Mistä sait kipinän ilmailuun?

[Juuso Horppu 1]

Eli mistä sait kipinän ilmailuun? Itse sain vuoden 1995 lentonäytöksestä jolloin olin 4 vuotias ja lopullisen niitin löi vuoden 1999 lentonäytös jossa esiintyjänä mm. Red Arrows

[Guest laurindo]

Kaippa se oli se ensimmäinen lentomatka. Kohteena taisi olla pohjois-Italia, koneena MD-83 ja vuosi 1996.

[Guest heiska91]

Tais olla heti ensimmäisen lento matkan jälkeen, isän ja äidin mukaan

[Jaakko Rissanen 53]

Paha sanoa... Ensimmäinen julkinen kulkuneuvo jolla matkustin oli lentokone (siitä tosin en muista mitään). Vanhemmat kertoivat, että veivät minua aina välillä kentälle kun olin pieni ja olin todella innoissani. No sitten kiinnostuksessani oli piitkä tauko ja nyt "lopullisesti" innostuin viime kesänä aivan yht'äkkiä. Siitä lähtien olen ollut aivan ilmailuhullu .

[Guest mazze]

Kaipa se aina minua on kiinnostanut. Jo ensimmäisellä lennollani muistaisin yrittäneeni tunnistaa konetta, vaikka vasta vuosia sen jälkeen sainkin selville. Sitten erinäisten simujen kautta kiinnostus lisääntynyt ja nyt onkin GPL taskussa

[Guest mitch83]

Siitä, kun isäni vei minut kerran pienenä lemminkäiselle lentskareita kattelemaan. Ei sitten ole loppua näkynyt

[Ilkka Portti 87]

Jaahas, kunnon kipinät sain varmaankin silloin, kun Concorde vieraili Ivalossa pariin otteeseen...

[Antti Salo 19]

Eli mistä sait kipinän ilmailuun?

Siitä, kun synnyin. Ilmailu kolmatta sukupolvea veressä, nääs.

[Guest laukkanenmarko]

Silloin kait se nappasi kun pääsi Kuopio - Hesa lennolla DC-9-51 ohjaamoon käväisemään

 

Ja onhan sitä tietysti tullu asuttua 18 vuotta 7km päässä lentokentästä..

[Joel Ahonen 0]

Mitään selkeää muistikuvaa ei ole, mutta varmaan silloin joskus kun ekan kerran lentelin FS:llä... Siitä se varmaan lähti.

[Kauko Lehtinen 0]

Varmaan siitä kun vanhempani veivät minut pikkupoikana silloiselle "Seutulan" lentokentälle (siis 50-luvulla) koneita katsomaan. Hyvin läheinen serkkuni on aina ollut ilmailusta kiinnostunut ja hänen kiinnostuksensa on varmaan tarttunut. Sukulaisina on myös ollut muutama lentäjä ja heidän juttujensa kuunteleminen varmasti vaikutti minuun nuorena. No sitten kun aloin ymmärtää itsekin lentokoneiden päälle niin toki kiinnostivat.

[Guest jagge]

Meikä on varmaan saanu siitä että asunu aina lycomingien/continental

pärinän keskellä!Eli aina asuttu malmin lentokentän vieressä..1km!Peruskoulun jälkeen vaan ammattikouluun leko puolelle ja sillä tiellä ollaan edelleen ja välillä herätetään pahennusta täälläkin...?

T:Pygmi

 

[Jukka Siirilä 80]

Taitaa olla joskus 80-luvun(?) alkupuolella, kun Satakunnan Lennosto oli vielä Porissa, pääsin istumaan Fougan etupenkille. En minä sieltä eteeni nähnyt, mutta ilmailukärpänen puri kyllä lopullisesti.

[Orm Uleksin 0]

Vanhemmat kertoivat, että veivät minua aina välillä kentälle kun olin pieni ja olin todella innoissani. No sitten kiinnostuksessani oli piitkä tauko ja nyt "lopullisesti" innostuin viime kesänä aivan yht'äkkiä. Siitä lähtien olen ollut aivan ilmailuhullu .

 

HEEI! Sama täällä

[Guest Jack]

Viisikymmentäluvun puolessa välissä näin ensimmäistä kertaa lentokoneen, silloin siihen astinen suosikkini höyryveturi (joka edelleen on mahtava ilmestys) sai kilpailijan. Kuusikymmentäluvulla alan lehtiä, kirjoja, liidokkeja, muovimalleja jne., asuin maalla n. 100 km:n päässä lähimmästä lentokentästä (Oulusta). Sitten lentonäytös Oulussa, jossa näin Caravellen ja Gnatin. Sitten se olikin menoa: kaikella on lennetty mihin vain on kyytiin päästy, omia lupakirjoja ei ole. Työ vei viideksi vuodeksi ulkomaille, joten lentelyä riitti. Nyt yli viisikymppisenä yritän uutta lähestymistapaa tämän simu-maailman kautta.

[Marco Tallskog 0]

Tämäpäs vasta vaikea kysymys... Se nyt vaan on niin ja on aina ollut. Nuorena poikana haaveena oli (kuten varmaan aika monella mullakin) tullo joko lentäjäksi tai merikapteeniksi. No innostus merenkulkuun jossain vaiheessa laantui mutta haave lentämisestä kytee jatkuvasti sisällä. Valitettavasti sitä on vaan niin saamaton, ettei saa edes omia haaveitaan toteutettua

[Ville Jalonen 4]

En itse oikein tiedä,mutta semmoinen pilottitakki oli jo 2 vuotiaana päällä jo olin hävittäjähullu,mutta kai se sitten lopullisesti Tampereen 96 lentonäytöksessä

[Jani Nordqvist 0]

Eiköhän isäni ole suurin syypää tähän hommaan... . Vei minut kentälle joskus kun olin se 30cm pygmi .. Häntä itseäänkin on ilmailu jossain vaiheessa kiinnostanut. Mutta toki simulaattorit ja lennokit , sekä lennot on antanut lisäpotkua ilmailuhulluuteen. Eikä valoa näy tunnelin päässä

 

Jani

[Olli Keijonen 0]

Hmm, aika vaikea kysymys, aina olen asunut Hyvinkäällä ja joka kesä näkyi (ja näkyy) purjekoneita yms. kaupungin päällä liitelemässä, mutta en pienenä kiinnittänyt niihin sen enempää huomioita. Lisäksi kävimme joskus Vantaalla ja omallakin kentällä katselemassa koneita, mutta hyvin harvoin. Ilmeisesti se jäi jotenkin "muhimaan", sillä kerran kun ostimme uuden tietokoneen, sen mukana tuli Crimson Skies -lentopeli ja vaikka ko. pelin realistisuudesta ei voi olla aivan varma, se tuntuikin sitten jotenkin kiehtovalta, ja tuli heti halu lentää realistisemmin. Niin vaadin sitten ostettavaksi FS2000:nnen ja sillä tiellä ollaan edelleen.. Toissa kesänä sitten uskaltauduin lentokentälle pyytämään tutustumilentoa. Eli siinä sitten pääpiirteissään. En tunne ennestään ketään joka ilmailisi saati että suvussani olisi yhtään lentäjää tai ylipäätään ketään joka mitenkään liittyisi lentokoneisiin.

[Guest hpman]

En pysty millään sanomaan yhtäkkistä tapahtumaa joka olisi aloittanut kiinnostuksen ilmailuun vaan olen lapsesta asti pitänyt lentokoneista. Kuitenkin kun pääsin joskus 13-vuotiaana lentokoneella Nizzaan niin muistan että sen matkan jälkeen jäi kytemään ajatus että haluan isona lennonjohtajaksi.

[Ismo Nurmi 2]

1970-luku oli ilmailukipinän syttymiselle otollista aikaa. Oli Ilmailujenkki-purkkasarjaa, Ilmojen

Korkeajännitys ja Siivet, ilmailukerhot kouluttivat lento-oppilaita kymmenittäin eikä tipoittain kuten nyt. TV:sta tuli mm. sarjat Ilmalun historiaa ja Nuo mainiot miehet lentävissä koneissaan unohtamatta muutamia löperöitä lentämistä sivuavia jenkkisarjoja. Kylmä sota oli käynnissä ja lentokoneuutuuksia seurattiin laajalti silmä kovana. Ja kaikki, huom. kaikki pikkupojat ja vähän isommatkin rakensivat koottavia (lienevätkö nykyiset allergiat Britfix-liimahöyryjen ansiota). Jopa tytöt tiesivät Spitfiren ja Messerschmittin. Kysymys kai sopisi paremmin omalle sukupolvelleni, että kuinka olet voinut välttyä ilmailukärpäsen puremalta jos sellaisia on.

[Guest Jaakko]

Enpäs oikein tiedä. On sitä jo noin 5-vuotiaasta asti oltu. Kaipa se siitä "vapauden tunteesta" jonka siitä

saa ja siitä kun äiti on lentoemäntä.

 

 

-Jaakko

[Chris Sutter 2]

Heippa!

Mä oon 1953 syntynyt.

Mä oon aina tykkänyt lentokonesta,niin kun kaikki poikkia tiedysti.

Kun äitini muuti lapsien kanssa Kloteniin.mä tulin "riipuvainen"lentokonesta ja siitä mä nautin varmasti elämän lopu asti! ?

 

Se oli noin 1964 asti 1970 asutin Klotenissa,missä on se Zürichin Lentosema.

Silloin oli Caravellin ,DC8,B.707,B727 ja Vickers VC10 aika jne.

Se Vickers VC10 on tähään saakka mun lempi Lentokone!!! Se oli silloin aikka usein Zürichissä ja lenti monin paikoin Afrikaan.

Silloin oli BOACin ja East African Airways aika ja just ne tuli aina VC10 Zürichiin!

BOAC tuli myös B.707 Zürichiin ja lensi asti Uusi Seelantiin/ Aucklandiin jne.

 

Terveiset Zürichistä

 

Chris

 

 

 

[Guest kettunen]

Ihan jo pienestä asti on koneet kiinnostanut ja suurempi kipinä tuli kai ensimmäisessä lentonäytöksessä jossa kävin (ei mitään tietoa mikä tapahtuma, tai missä). Tosin ukki oli lennostossa ja isä oli lentomekaanikkona armeijassa (tai joku vastaava), joten kai se on tässä suvussa jo valmiina . Olen myös matkustanut lentokoneella paljon. Jouluna sitten sain FS 9 ja kaiken huipuksi liityin tänne tänään, monen kuukauden forumin selailun päätteeksi .

[Tuomas Kuukasjärvi 2]

Kaipa se siitä on lähtenyt että pääsin 10-vuotiaana boeing 757 kyytiin .