Perseidinit

[Martti Kujansuu 182]

http://www.tiedeuutiset.fi/index.aspx#333

 

 

Tänä viikonloppuna tähdenlentoja pitäisi näkyä tavallista enemmän. Perseidien tähdenlentoparven maksimi on sunnuntain ja maanantain välisenä aamuyönä juuri ennen auringonnousua (13.8.). Maksimin aikana voi sataa jopa sata tähdenlentoa tunnissa, siis enemmän kuin yksi meteori minuutissa. Mikäli sää on suotuisa, näytös näkyy hyvin, koska on uudenkuun aika.   

   Perseidien tähdenlentoparvi on tänä vuonna havaittavissa 17.7.-24.8. Tähdenlennot näkyvät ilman apuvälineitä, omin silmin. Ne leviävät kaikkialle taivaalle, mutta niiden ratojen alkupiste on W-kirjaimen muotoisen Kassiopeian ja Perseuksen välissä, Perseuksen tähdistön puolella.   

   Tähdenlento syntyy, kun ilmakehään törmää tavaraa avaruudesta. Paljain silmin erotamme millimetrin kymmenesosan kokoisen murusen palamisen. Senttimetrin kokoiset törmääjät synnyttävät kirkkaan, useita sekuntejakin sinnittelevän valojuovan. Vuorokauden aikana ilmakehään tulee yhteensä 100 tonnia ainetta avaruudesta.

   Tähdenlentoja näkyy keskimääräistä enemmän, kun maapallon rata leikkaa avaruudessa pyrstötähden kulkuradan. Tälle alueelle on komeetan ytimestä irronnut ja jäänyt ainetta. Maan rata leikkaa vuodessa parikymmentä komeettarataa, jossa on ainetta kohtuullisen paljon.

   Perseidien tähdenlentoparven aiheuttaa Swift-Tuttlen komeetasta irronnut aine, joka on pääosin tuhansia vuosia vanhaa. Tuoretta (vuoden 1862 ohituksessa irronnutta ainetta) on Perseideissä enemmän kuin monissa muissa tähdenlentoparvissa. Swift-Tuttle kiertää Auringon 133 vuodessa ja pyyhältää toisinaan vaarallisen läheltä Maan ohi. Pienen ratamuutoksen pelättiin aiheuttavan komeetan törmäämisen meihin tai Kuuhun vuonna 2126, mutta ratalaskelmat osoittavat komeetan radan vakaaksi ja törmäysriskin erittäin pieneksi.

 

Hyvältä näyttää. Vantaalla melkein pilvetöntä 

[Petri Koivisto 372]

Tuotahan vois melkein kameralla sihtailla, jollain puolen minuutin valotuksella 

[Olli Vainio 3]

Tuotahan vois melkein kameralla sihtailla, jollain puolen minuutin valotuksella 

Tähdet alkaa mennä viivaksi jos sillä ajalla.

[Juho Vastapuu 0]

Yhyy  :'(

Näyttäisi Sjoella olevan huono sää. En ole ikinä tuollaista nähnytkään.

[Matti Averio 4]

Onko tämä siis jokavuotinen ilmiö? Vaiko vain kerran elämässä? Ihan vain, jos pitäisi lyhyitä unia lyhentää entisetään 

[Martti Kujansuu 182]

Onko tämä siis jokavuotinen ilmiö? Vaiko vain kerran elämässä? Ihan vain, jos pitäisi lyhyitä unia lyhentää entisetään 

 

Perseidit, leonidit yms. tähdenlentoparvet ovat yleensä jokavuotinen ilmiö ja painottuvat heinäkuusta elokuuhun.

[Esa Lehtismäki 0]

Juu, nuo parvet johtuvat siitä, että maa pyyhältää jonkun komeetan jättämän pölyvanan läpi ja ovat siksi periaatteessa jokavuotisia, mutta käytännössä niissä on vuotuista vaihtelua maan ja komeetan ratojen huojunnan vuoksi. Kauhean monta vuotta ei mikään tähdenlentoparvi toistu, kun pöly tulee imuroiduksi.

[Ari Kaihlanen 7]

Kauhean monta vuotta ei mikään tähdenlentoparvi toistu, kun pöly tulee imuroiduksi.

 

Tietty tähtitieteessä lyhyetkin ajat ovat näin maallikolle aika pitkiä. Perseidinien tähdenlentoparvista on kuitenkin havaintoja noin 2000 vuoden ajalta.

 

Esko Lyytinen ennustaa vuodelle 2028 erittäin voimakasta tähdenlentoilmiötä, sillä silloin maa leikkaa Perseidinit synnyttävän komeetta P/Swift-Tuttle:n vuoden 1479 radan vain 60 000 km:n etäisyydeltä. Komeetan odotetaan myös lentävän hyvin läheltä maata vuonna 2126, joten todennäköisesti tuota katseltavaa riittää vielä useiksi sadoiksi vuosiksi eteenpäinkin.

 

http://www.sci.fi/~fmbb/astro/perseids.htm

[Mikko J Virtanen 0]

En tiedä liittyikö näihin maksimeihin mitenkään, mutta tuossa lauantain-sunnuntain välisenä yönä makoilin mökillä laiturilla katselemassa tähtitaivasta ja näin tunnin aikana tähdenlentoja reilusti yli 10 kappaletta, vaikka en ole niitä koskaan ennen nähnytkään. Muutama niistä näkyi vielä niin että niitä ehti hetken seurata kun ne sujahtivat ohi.

Kaunista oli.

[Esa Lehtismäki 0]

Niin tietenkin lyhytkiertoinen komeetta kylvää sitä pölyä radalleen aina uudestaan ja parvi vahvistuu taas, kunnes komeetan rata muuttuu niin paljon, ettei se enää leikkaa Maan rataa, tai siltä loppuu kylvettävä aine. Pitkärataiset komeetat ovat jättiläisplaneettojen höykytyksessä niin epävakailla radoilla, että tuskin toista kertaa tulevat meidän tiellemme tomua levittämään.

[Guest Xilex81]

Lahden seudulla oli melko pilvistä, eikä noita perse...mitä noi nyt on, näkynyt 

[Ville Viiperi 0]

Ei hitsi... Luin ton otsikon ekaksi Presidentit ja sitten persentit 

[Martti Kujansuu 182]

Vihdoinkin kävi tuuri tähdenlentojen katselemisen kannalta. Olin tunnin ajan klo 2.00 - 3.00 sunnuntain ja maanantain välisenä yönä katsomassa niitä Malminkartannonmäeltä ja hienolta näytti. Parhaimmillaan tuli yksi lento 30 sekunnin välein eli tunnissa yli 100 kpl!

[Ville Elomaa 0]

Ihan mielenkiintoinen aihe tämäkin, täytyypä yrittää kuikuilla noita tähdenlentoja vielä ensi yönä... 

 

Ennen tämän ketjun lukemista, en totta puhuen ollut varma, koskeeko tämä jotain

vakavaa asiaa, vai huumoria, kun tuo nimi Perseidinit ei ollut tuttu.

 

Ja siitä tuli taas kerran mieleen tämä sivu. Vaikka tuossa ei ihan

oikeasti olekaan mitään huvittavaa, ei voi mitään, että joka kerta naurattaa kun tuon näkee. 

 

- Ville -

[Esa Lehtismäki 0]

Tähdenlentoparvissa röhnät lentelevät ilmakehään samasta suunnasta ja siksi tähdenlennot näyttävät säteilevän poispäin samasta pisteestä. Parvi nimetään sen mukaan, minkä tähtikuvion alueelle tämä säteilypiste osuu. Leijonan tähtikuvion alueelta säteilevä parvi on Leonidit ja Perseuksen alueelta säteilevä Perseidit. Perse-tytöt eivät siis ole nimenneet sitä kunniakkaan koulunsa mukaan, eikä syyllinen ole edes runoilija Saint-John Perse, vaan juuret ovat kreikkalaisen mytologian Perseuksessa.