Ulkoinen antenni skanneriin?

[Mikael Leinonen 966]

Kyllähän tuo GP parantaa kuuluvuutta aikalailla. Riippuu antennin vahvistuksesta/olosuhteista saako Tampereen aluelennonjohtoa kuulumaan Vantaalle asti.

Taitaa tuo Tampereen kuuluvuus olla ajateltu enemmänkin lentokoneita varten, siis vastaanottajan korkeus mielessä tuon kantaman/kuuluvuuden suhteen.....

 

Ainahan sitä voi kokeilla, nuo itsetehdyn antennin kustannukset kun eivät ole kummoiset ja kuuluvuus paranee kuitenkin aikatavalla vaikkei sitä Tamperetta kuuluisikaan 

[Mauno Selin 30]

Ei kuulu! Tampere controlin  releasemat ovat Vantaalta senverran etäällä.

[Esa Karanko 1 261]

VHF-yhteysvälin (Drh) laskemiseen on yksinkertainen kaava. On vain tiedettävä lähetys (H1) - ja vastaanottoantenin (H2) korkeus metreissä. Kerron kaavan verbaalisesti, koska en osaa näppäillä neliöjuurta. H1 ja H2 ovat siis metreissä.

 

Yhteysväli (Drh)  kilometreissä = 4,1 (neliöjuuri H1  +  neliöjuuri H2)

 

Esa

[Jari J Sivula 1]

Tässä hyvä maatasoantennia vähän tehokkaampi ja ilmeisesti yhtä työläs vaihtoehto. Bonuksena tämä antenni on tasasähkölle oikosulussa, joten suojaa vastaanotinta jonkin verran staattiselta sähköltä, kunhan muista maadottaa antennin.

 

Linkissä on kaava, jolla elementtien mitat lasketaan taajuuden mukaan. Ilmailuradion tapauksessa MHz=127.

Kuparikaan ei ole pakollinen rakennusaine. Itse olen tehnyt niitä muutaman alumiiniputkesta.

Tässä on vaan tuo periaatekuva melko selkeä.

 

 

http://www.alpharubicon.com/elect/jpolejaden.htm

 

Sanalla j-pole tai j-tikku löytyy paljon muitakin ohjeita.

 

jari / OH6SJ

 

 

 

[Guest mtanttar]

Tehkää dipoli, toimii varmasti ja on naurettavan helppo tehdä. Toki myöskin GP on hyvä laajan suuntakuvion vaihtoehto, sitten voi kokeilla tietysti J-tikkua jne. Suunta-antennin ovatkin sitten asia erikseen.

[Guest Nipsander]

Ehkä aavistuksen OT.

 

Tarkoituksena tehdä Ant-60 pitkälanka-antenni Sangean maailmanradioon. Käsittääkseeni kuparilankaa 3.5mm audioliittimeen juottamalla onnistuu?

Onko kuparilangan tyypillä ja mitoituksella suuri merkitys?

[Klaus Wesa 4]

Ehkä aavistuksen OT.

 

Tarkoituksena tehdä Ant-60 pitkälanka-antenni Sangean maailmanradioon. Käsittääkseeni kuparilankaa 3.5mm audioliittimeen juottamalla onnistuu?

Onko kuparilangan tyypillä ja mitoituksella suuri merkitys?

Tässä hiukan tietoa Ant-60 antennista. Mm. pituus 23 ft. ~n. 7 m.

[Hannu Nurminen 0]

Silloin kun kuunnellaan HF taajuuksia 0,5 – 30 MHz, kaikenlaisilla langanpätkillä kuuluu jos on kuuluakseen. Varsinaiset pitkälanka-antennit on sitten aivan asia erikseen. DX-kuuntelijat käyvät leireillä Lapissa kuuntelemassa keski-pitkiä, 0,5 – 1,7 MHz heillä on useita pitkälanka antenneja eri ilman suuntiin. Pisimmät ovat noin 800m luokkaa ja lyhyimmät noin 200m. He bongailevat näillä Amerikkalaisia kyläradioita joista pienimmät ovat  10W – 10kW tehoisia. Asemia löytyy hyvien kelien ollessa ympäri maailman.

 

Tuollainen maailmanradion antenni ei ole vaativa. reilu 5m jo riittää 0,5 ..1,0 m² monisäikeinen johto toimii hyvin. Hirveen suurta hyötyä ei ole yli 50m antennista, sellainen 10..30m toimii jo hienosti kun kelit on otolliset. Myös vastaanottimen rungon maadoittaminen antaa lisää herkkyyttä, mutta tuo myös mukanaan häiriöitä, jotka ovat kaupunkipaikkojen riesa. Erilaiset looppiantennit tai dibolit toimivat hyvin, toki rajatulla taajuudella. 

 

Tässä Raimo Mäkelä kertoo selkokielellä antenneista ja vähän DX kuuntelusta

http://www.makela.info/lyhytaaltokuuntelu/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=15&Itemid=27

 

Ilmailuradioliikenne. Tuolla oli jo hyvät ohjeet GB:n tekoon, olen tehnyt samaisen antennin UHF liittimeen jäykästä kuparilangasta  ja hyvin toimii. Tietysti hienoin tulee 10mm alumiiniputkesta ja paksusta vinyylimuovinpalasta, se vaati vähän työkaluja ja kokemusta, intoa unohtamatta.

Se ei ole niin tarkkaa mille keskitaajuudella antenni lasketaan. Jos kuuntelee enemmän alempia taajuuksia sen voi laskea 120 MHz keskitaajuudelle. Olen käyttänyt 130 MHz keskitaajuutta ja hyvin siinä on kaistaa piisannut.

 

Miten Tampereen tutka kuuluu? Kokemuksesta voin sanoa, että Vantaa – Lahti akselilla kuuluu todella hyvin. Myös Lahti – Jyväskylä välillä kuuluu myös jos antenni ei aivan montussa ole. GB:n ja skannerin väliin voi kokeilla antennivahvistinta. Siihen kelpaa TV:n laajakaistainen vahvistin joka toimii alueella 40 – 870 MHz. Näitä löytyy alla olevista linkeistä. Skanneripuolella kannattaa tehdä liitokset huolella ja katsoa että vettä ei mene kaapeliin, koska ominaisuudet tipahtaa laakista.

 

Tietysti voi kokeilla yagi-antennia joka voi olla vaikka vanha VHF-TV antenni josta on kaistaa rajaavat filtterit on otettu välistä pois. Paras olisi logperiodinen diboli, joka mitoitetaan vaikka 110 – 140 MHz välille, teko-ohjeita ja laskentaohjelmia löytyy netistä. Näillä suuntaavilla antenneilla pitää olla kunnon masto ja kääntömoottori. Näillä voi sitten metsästää varsin kaukaa jos masto on mäenpäällä eikä suuria esteitä ole edessä. Myös ilmailutaajuuksilla voi olla strobokelejä, jolloin koneet voivat kuulua Keski-Euroopasta. Ihan normaalilla GB:llä kuuntelin usein Finskin Kaukoi-Idän konetta jostain Moskovan seutuvilta.

 

http://www.partco.fi/

 

http://www.tele-tukku.fi/tuotteet

 

 

Minulla on radiokalustona:

- AOR AR8000 skanneri

- Lowe HF-250E liikennevastaanotin

- Sony ICF-SW7600 maailmanradio

 

Hanski

 

 

 

[Mauno Selin 30]

Tuli joskus kuunneltua Porvoossa VHF-logperiodisella jossa etuvahvistin ja kääntömoottori mastossa. Antenni oli kerrostalon katolla mastossa. Reittikoneiden kuuluvuus idässä ylettyi jonnekin Velike Lukin ja Moskovan välille. Utin torni kuului just ja just - kelistä riippuen. Kouvolan Palomäen releasemakin silloin kun sattui olemaan päällä (yöaikaan ja viikonloppuisin). Malmin ja Vantaan tornit tietenkin vitosena samoin rullaavat koneet joten kuten. Vastaanottimena oli IC-7000R, mutta Yupiterun pöytäskannerikillakin kuului lähes yhtä hyvin. Eroa noissa oli lähinnä selektiivisyydessä ja singnaalin yliohjautumisen kestossa. 

[Esa Karanko 1 261]

Onko kuparilangan tyypillä ja mitoituksella suuri merkitys?

 

Kiinteissä vastaanottoantenneissa ei tarvitse hienostella. Materiaalilla ja paksuudella ei ole merkitystä, kunhan se johtaa säköä. Mekaaninen kestävyys ratkaisee. Tärkeintä on pituus. Mitä pidempi ja mitä korkeammalla sitä parempi. Sadan metrin pituus olisi aika hyvä ja 10 metriä alkaa olla minimi. Pitkälanka (Long Wire) toimii hyvin LF, MF, HF ja VHF taajuuksilla. Siis myös ilmailutaajuuksilla. 

 

OH2BCG

[Guest Nipsander]

Kiitos vastauksista.

 

Näillä ohjeilla pääsee taas eteenpäin, kysyin eräästä radioliikkeestä tuota ANT-60 antennia, mutta myyjä kehoitti tekemään sen itse.

[Ismo Kemppainen 0]

Aloin katselemaan josko jotakin kaapin perukoilta löytyisi, jotta pääsisin viilaamaan UBC-220XLT:n antennia paremmaksi. Em. skannerissahan on noin 15 cm:n patukka vakiona.

 

Löysinkin valkoista ohutta muoviputkea (ei mitään havaintoa mistä lähtöisin) ja taannoin ostettuja erilaisia BNC-liittimiä. Tässä käytetty malli on kahteen osaan jakautuva liitin. Toinen on naaraspuoleinen BNC ja toinen suoraan koaksiaalikaapelin maavaipan päälle kierteellä kiinnitettävä osa. Valkoisesta putkesta liimalla toinen pää umpeen ja putken sisälle mmj-kaapelista "sosialisoitu" yksi kuparisäie. Valkoista putkea piti vähän paksuntaa eristeteipillä, että normaalisti koaksiaalikaapelin maavaipan päälle tuleva kierreosa "otti pitoja". Sen jälkeen liittimen puolikkaat yhteen ja kiinni skanneriin.

 

Tällainen tästä sitten tuli:

 

[ attachment removed / expired ]

 

Antenni on nyt 37 cm pitkä. Olisin pidemmän siitä tehnyt, mikäli olisi ollut pidempi tuo valkoinen putki. Tuo musta on nippuside tuossa liittimessä. Laitoin siihen sen, että tarvittaessa saan siihen "maakarvan" sojottamaan alaspäin.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Ja kyllä, kuuluvuus on parantunut entisestään.

 

Lopuksi kysymys: Kuinka paljon tuo "maakarva" toisi kuuluvuuteen parannusta?

 

[Jari J Sivula 1]

Varttiaallon mittainen lanka ilmailubandille on siinä 60cm pitkä. Maatasojen pitäisi olla viitisen prosenttia pidempiä. Jos maatasoja on vain yksi ja se on saman mittainen säteilijän kanssa, antennia voi sanoa dipoliksi... Tuon lyhyen piiskan kanssa on vaikea sanoa, mitä maataso vaikuttaisi. Jos ei ole eroa kuuluvuudessa pidettäessä skanneria kädessä tai pöydällä, tuskin maatasokaan vaikuttaa mitään.

[Ismo Kemppainen 0]

Varttiaallon mittainen lanka ilmailubandille on siinä 60cm pitkä. Maatasojen pitäisi olla viitisen prosenttia pidempiä. Jos maatasoja on vain yksi ja se on saman mittainen säteilijän kanssa, antennia voi sanoa dipoliksi... Tuon lyhyen piiskan kanssa on vaikea sanoa, mitä maataso vaikuttaisi. Jos ei ole eroa kuuluvuudessa pidettäessä skanneria kädessä tai pöydällä, tuskin maatasokaan vaikuttaa mitään.

 

Tarkoitus olikin tehdä varttiaallon mittainen piiska, mutta ei ollut tuota putkea tarpeeksi. Dipoliantenni mulla onkin tehty mmj-kaapelin kuparista ja se on mitoitettu varttiaallolle. Maataso on kylläkin ollut saman mittainen. Viritelmä on ollut suoraan skannerissa kiinni, joten ei ole mallia portable Mutta kotikäytössä ihan jees.

 

Tuon viritelmän teon jälkeen tulikin mieleen, että onhan mulla digitv-antenni sisäkäyttöön ja siinä on "teleskooppiviikset". Otin toisen "viiksen" irti ja koottavaan BNC-liittimeen kiinni reikäpäisen abicoliittimen, kuparisäikeen ja pikaliiman kanssa kiinni niin nyt on sitten teleskooppiantenni, jonka pituus voi olla kaikkea 27 cm:n ja 94 cm:n välillä. Ja kylläpä kuuluu hyvin - tiilitalon sisälläkin

 

Mittanauha käteen ja laskemaan varttiaaltoa kaavalla: (((300*0,95) / kuunneltava taajuus megahertseinä) / 4) ja aina on varttiaallon antenni taajuuksille 80-275 MHz.

 

EDIT: lisätty keroin 0,95 koska: Signaali langassa/piiskassa ei kulje aivan valon nopeutta.

[Jari J Sivula 1]

Mittanauha käteen ja laskemaan varttiaaltoa kaavalla: ((300 / kuunneltava taajuus megahertseinä) / 4) ja aina on varttiaallon antenni taajuuksille 80-275 MHz.

 

Tuohon kaavaan voisi vielä lisätä yhden kertoimen. Signaali langassa/piiskassa ei kulje aivan valon nopeutta, joten varttiaalto on antennin elementissä hieman lyhempi. Olen käyttänyt kerrointa 0,95. Tuntuu toimivan kohtuullisesti.

 

[Ismo Kemppainen 0]

 

 

Tuohon kaavaan voisi vielä lisätä yhden kertoimen. Signaali langassa/piiskassa ei kulje aivan valon nopeutta, joten varttiaalto on antennin elementissä hieman lyhempi. Olen käyttänyt kerrointa 0,95. Tuntuu toimivan kohtuullisesti.

 

 

Näinhän se on. Rupesin liikaa pyöristelemään, mutta justiinsahan sen olla pitää Lisäsin kaavaan tuon kertoimen.