Ruotsin ja Tallinnan laivojen korkeuksia

[Guest ilkku]

Nyt kaipailisin tälläisiä tietoja. Nämä ovat jo tiedossa: Silja Symphony ja Serenade 59 m (vesilinjasta korsteeniin) Mariella 47 m (vesilinjasta korsteeniin) Birka Paradise 43 m (vesilinjasta korsteeniin).

[Guest bemari]

Eiköhän näitä löydy ihan vaikka laivayhtiöiden sivuilta.

 

Tossa ainakin Tallink-Siljan laivasto sivu: http://www.tallinksilja.com/fi/tab2/ships/  tuolta siis valitset laivan nimen, ja sitten tekniset tiedot.

[Guest Ezku]

Eiköhän näitä löydy ihan vaikka laivayhtiöiden sivuilta.

 

Tossa ainakin Tallink-Siljan laivasto sivu: http://www.tallinksilja.com/fi/tab2/ships/  tuolta siis valitset laivan nimen, ja sitten tekniset tiedot.

Tuolla ei ole korkeuksia.. 

[Guest krise]

Eiköhän näitä löydy ihan vaikka laivayhtiöiden sivuilta.

Kunpa vain olisi...   Isabella noin 30 metriä komentosilalle.

[Guest bemari]

Tuolla ei ole korkeuksia..   

Kappas perhanaa, eipäs olekkaan korkeuksia. Pitäisi varmaan lukea noita sivuja, ennenkuin laittaa linkkiä.

 

BTW_ Eikös se ole se joku laiva-foorumi, eikös ne siellä tietäisi noita korkeuksia? ???

 

Eetu, laitan privaa...

[Guest ilkku]

Eiköhän näitä löydy ihan vaikka laivayhtiöiden sivuilta.

 

Tossa ainakin Tallink-Siljan laivasto sivu: http://www.tallinksilja.com/fi/tab2/ships/  tuolta siis valitset laivan nimen, ja sitten tekniset tiedot.

Nämä korkeukset eivät ole yleisiä, että ei niitä nyt ihan yhtiöiden omilta sivuilta bongaa

[Mika Mononen 0]

Silja Symphony ja Serenade 59 m (vesilinjasta korsteeniin) Mariella 47 m (vesilinjasta korsteeniin) Birka Paradise 43 m (vesilinjasta korsteeniin).

 

Mitäs korkeuksia nämä ovat? ??? Ainakin Serenadella ja Symphonylla on vesilinjasta bryggalle noin 32 metriä.

[Guest ohjvg]

Karkeasti voidaan sanoa, että kannen (kerroksen) korkeus kaikkine rakenteineen on noin kolme metriä. Tällöin karkea logiikka olisi että vesilinjasta esim Seren brykan katolle olisi matkaa näin ollen 3 x 11 = 33 metriä. Tässä tietysti nyt ei sitten huomioitu, että vesirajan yläpuolella on sitä sinistä kylkeä kulloisestakin syväystilanteesta riippuen lisäksi metri-pari metriä ennenkuin laskelmassa oleva ensimmäinen/alin kansi alkaa.

 

Joillain kirjastoilla on hyllyssään Hannu Vapalahden toimittama kirja Suomen kuvitettu laivaluettelo erinäisiltä vuosilta. Jos sitä ei ole oman paikkakunnan kirjastossa, sen saa kyllä kaukolainaamalla. Näissä kirjoissa on usein aluksen sivukuva esitettynä kopsattuna laivan yleisjäjestelystä. Se on tietysti pienenä siinä, mutta kun aluksen tekniset tiedot on samassa yhteydessä mainittu (tässä yhteydessä merkitsevänä pituus) voi yksinkertaista matematiikka käyttäen viivottimen avulla selvittää suhteellisen kelvollisesti aluksen korkeuden kölistä korsteenin huippuun. Jotkin kirjan kuvista esittävät aluksen ainoastaan vesiviivan yläpuolelta, mutta se ei sinänsä ole ongelma, koska aluksen syväys on ilmoitettu teknisissä tiedoissa.

 

 

[Guest ilkku]

Mitäs korkeuksia nämä ovat? ??? Ainakin Serenadella ja Symphonylla on vesilinjasta bryggalle noin 32 metriä.

Tarkoitinkin, että vesilinjasta savupiipun yläpäähän ei brygalle

[Guest ilkku]

Karkeasti voidaan sanoa, että kannen (kerroksen) korkeus kaikkine rakenteineen on noin kolme metriä. Tällöin karkea logiikka olisi että vesilinjasta esim Seren brykan katolle olisi matkaa näin ollen 3 x 11 = 33 metriä. Tässä tietysti nyt ei sitten huomioitu, että vesirajan yläpuolella on sitä sinistä kylkeä kulloisestakin syväystilanteesta riippuen lisäksi metri-pari metriä ennenkuin laskelmassa oleva ensimmäinen/alin kansi alkaa.

 

Joillain kirjastoilla on hyllyssään Hannu Vapalahden toimittama kirja Suomen kuvitettu laivaluettelo erinäisiltä vuosilta. Jos sitä ei ole oman paikkakunnan kirjastossa, sen saa kyllä kaukolainaamalla. Näissä kirjoissa on usein aluksen sivukuva esitettynä kopsattuna laivan yleisjäjestelystä. Se on tietysti pienenä siinä, mutta kun aluksen tekniset tiedot on samassa yhteydessä mainittu (tässä yhteydessä merkitsevänä pituus) voi yksinkertaista matematiikka käyttäen viivottimen avulla selvittää suhteellisen kelvollisesti aluksen korkeuden kölistä korsteenin huippuun. Jotkin kirjan kuvista esittävät aluksen ainoastaan vesiviivan yläpuolelta, mutta se ei sinänsä ole ongelma, koska aluksen syväys on ilmoitettu teknisissä tiedoissa.

 

 

Mistäs tuollaisen olet älynnyt ???

[Guest Dankke]

Mistäs tuollaisen olet älynnyt ???

 

Lueppa Villen profiili siitä pitäisi selvitä hänen entinen työnsä 

 

Ja kyllähän jos osaa matikkaa osaa laskea korkeuksia

[Guest bemari]

Lueppa Villen profiili siitä pitäisi selvitä hänen entinen työnsä 

Entinen työ? ???

[Guest Dankke]

Entinen työ? ???

 

Näinpä olen asian ymmärtänyt että ollut merikapteenina.Nykyään merenkulkulaitoksessa turvallisuusyksikössä 

[Guest bemari]

Lainaus Villen profiilista:

Puolitiehen jäänyt merikapteenin alku.

Minä saan tuosta semmoisen käsityksen, että Villestä on pitänyt tulla merikapteeni, mutta ei ole sitten tullutkaan.

[Guest Dankke]

Lainaus Villen profiilista:Minä saan tuosta semmoisen käsityksen, että Villestä on pitänyt tulla merikapteeni, mutta ei ole sitten tullutkaan.

 

En ihan tarkaan osaa sanoa.Mutta hän on sanonut että on ajanut laivaa moneen kertaan.Kuulunut koulutukseen?  ???

[Guest bemari]

Kuulunut koulutukseen?  ???

Keneties.

 

Mitäs jos annettaisiin Villen itsensä kertoa.

[Guest ohjvg]

Mitäs jos annettaisiin Villen itsensä kertoa.

 

Aloitin merenkulun opiskelut vuonna 2001 aluksi merenkulun insinöörin koulutusohjelmassa Kymenlaakson amk:ssa, josta sittemmin syksyllä 2003 siirryin opiskelemaan merikapteenin koulutusohjelmaan. Laivoille lähdin suorittamaan ensimmäisen kerran koulutukseen kuuluvaa ohjattua harjoittelua koulualus Katariinalla syksyllä 2001 ja sittemmin lukuvuoden päättyessä keväällä 2002 menin ensimmäiseen kauppalaivaan, mikä oli pienen naantalilaisen VG-Shipping -varustamon mv Maria VG. Koulutusohjelamn muuttumisen myötä tietysti myös ohjatun harjoittelun toimenkuva muuttui ja siirryin konepuolelta perämiesharjoittelijaksi.

 

Harjoittelua kuuluu opiskeluun kaikenkaikkiaan 360 päivää, ennenkuin voi saada vahtiperämiehen kirjan ja tämän jälkeen tarvitaan vaihtoehtoisesti 36kk meripalvelua vahtiperämiehenä tai vaihtoehtoisesti 12kk vahtiperämiehenä + 12 kk yliperämiehenä jotta voi saada merikapteenin pätevyyskirjan.

 

Puolitiehen -sanamuoto profiilissani tulee siitä, että merikapteenin pätevyyteen kuin myös jonkin aluksen/laivan päällikkyyteen on vielä pitkä matka. Alun perin minun piti jo noin vuosi sitten esitellä yleisölle merikapteenin tutkintooni viimeisenä osuutena kuuluva opinnäytetyöni parini kanssa, mutta meillä on ollut mutkia vastassa. Tällä hetkellä onneksi kaikki näyttää nyt hyvälle ja syyskuussa kun laitoksemme uusi lukuvuosi alkaa, esittelemme työmme heti ensimmäisten viikkojen aikana. Tarkoitus on saada merikapteenin tutkintotodistus käteeni syyskuun loppupuolella olevassa valmistumistilaisuudessa.

 

Mutta tämä on vasta tutkinto. Se on todiste tietyn koulutuksen suorittamisesta. Lisäksi on siis merikapteenin pätevyyskirja, jonka Merenkulkulaitos myöntää. Tässä tapauksessa samainen yksikkö missä tällä hetkellä teen duunia. Pätevyyskirja on osoitus tietynlaisesta ammattitaidon hankkimisesta ja antaa sitten vasta varsinaisesti oikeuden toimia esim. aluksen päällikkönä rajoittamattomassa kansainvälisessä liikenteessä.

 

Olen nyt siis Merenkulkulaitoksessa. Joudun marraskuussa alkaa miettimään mitä sitten tekisin kun tämän hetkinen hommani päättyy. Toivonmukaan saisin jatkaa Merenkulkulaitoksen palveluksessa pidempääkin eli löytyisi jotain sopivia työtehtäviä mutta voi olla että joudun alkaa haeskelemaan töitä muualta. Suomen merenkulun tilanteen työllistävältä kannalta ollen mitä on, vaihtoehto on tällöin todennäköisesti haeskella töitä ulkomailta.

 

Vuodet merenkulun parissa, vaikkakin näinkin lyhyellä aikajaksolla, ovat olleet monesti mielenkiintoisia. Hienoja luonnonilmiöitä ja verrattomia reissukokemuksia. Hienoja hetkiä on ollut myös kun on ensimmäisen kerran ohjannut laivan Kustaanmiekasta sisään Helsinkiin kuin myös harjoitellut päällikkönä oloa ohjaten aluksen laituriin ja pois. Joitain pieniä yksittäisiä kokemuksia on tietysti luettavissa täältä foorumiltakin tuolta pääosin Esan hallitseman "Merimiestarinoita" -osuuden yhteydestä.

 

Itselläni merikapteenin kirjaan on vielä paljon matkaa ja ihme on jos se olisi hyppysissä vielä muutamaan vuoteen. -Ja tietysti jos pysyn maapuolella konttorirottana (olen ehkä vähän enemmän tällainen virkamies-ihminen), ei minulle kerry kirjaan vaadittavaa meripalvelua, , joten joudun tyytymään ainoastaan merikapteenin tutkintoon.

 

Mutta tässä nyt tämmöinen pieni elämäntarina, joka toivottavasti vastasi kysymyksiinne.

 

 

EDIT: kirjoitusvirheitä...

 

[Mika Mononen 0]

Tarkoitinkin, että vesilinjasta savupiipun yläpäähän ei brygalle

 

Ja savupiipun kärkeen vesilinjasta on melkein tuplaten matkaa kuin bryggalle? Jooei...

[Guest ilkku]

Ja savupiipun kärkeen vesilinjasta on melkein tuplaten matkaa kuin bryggalle? Jooei...

Ei serelläkään ole kuin 20 metriä savupiipun yläpäästä brygaan

[Guest ohjvg]

Serenaden korkeus kölistä korsteenin huippuun on noin 58,8 m, Perämiehen silmät katsellessa maailmaa ovat noin 39,5 metrin korkeudessa. Brykan katolta korsteenin huippuun on noin 17,5 metriä. Max. syväys on 7,1m, joka pitää vähentää edelläolevista luvuista, jos haluaa tarkastella tilannetta vesirajan yläpuolelta. Olen puhunut. Case is closed.

 

[ attachment removed ]

 

[Guest ilkku]

Serenaden korkeus kölistä korsteenin huippuun on noin 58,8 m, Perämiehen silmät katsellessa maailmaa ovat noin 39,5 metrin korkeudessa. Brykan katolta korsteenin huippuun on noin 17,5 metriä. Max. syväys on 7,1m, joka pitää vähentää edelläolevista luvuista, jos haluaa tarkastella tilannetta vesirajan yläpuolelta. Olen puhunut. Case is closed.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jotkut sanovat että Sere on tasan 59 metriä, kun olet mitannut että 58,8 metriä niin pyöristettynä 59 metriä 8)

[Guest ohjvg]

Joo, 20cm heitto tulee aika helposti lukuihin, kun kyseessä on jo silloin kuvan suhteen joitain millin osia... 59m on nätti tasaluku.

[Mika Mononen 0]

Ja 59m siis kölistä, ei vesilinjasta.

[Guest Masa]

Nyt kaipailisin tälläisiä tietoja. Nämä ovat jo tiedossa: Silja Symphony ja Serenade 59 m (vesilinjasta korsteeniin) Mariella 47 m (vesilinjasta korsteeniin) Birka Paradise 43 m (vesilinjasta korsteeniin).

 

Kiinnostaa tietää, että mihin sinä tuota tietoa tarvitset ? Lasketko laivojen näkyvyyttä merellä, vai oletko kiinnostunut AIS-vastaanotosta ? AIS:ssa korkea paatti kuuluu pidemmältä.

AIS:ssa on myös se kiva sivujuonne, että sillä saat laivasta joitain mielenkiintoisia tietoja, kuten pituuden ja leveyden. En ole hetkeen AIS:ia kuunnellut, joten en muista, että antaako laiva myös korkeustietonsa. Pelkään pahinta, mutta toivon toki parasta.

 

Kaikki kauppalaivat ovat myös jossain kansainvälisessä rekisterissä, joka muistaakseni on julkinen. Sieltä pitäisi korkeustietokin löytyä.

[Guest ohjvg]

AIS:sia katsellaan ei kuunnella  Se ei lähetä puhetietoa vaan kirjoitettua tietoa.

 

Sen tulee sisältää tietoina aluksen nimi, IMO numero, kutsutunnus, meriradionumero, sijainti (lat, long), aluksen pituus, tiedonlähetyshetkinen syväys, lähtösatama, määräsatama, ETA määräsatamaan, lastin laatu, lastin määrä ja kyydissä olevien ihmishenkien lukumäärä, nopeus, suunta, erittäin tärkeänä tiedon lähetysaika, ja mahdollisia lisähuomautuksia.

 

Laivan korkeus ei vaikuta paljoakaan tuohon asiaan, sillä tälläkin hetkellä näen työpaikkani koneelta alukset jotka seikkailevat jossain Saksan Kielissä esimerkiksi  -ja näkisin paljon kauempaakin, mutta meillä on rajattu järkisyistä näkymään karttapohjallka näkymä ainoastaan itämeren alueelta, jolloin maaleja on silti jo enemmän kuin tarpeeksi. Sillä, kuinka kaukaa tietoa laivanpäällä näkee ei olisi mitään merkitystä, kun useimpien esimerkiksi rahtilaivojen tapauksessa nopeudet on jotain 12-16 solmun luokkaa, niin jos alus tarkkailee lähiympäristöään, niin esimeriksi kolmen tunnin päässä olevat alukset ovat silloin vasta jossain 36-48 Nm:n päässä.