Mersun murheet - potkurisäätö

[Martti Kujansuu 180]

Kuulustelupöytäkirja tehty PLe. Lv. 41:n adjutantin virkahuoneessa, 28.11.51 Le.R 4:n komentajan ev. J. Moilasen käskystä kuulustelun suoritti luutn. Pentti Palm ja todistajana oli läsnä vänr. H. Kolehmainen.

 

Vänr. Jouko Erkki Lönnberg synt. 23.12.30 Heisingissä. Kirkonkirjoilla Helsingin et.ruots.seurakunnassa. Toimii PLe.Lv. 43/Le.R 4:ssä nuor. lentoupseerina.

Itse asiasta kuultuna kva kertoi saaneensa lentotehtävän 27.11.51 kapt. Rautakorvelta suorittaa MT-437:llä partiolentoharjoituksen. Koekäytössä olivat

mittaritäyttämät normaalit ja potkurisäätö toimi sekä automaatilla, että käsisäädöllä, jonka jälkeen kva oli jättänyt säädön automaattiasentoon.

 

Lentoonlähdön ilmoitti kva suorittaneensa klo 9.00 ja työnnettyään täydet kierrokset päälle huomasi, ettei moottori vetänyt normaalisesti ja tutkittuaan syytä oli huomannut, että potkurin automaattisäätö ei toiminut ja potkurikello näytti 12.30. Kiidon aikana ei kva ollut katsonut kierrosmittaria, mutta oli kuullut moottorin äänestä, että kierrokset olivat suuret. Heti lentoonlähdön jälkeen oli lennonjohto kysynyt kuultuvalta potkurikellon asentoa ja oli se silloin ollut kuten kiidon aikanakin 12. 50. Lennonjohto antoi heti käskyn tarkastaa potkurisäädön ja generaattorin nappien asennot ja oli kva havainnut niiden olevan alasasennossa.

 

Lisäksi oli lennonjohto käskenyt siirtää potkurikulmat käsisäädölle ja siirtäessään sitä oli kva vilkaissut kierrosmittaria, joka näytti 2500 kierr./min. Kva oli siirtänyt potkurikellon 9.45 kohdalle ja lennettyään näin jonkin aikaa, alkoi moottori yskähdellä ja savua tunkeutui ohjaamoon. Kva oli heti pyytänyt laskuluvan ja suorittanut laskun. Koko laskukierroksen ajan oli moottori öljyttänyt voimakkaasti peittäen tuulilasin. Käyttäen tuulilasin puhdistajaa oli kva suorittanut laskun klo 9.10. Loppukiidon aikana ilmoitti kva moottorin sammuneen kokonaan ollessaan tyhjäkäynnillä. Koko laskun ajan oli potkurikello 9.45 kvan unohdettua ajaa niitä pienemmille.

 

Tutkijalautakunnan selostus lentomoottori DB-605 A 1 N:o 205492:n vaurioista.

 

Kampikammio: Kyljessä oikealla syl. n:o 1:n kohdalla n. 1 dm²:n suuruinen aukko. Sylinterien 1:n ja 7:n kohdalla katkenneet kiertokanget ruhjoneet sisäseinämää ja vahvistusrivat murtuneet useasta kohdasta. Kansilevyissä n. 6 sm²:n suuruinen reikä.

 

Kampiakseli: Etumainen vastapaino jonkun verran ruhjoutunut ja naarmuutunut.

 

Kiertokanget: Syl. n:o 1:n ja 7:n kiertokanget katkenneet. Laakeripuolikkaat siirtyneet paikoiltaan. Pulttien päät ruhjoutuneet (sokkanaulat on olleet paikoillaan).

 

Männät: Syl. n:o 1:n ja 7:n mäännät ruhjoutuneet. Syl. n:o 1:n öljyrengas katkennut.

 

Sylinterit: Syl. n:o 1:n ja 7:n sylinterinputkien helmat ruhjoutuneet ja seinämät kolhiutuneet, sekä kiinnitysrengasmutterit katkenneet.

 

Siruja ja kappaleita sinkoillut kampikammion sisällä josta on voinut olla seurauksena muidenkin moottorin sisäelinten vioittuminen joka selviää kun moottori puretaan täydellisesti.

 

Tutkijalautukunnan selostus vaurion aiheutumisesta.

 

Välittömästi kampikammion kannen irroituksen ja vaurion suuruuden yksityiskohtaisemmin toteamisen jälkeen tutkijalautakunta ryhtyi tutkimaan potkurinsäätöä. Useaan kertaan kokeiltaessa potkurin säätää vaihtokytkintä FL 22326:a ja kaasuvivussa olevaa peukalokytkintä FL 32 337:ää, sekä vakiokierrossäätäjän kosketuskohtia kytkemällä, säätä toimi sekä käsi- että automaattisäädöllä normaalisti. Kokeilun aikana huomio kiintyy kaasuvivuston alapuolella olevaan vaihtokytkimeen FL 22326:een (valokuvat) jolla valitaan käsi-tai automaattinen potkurinsäätö, koska sen suojuskotelon raosta räiskyi kipinöitä ja joskus sähkökojetaulussa oleva lämpöreleellä varustettu k.o. pääkatkaisia ponnahtaa ulos.

 

Myös ilmeni, että vaikka k.o. vaihtokytkin oli automaatti-asennossa säätö toimi ainoastaan. käsisäädön mukaisesti. Kun johdot irroitettiin katkaisijasta ja soittokellokokeilulaitteella koitettiin katkaisijan toiminta, oli kytkentä käsisäädöllä kuva n:o 1:n mukaisesti, vaikka käsinupin asento oli taaksepäin siis automaattiasennossa. Kun katkaisija purettiin, havaittiin katkaisijan ohjausvipua A (kuva n:o 1) liikuttavalla akselilla oleva eristysaineesta valmistettu holkki (kappaleet B ja C) halkinaiseksi, toisen kappaleista ollessa vielä paikoillaan, mutta toisessa laidassa ja toinen kappale oli pudonnut kotelon pohjalle.

 

Akselin toisessa päässä oleva rulla oli ehjä. Lisäksi oli selvästi havaittavissa oikosulun aiheuttamia palamisjälkiä (kuva n:o 1). Katkaisijan käytöstä voitiin todeta, että oikosulu on tapahtunut aivan hetkellisesti. Edellä mainitun holkin katkeaminen on tehnyt katkaisian toiminnan epävarmaksi vipumekanismin kammetessa toiselle laidalle. Vielä koneen sähköverkostosta on vuoto runkoon, koska e.m. oikosulku saattoi esiintyä. Kuvat n:o 2 ja 3 osoittavat miten katkaisija pitää normaalisti ohjata virta automaatti- ja käsisäädön ollessa kysymyksessä ja kuvan n:o 1 epänormaalin asennon,johon se on jäänyt ohjaajan käytettyä sitä ennen starttia.

 

Eristysaineesta valmistetun holkin (B, C) halkeamiseen on hyvin todennäköisesti ollut syynä akun miinuksen (-) vuoto runkoon. Tästä aiheutunut kipinöinti (oikosulku kohta kuva n:o 1:ssä) on kuumentanut ja polttanut aivan lähellä (3 mm) olevaa k.o. eristysaine, holkin ainetta heikentäen sen ja käyttö on murtanut sen lopuksi. Tätä todistaa kaksi seikkaa, palamisjälki holkin kappaleessa ja kokeilun kunnossa olevalla katkaisijalla jossa todettiin e.m. hetkellinen kosketus kuvassa n:o 1 osoitetussa oikosulkukohdassa.

 

Edellä olevan johdosta ohjaajan siirrettyään katkaisijan automaattiasentoon potkurin säätö oli edelleen käsisäädöllä, lapakulman jäädessä pienelle 12.30. Startin aikana moottorin kierrosluku nousi niin suureksi (todennäköisesti yli 3000 kier.,min.), että vaurioituminen sai alkunsa ja suureni lennon aikana.

 

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

 

[Ilkka Toivanen 4]

Nämä Martin arkistokaivelut kertovat hyvin paljon siitä tilanteesta missä ilmavoimamme olivat sodan jälkeen.

 

Martille iso kiitos arkistojen kaiveluista. 

[Orvo Välilä 3]

Juu aivan totta

 

Ainakin meikäläiselle mielenkiintoista luettavaa tälläiset "nippelin" ( pun intended ) tarkkuudella olevat vanhat raportit. Niin ja varsinkin Mersusta 

 

 

[Martti Kujansuu 180]

Nämä Martin arkistokaivelut kertovat hyvin paljon siitä tilanteesta missä ilmavoimamme olivat sodan jälkeen.

 

Martille iso kiitos arkistojen kaiveluista. 

 

Juu aivan totta

 

Ainakin meikäläiselle mielenkiintoista luettavaa tälläiset "nippelin" ( pun intended ) tarkkuudella olevat vanhat raportit. Niin ja varsinkin Mersusta 

 

Kiitoksia!

 

Yritän aina Sota-arkistossa käydessäni tuoda tuliaisena ainakin yhden tälläisen tapauksen tai vastavan. Jos joku tapaus kiinnostaa erityisesti, niin muistutettakoon vielä, että minulta voi "tilata" niitä