilkka Toivanen 4]

Pöh, vasta löytyi koko ketju, kuka sitä nyt kesälomalla vanhoja kaivelee...

 

Ykkösestä sen verran, että ainakaan Lentäjän Näkökulma II:ssa s. 135 oleva kuva MS 406:n ohjaamosta ei näytä pitävän sisällään moista magneettovipua. Joten ihan veikkauksena vaan, että voisikohan se olla sitten vaikka CR - tai joku muu ranskalaisvalmisteinen vekotin. Olisikohan Breguet täysin poissuljettu?

 

Edit: Ja onhan meillä ollut muitakin Brequetejä suosituimpia ranskalaisia, Caudroneita eri mallillaan yhteensä yli 80, Gordouta ja Georges-Levyä ja harvinaisempina muutama vanhempikin MS... Sveitsiläinen Jaeger lienee tehnyt yhtä sun toista 1800-luvulta. Tämä kysymys jäi vaivaamaan yön yli, eikä taida lopettaa 

[Veli-Martti Koivunen 82]

Minulla on kesälukemistona J.Piipposen: Sissilentäjä - olli Kepsun tarina, jossa hän mainitsee lentäneensä ranskalaisella Hanriot H.232.2 kaksimoottorisella koulukoneella. Tyyppi on minulle outo, niitä oli 3kpl suomessa, joista yksi tuhoutui. Jäljelle jääneet koneet jäivät aikanaan Tampereen varikolle.

 

Tästä minulle tuli  mieleeni, että tuo magnettokytkin on ollut ihan varmasti lentovarikon peruja ja kytkimessä lukee osiot kahdelle magnetolle. Voisiko siis kyse olla esim. ko. kaksimoottorikoneesta vai oliko yksimoottorikoneessakin kaksi magneettoa?

 

En usko että tämä kytkin asia sen paremmin enää ratkeaa, mutta joku alan tietäjä voisi valottaa ainakin tuon magneettojen määrä kysymyksen.

 

Minulle on myös kerrottu että ko. kytkintä on mainittu Kupeeraus-kytkimeksi. Minulle on hieman hämärän peitossa kumpi huusi Kupee ja kumpi Contact, mutta uskoisin että vähän tämän jälkeen kannatti ottaa sormet pois potkurin läheltä ettei nappaissut. 

 

 

 

[Jouni Laukkanen 55]

Tästä minulle tuli  mieleeni, että tuo magnettokytkin on ollut ihan varmasti lentovarikon peruja ja kytkimessä lukee osiot kahdelle magnetolle. Voisiko siis kyse olla esim. ko. kaksimoottorikoneesta vai oliko yksimoottorikoneessakin kaksi magneettoa?

 

Minulle on myös kerrottu että ko. kytkintä on mainittu Kupeeraus-kytkimeksi. Minulle on hieman hämärän peitossa kumpi huusi Kupee ja kumpi Contact, mutta uskoisin että vähän tämän jälkeen kannatti ottaa sormet pois potkurin läheltä ettei nappaissut. 

 

Tyypillisessä lentomoottorissa on kaksi erillistä sytytysjärjestelmää, eli ihan normaali yhden moottorin kytkin on kyseessä.

 

Coupe-asennossa magneetto on pois päältä (oik. maadoittamaton), Contact-asennossa tääs päällä eli moottori käynnistyy Contact asennossa.