Ruotsin ja Tallinnan laivojen korkeuksia

[Guest Masa]

AIS:sia katsellaan ei kuunnella  Se ei lähetä puhetietoa vaan kirjoitettua tietoa.

Viittasin tässä siihen tavanomaisempaan (ainakin ennen) tapaan seurata AIS-liikennettä: skanneri kiinni tietokoneeseen ja sitten vain oikeat kanava(t) kuunteluun. Se on kutakuinkin samaa kuin ACARS-kuuntelu, joka sekin on kuuntelua. Jos radio ei kuule sitä signaalia, et saa ruudulle mitään nähtävää ao. laivasta.

 

Laivan korkeus ei vaikuta paljoakaan tuohon asiaan, sillä tälläkin hetkellä näen työpaikkani koneelta alukset jotka seikkailevat jossain Saksan Kielissä esimerkiksi  -ja näkisin paljon kauempaakin, mutta meillä on rajattu järkisyistä näkymään karttapohjallka näkymä ainoastaan itämeren alueelta, jolloin maaleja on silti jo enemmän kuin tarpeeksi. Sillä, kuinka kaukaa tietoa laivanpäällä näkee ei olisi mitään merkitystä, kun useimpien esimerkiksi rahtilaivojen tapauksessa nopeudet on jotain 12-16 solmun luokkaa, niin jos alus tarkkailee lähiympäristöään, niin esimeriksi kolmen tunnin päässä olevat alukset ovat silloin vasta jossain 36-48 Nm:n päässä.

Onko tosiaan niin, että Ville ei ymmärrä radion kautta ja netin kautta tapahtuvan AIS-kuuntelun eroa ? Ja olet töissä alalla ?

 

Näkeehän sitä netin kautta kuka tahansa vaikkapa Englannin kanaalissa seilaavat paatit, mutta sillä ei ole mitään tekemistä sen AIS-tietoa lähettävän radiosignaalin kanssa. Laivat lähettävät ne AIS-sanomansa meri-VHF-radiokanavilla, ja niitä kanavia sitten kuunnellaan. Myös se sinun katselemasi AIS-data on alunperin lähtenyt siitä laivan antennista radiotaajuisena signaalina. Sitten se on otettu vastaan jossain lähempänä sitä paattia ja laitettu jakoon nettiin.

Shipplotter tekee kaiken tämän myös meille ei alalla töissä oleville.

 

162MHz ei kuulu Suomeen Kielin kanavalta edes kirveellä, saatikka millä tahansa antennilla.

Ville katselee niitä AIS-lähetteitä tietoverkon kautta.

 

Jonkun vuoden aiemmin AIS-lähetteitä kuunnelleena voin kertoa sinulle, Ville, että laivan antennimaston korkeus merenpinnasta vaikuttaa siihen signaalin kuuluvuuteen. Se vaikuttaa samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin V/UHF-alueen lähetteiden kuuluvuuteen. Mitä korkeammalla se antenni on, sitä pidemmälle sen antennin lähete kuuluu.

[Guest ohjvg]

Olen mielestäni hyvinkin selvillä ja ymmärrän, mutta myönnettäköön, että viestin ilmaisu ei ollut toimivin mahdollinen, mutta oijotaan juttua nyt sit vähän...

 

Edellisellä aloituksellani halusin varmistaa, että joku ei odota kuulevansa vahingossakaan puhetta. Muotoilu ei ehkä ollut kaunis. Pahoitteluni siitä.

 

AIS lähettää 12,5 wattisena kamansa. Normaali meri-VHF (tarkoitan nyt puheliikennettä) kantaa merellä noin 30km (huom km, ei nm). 40 kenties hyvällä säällä, mutta nyrkkisääntönä 30km on hyvä luku. AIS liikenne on luonteeltaan VHF-puheliikenteeseen verrattaessa aivan toisen tyyppistä. Se on huomattavasti simppelimpää ja häiriövapaampaa liikennettä ja AIS:sin kanssa päästä hyvinkin 40 Nm eli noin 70 km haarukkaan.

 

Tietysti pitää huomioida, että myös rannikko ja avomerisuhteet ovat erilaiset ja myös sääkin vaikuttaa. Ja on totta, että antennikorkeudella on merkitystä, mutta muotoilin ajatukseni hieman epäselvästi edellisessä vastauksessani. On totta, että jos antenni on sijoitettu tosi alhaalle, niin kantavuus on AIS:sillakin helposti enään vain 10 Nm.

 

Ymmärrän hyvin, että meri-VHF:n kantavuusongelma on kun puhutaan huviveneilijöistä, joiden antennit ovat matalalla, mutta nyt puhutaan AIS tiedon lähetyksestä, joka ei kuulu huviveneilyn piiriin ja tällöin kun puhutaan kauppa-aluksista, niin lähetyksen kannalta antennit on jo selkeästi korkeammalla.

 

Viitaten edelliseen viestiini kommenttiin antennin korkeuden vaikutuksesta tiedonlähetykseen, asialla (antennin korkeudella) ei ole mielestäni edelleenkään merkitystä kun puhutaan alusten välisestä vuorovaikutuksesta, koska jos mä olen laivalla vaikka jossain Kotkan edustalla ja Silja Serenade on tulossa just sisään Kustaanmiekasta, niin Silja Serenaden AIS-tiedoilla ei ole mitään merkitystä mun aluksen elämään.

 

Tietysti on täysin eriasia, kun viranomaistahona pystyy tarkastelemaan aluksen tietoja paljon kauempaa koska sillä on taas vaikutuksia moniin muihin asioihin. Ja tietysti tiedonjakelu valtioiden välillä on toisella tavalla toteutettua. Mutta samalla lailla kuka tahansa harrastelijakin saa jossain määrin julkisestikin rajoitettua dataa netin kautta, jos nyt jonkin aluksen positio nyt jostain syystä kiinnostaa.

 

Mutta alusten kesken, jos me ollaan jossain vaikka vain 20 merimailin haarukassa, niin ollaan varmasti jo riittävässä tilannetietoisuudessa. Se 20 Nm päässä oleva alus on jo todennäköisesti etäisyydellä, jossa sen navigoinnilliset ratkaisut eivät aiheuta omassa aluksessa toimenpiteitä, että tarvitsisi alkaa yhteyttä ottamaan. AIS on hieno apu silloin, kun aluksen läheisyydessä on toinen, johon haluat yhteyden, ja saat näin ollen helpommin aluksen nimen, kutsutunnuksen ja meriradiotunnuksen, mitä nyt sitten satutkin tarvitsemaan. Käytännönelämässä siis siinä vaiheessa kun oikeasti kiinnostaa, kuka on tuo toinen, joka menee tuossa parin mailin päässä, on siis silloin niin lähellä, että hänen lähettämä AIS tieto kantautuu mun vastaanottimeen.

[Guest Masa]

Olen mielestäni hyvinkin selvillä ja ymmärrän, mutta myönnettäköön, että viestin ilmaisu ei ollut toimivin mahdollinen, mutta oijotaan juttua nyt sit vähän...

 

Edellisellä aloituksellani halusin varmistaa, että joku ei odota kuulevansa vahingossakaan puhetta. Muotoilu ei ehkä ollut kaunis. Pahoitteluni siitä.

Asia selvä. Täällä forumilla kun on ollut ennenkin puhetta AIS-vastaanotosta, niin en kuuna kullan valkeana (!!!) pystynyt ajattelemaan niin pitkälle, että kukaan kuvittelisi AIS:n olevan puhelähetettä. Mutta nyt se on taas kerran selvä kaikille, uusillekin, lukijoille. Se ei ole puhelähetettä vaan about 9.6kbit/s datasellaista. Vienoa tuhinaa FM-radiolla kuunneltuna.

 

Ja on totta, että antennikorkeudella on merkitystä, mutta muotoilin ajatukseni hieman epäselvästi edellisessä vastauksessani. On totta, että jos antenni on sijoitettu tosi alhaalle, niin kantavuus on AIS:sillakin helposti enään vain 10 Nm.

Juuri näin on. 

 

Viitaten edelliseen viestiini kommenttiin antennin korkeuden vaikutuksesta tiedonlähetykseen, asialla (antennin korkeudella) ei ole mielestäni edelleenkään merkitystä kun puhutaan alusten välisestä vuorovaikutuksesta, koska jos mä olen laivalla vaikka jossain Kotkan edustalla ja Silja Serenade on tulossa just sisään Kustaanmiekasta, niin Silja Serenaden AIS-tiedoilla ei ole mitään merkitystä mun aluksen elämään.

Totta tämäkin. Itse ajattelin asiaa "kuuntelijan" näkökulmasta. Siis sellaisen, joka kesämökillään tahi varsinaisessa asunnossaan ihan vain mielenkiinnosta ylläpitää meriliikenteen tilannekuvaa kauppa-alusten osalta. Korkeat laivat kuuluvat kauempaa, ja joku hinaaja paljon lähempää.

 

Mutta alusten kesken, jos me ollaan jossain vaikka vain 20 merimailin haarukassa, niin ollaan varmasti jo riittävässä tilannetietoisuudessa. Se 20 Nm päässä oleva alus on jo todennäköisesti etäisyydellä, jossa sen navigoinnilliset ratkaisut eivät aiheuta omassa aluksessa toimenpiteitä, että tarvitsisi alkaa yhteyttä ottamaan. AIS on hieno apu silloin, kun aluksen läheisyydessä on toinen, johon haluat yhteyden, ja saat näin ollen helpommin aluksen nimen, kutsutunnuksen ja meriradiotunnuksen, mitä nyt sitten satutkin tarvitsemaan. Käytännönelämässä siis siinä vaiheessa kun oikeasti kiinnostaa, kuka on tuo toinen, joka menee tuossa parin mailin päässä, on siis silloin niin lähellä, että hänen lähettämä AIS tieto kantautuu mun vastaanottimeen.

Näin juuri.

Motiivi AIS-järjestelmälle, ainakin yksi turvallisuuteen liittyvä sellainen, tuli juurikin siitä, että alusten tutkat jättävät helposti lähelläkin olevia toisia aluksia katveeseen esim. saarien tai muiden näköesteiden vuoksi. AIS, joka toimii 162MHz VHF-bandilla, ei vaadi line of sight -yhteyttä samalla tavalla kuin tutka, ja siksi AIS-näytössä näkee myös ne saarten takana tutkakatveessa olevat alukset huomattavasti varmemmin.

[Guest ilkku]

Kiinnostaa tietää, että mihin sinä tuota tietoa tarvitset ? Lasketko laivojen näkyvyyttä merellä, vai oletko kiinnostunut AIS-vastaanotosta ? AIS:ssa korkea paatti kuuluu pidemmältä.

AIS:ssa on myös se kiva sivujuonne, että sillä saat laivasta joitain mielenkiintoisia tietoja, kuten pituuden ja leveyden. En ole hetkeen AIS:ia kuunnellut, joten en muista, että antaako laiva myös korkeustietonsa. Pelkään pahinta, mutta toivon toki parasta.

 

Kaikki kauppalaivat ovat myös jossain kansainvälisessä rekisterissä, joka muistaakseni on julkinen. Sieltä pitäisi korkeustietokin löytyä.

En merellä, vaan ihan vaikka satamassa, kun menee vaikka ihan viereen

[Guest krise]

Elikkä jos yksi kansi on kaikkine rakenteineen noin kolme metriä niin Silja Europan ja Silja Festivalin komentosillalle olisi jotain 28 metriä. Tietääkö joku kuinka monta metriä on Europan ja Festivalin korsteenin huipuun jos Serenadella on noin 59 metriä?

[Guest bemari]

Tietääkö joku kuinka monta metriä on Europan ja Festivalin korsteenin huipuun jos Serenadella on noin 59 metriä?

No eikös sen voi tuolla kansi on kaikkine rakenteineen noin kolme metriä -tekniikalla näppärästi laskea?

[Guest krise]

No eikös sen voi tuolla kansi on kaikkine rakenteineen noin kolme metriä -tekniikalla näppärästi laskea?

Niinpä niin. Pitäs vaan tietää savupiipun korkeus 

[Guest bemari]

Niinpä niin. Pitäs vaan tietää savupiipun korkeus 

No tutkippa vaikka jotain kuvaa ko. laivasta, mahdollisimman side-shot kuvaa, ja sitten vertaa tuota kannen korkeutta, ja laske kuinka monen kannen korkuinen savupiippu on, ja sitten kerrot tuon äsken saamasi lukumäärän tuolla kolmella metrillä, saat näppärästi tietoosi, kuinka korkea savupiippu on.

[Guest ilkku]

Elikkä jos yksi kansi on kaikkine rakenteineen noin kolme metriä niin Silja Europan ja Silja Festivalin komentosillalle olisi jotain 28 metriä. Tietääkö joku kuinka monta metriä on Europan ja Festivalin korsteenin huipuun jos Serenadella on noin 59 metriä?

Ja kivahan olisi tietää, että paljon se on ensin tavallinen korkeus, eli ei vielä savupiipun huippuun. Sen voi vaikka selvittää myöhemmin. Tosin se on aika hankalaa

[Guest ilkku]

AIS:sia katsellaan ei kuunnella  Se ei lähetä puhetietoa vaan kirjoitettua tietoa.

 

Sen tulee sisältää tietoina aluksen nimi, IMO numero, kutsutunnus, meriradionumero, sijainti (lat, long), aluksen pituus, tiedonlähetyshetkinen syväys, lähtösatama, määräsatama, ETA määräsatamaan, lastin laatu, lastin määrä ja kyydissä olevien ihmishenkien lukumäärä, nopeus, suunta, erittäin tärkeänä tiedon lähetysaika, ja mahdollisia lisähuomautuksia.

 

Laivan korkeus ei vaikuta paljoakaan tuohon asiaan, sillä tälläkin hetkellä näen työpaikkani koneelta alukset jotka seikkailevat jossain Saksan Kielissä esimerkiksi  -ja näkisin paljon kauempaakin, mutta meillä on rajattu järkisyistä näkymään karttapohjallka näkymä ainoastaan itämeren alueelta, jolloin maaleja on silti jo enemmän kuin tarpeeksi. Sillä, kuinka kaukaa tietoa laivanpäällä näkee ei olisi mitään merkitystä, kun useimpien esimerkiksi rahtilaivojen tapauksessa nopeudet on jotain 12-16 solmun luokkaa, niin jos alus tarkkailee lähiympäristöään, niin esimeriksi kolmen tunnin päässä olevat alukset ovat silloin vasta jossain 36-48 Nm:n päässä.

Joo, AIS:sissa ei näy korkeuksia, vaan pelkästään nopeukset ja jne...

[Guest ohjvg]

Luvut pyöristetty lähimpään tasametriin. Kaikki mitat kölistä korsteenin huippuun.

 

Amorella/Isabella/Gabriella 49m

Cinderella 51m

Rosella 38m

Mariella 54m

Silja Opera 43m

Silja Europa 61m

Silja Serenade/Silja Symphony 59m

Silja Festival 50m

 

Finnjetin yleisjärjestelyä en löytänyt talon arkistosta, koska alus tavallaan "poistettu" kun se ei enään ole Suomen merenkulkuviranomaisten alaisuudessa. Mulla oli itselläni vielä kyseisen aluksen paperit syksyllä 2006 jotka aikoinaan ollessani opiksena Jetissä tuli kopsattua. Sittemmin lahjoitin ne täällä foorumilla pois viime vuoden loppupuoella (kun ei ole enään mistään aikaa laivojen mallien rakenteluun).

 

[Guest ilkku]

 

 

Finnjetin yleisjärjestelyä en löytänyt talon arkistosta, koska alus tavallaan "poistettu" kun se ei enään ole Suomen merenkulkuviranomaisten alaisuudessa. Mulla oli itselläni vielä kyseisen aluksen paperit syksyllä 2006 jotka aikoinaan ollessani opiksena Jetissä tuli kopsattua. Sittemmin lahjoitin ne täällä foorumilla pois viime vuoden loppupuoella (kun ei ole enään mistään aikaa laivojen mallien rakenteluun).

 

Oliko hyvä laiva? Esim. vaikka ruoan suhteen ja viihteen?

[Guest krise]

Kiitoksia Ville  Nyt tiedän taas enemmän. Ei FCBS: ällä tiedetty laivojen korkeuksia kun sieltä kysyin  Tiätäskö vielä joku kuinka monta metriä Galaxy, Star, Romantika ja muiden Tallinkin aluksein korkeuksia 

[Guest ilkku]

Kiitoksia Ville  Nyt tiedän taas enemmän. Ei FCBS: ällä tiedetty laivojen korkeuksia kun sieltä kysyin  Tiätäskö vielä joku kuinka monta metriä Galaxy, Star, Romantika ja muiden Tallinkin aluksein korkeuksia 

Siis onko niille laivoille läpileikkauksia missään, Ville ??? Tässä vielä vähän jotain: Kölistä komentosillalle: Silja Europa ja Festival 30 m, Silja Serenade ja Symphony 39 m, Cristal Opera 21 m, Amorella/Isabella/Gabriella 36 m, Cinderella 33 m, Mariella 30 m, Rosella 27 m, Viking XPRS 27 m, Ålandsfärjan 18 m, Gts Finnjet 24 m.  Siinä nyt jotain

[Guest ilkku]

Karkeasti voidaan sanoa, että kannen (kerroksen) korkeus kaikkine rakenteineen on noin kolme metriä. Tällöin karkea logiikka olisi että vesilinjasta esim Seren brykan katolle olisi matkaa näin ollen 3 x 11 = 33 metriä.

 

 

Seren bryga on kannella 13, eli 3 x 13 = 39 metriä

[Guest ohjvg]

JOTTA EI JÄÄ EPÄSELVÄKSI, NIIN SELVENNYSTÄ TUOHON SERE-JUTTUUN. TÄÄ ON SIT IHAN HÄTÄISEEN VAIN PAINTILLA VÄSÄTTY, MUTTA AJAA ASIANSA:

 

 

 

 

 

[ attachment removed ]

 

[Guest ohjvg]

Kiitoksia Ville  Nyt tiedän taas enemmän. Ei FCBS: ällä tiedetty laivojen korkeuksia kun sieltä kysyin  Tiätäskö vielä joku kuinka monta metriä Galaxy, Star, Romantika ja muiden Tallinkin aluksein korkeuksia 

 

Joo, no mun asenteesta kyseistä foorumia kohtaan kertoo varmaan jotain se, että en ole viitsinyt vaivautua olemaan siellä jäsen ja muutenkaan kiinnostanut seurata foorumia, jonka jutuista suurin osa on... no on mitä on.... Ei siis mitenkään pahalla niitä kohtaan jotka siellä ovat jäseninä ja kirjoittelevat, mutta sisällöllisesti sillä foorumilla ei ole mulle mitään annettavaa ja se ei vain ole henkilökohtaisesti kiinnostava.

 

[Guest ohjvg]

Siis onko niille laivoille läpileikkauksia missään, Ville ???

 

Siis julkisesti noita ei saa kovin helposti. Amatööri/harrastelijapohjalta telakoilta ei kannata kysellä - eikä myöskään meiltä. Varustamoista ehkä, mutta todennäköisesti heikosti ja suurella vastarinnalla.

 

Tavallista kaduntallaajaa ajatellen ainoa julkaisu, josta niitä löytäisi jossain määrin "kelvollisena" on vuosittain julkaistava Ship Design -aikakausijulkaisu. Kyseisessä lehdessä esitellään yleensä aina sen hetken puhutuimmat alukset ja mm. Silja Serenade ja Silja Europa ovat kyseisessä julkaisussa 90-luvun alussa olleet. Noita vanhempia numeroita voi olla hankalahko löytää, mutta jostain 90-luvun lopusta/2000-luvun vaihteesta eteenpäin kyseisiä julkaisuja löytää julkisesti lainattavana Kotkan Merikirjastosta, josta ne voi lainata oman paikkakuntansakin kirjastoon kaukolainana. Akateemisesta voi kenties jopa tilata, mutta se ei sitten ole kovin halpa julkaisu... Voi olla, että näitä on myös jonkun muunkin kirjaston kokoelmissa.

 

[Guest ilkku]

JOTTA EI JÄÄ EPÄSELVÄKSI, NIIN SELVENNYSTÄ TUOHON SERE-JUTTUUN. TÄÄ ON SIT IHAN HÄTÄISEEN VAIN PAINTILLA VÄSÄTTY, MUTTA AJAA ASIANSA:

 

http://www.valkeatlaivat.net/laivasto/siljaserenade1990/kansikartat/siljaserenade1990-2007.htm. Europassa ja kahdessa sisaruksessa on 13 kantta

[Guest ohjvg]

http://www.valkeatlaivat.net/laivasto/siljaserenade1990/kansikartat/siljaserenade1990-2007.htm. Europassa ja kahdessa sisaruksessa on 13 kantta

 

Tarkennetaan taas. Siinä sun linkissä olevalla sivulla kansi 2 on kansi, joka mun sivukuvassa sijoittuu tuohon siniseen alueeseen, joka on myös osittain vesilinjan alapuolella. Näin koska tank bottom on 0 ja koneosasto 1. Mä tarkoitan tuossa mun kuvaan merkitsemissäni laskunumeroissa ainoastaan fyysisiä rakenteita siten kuinka yksittäisiä kerroksia on lukumäärällisesti hahmotettavissa vesirajan yläpuolella. Kyse ei ole mitenkään siitä, mikä kyseisen kannen kohdalla lukee jossain hissiaulassa matkustajien mieliksi.

 

EDIT: Pientä hienosäätöä.

[Guest ilkku]

Tarkennetaan taas. Siinä sun linkissä olevalla sivulla kansi 2 on kansi, joka mun sivukuvassa sijoittuu tuohon siniseen alueeseen, joka on myös osittain vesilinjan alapuolella. Näin koska tank bottom on 0 ja koneosasto 1. Mä tarkoitan tuossa mun kuvaan merkitsemissäni laskunumeroissa ainoastaan fyysisiä rakenteita siten kuinka yksittäisiä kerroksia on lukumäärällisesti hahmotettavissa vesirajan yläpuolella. Kyse ei ole mitenkään siitä, mikä kyseisen kannen kohdalla lukee jossain hissiaulassa matkustajien mieliksi.

 

EDIT: Pientä hienosäätöä.

Noniin, antohan ne aivot jotain välillä. Nyt tajusin. Miten pystyt laskemaan sen savupiipun korkuuden siihen lisäksi ??? Jos vaikka Rosellan brygan katolle on noin 27-30 m niin monella metrillä lasket sen savupiipun korkuuden?

[Guest bemari]

Miten pystyt laskemaan sen savupiipun korkuuden siihen lisäksi ???

Miten ois vaikka siten, että mittaa esim. viivottimella kuvasta kannen korkeuden. Sitten mitataan kuinka monta senttiä savupiippu on, ja sitten lasketaan, kuinka monta kertaa kannen korkeus on savupiipun korkeus, suhteutetaan se kansi on kaikkine rakenteineen noin kolme metriä -teoriaan ja saadaan savupiipun korkeus metreinä.

[Guest ilkku]

 

Finnjetin yleisjärjestelyä en löytänyt talon arkistosta, koska alus tavallaan "poistettu" kun se ei enään ole Suomen merenkulkuviranomaisten alaisuudessa. Mulla oli itselläni vielä kyseisen aluksen paperit syksyllä 2006 jotka aikoinaan ollessani opiksena Jetissä tuli kopsattua. Sittemmin lahjoitin ne täällä foorumilla pois viime vuoden loppupuoella (kun ei ole enään mistään aikaa laivojen mallien rakenteluun).

 

 

Täällä on vielä profiili: http://siljaweb.com/ships/finnjet/profiil.htm

[Guest mikkojaskari]

http://www.vikingline.fi/merella/index.asp siellä on kaikkien laivojen korkeus ja leveys (viikingeistä)

[Guest ohjvg]

http://www.vikingline.fi/merella/index.asp siellä on kaikkien laivojen korkeus ja leveys (viikingeistä)

 

No enpä ainakaan mä huomannut - kun paria alusta katsoin - korkeustietoja, mutta eipä sillä mitään merkitystä, kun luotettavat mitat aluksille on jo ilmoitettu...