ILS -> GLS

[Kalle Keihänen 1]

Satelliitti opastaa lentokoneen laskuun

 

Poimintoja:

- Lentokentille kehitetään parhaillaan mittarilähestymistä varten uusia menetelmiä. Satelliittipaikannusta pidetään hyvänä vaihtoehtona, sillä kohtalaisen halpa gps-tekniikka sopii jopa pienille kentille.

- Vaadittava tarkkuus saavutetaan vasta erillisen maa-aseman kautta.

- Ohjaamon näytössä visualisoidaan liukupolku nykyisen ils-järjestelmän (Instrument landing system) tavoin. Paikannustarkkuus on metrin luokkaa.

- Nykyiset ils-laitteet ovat kalliita.

 

Lähde: Tekniikka & Talous, Talentum Oyj

Koko juttu:  http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=1227491&s=u&wtm=tt-18092007

 

[Sami Puro 612]

Niin, nythän on jo olemassa ja käytössä Suomessakin ollut joitain vuosia non-precision tason RNAV GPS-lähestymisiä, jotka samalla tavalla pohjautuvat GPS:ään, mutta siinä ei näitä maassa olevia lisälaitteita ole. Pirkkala, Kuopio, Oulu, Rovaniemi jne ... Malmillekin sopisi hyvin, kun ei tarvitse laiteasennuksia mitään ja kovasti pienempienkin koneiden avioniikka kehittyy. 

 

Jutussa puhutaan sitten seuraavasta askeleesta, eli "precision-luokan" lähestymisestä jossa minimit ovat ILS:n tasoa kun nyt päästään VOR-minimien tasolle. Alkuvaiheessa gbas:n kautta saadaan varmaan cat I tason minimeillä olevia menetelmiä, mutta kuinkahan kaukana on gps-pohjaiset cat II/III-lähestymiset, josta tehdään autoland?

[Olli Hänninen 14]

GPS-lähestymiset olisivat hyvä vaihtoehto myös jollekin korpikentälle, kun ei tarvita maa-asemia lähestymisessä. Varmasti jollekin tärkeälle teollisuuspaikkakunnan korpikentälle (kuten vaikka Immolaan) sopisi hyvin tuo GPS-lähestymisjärjestelmä, liikemiehet pääsisivät suoraan liiketapaamiseen paikkakunnan kentälle näin ei tarvitsisi matkustaa lähimmältä valvotulta ja lähestymislaittein varustetulta kentältä taksilla. Myös  herrojen metsästysreissut syksyisin onnistuisivat hieman huonommalla ja matalapilvisemmällä säällä.

[Nils Rostedt 13]

Jutussa puhutaan sitten seuraavasta askeleesta, eli "precision-luokan" lähestymisestä jossa minimit ovat ILS:n tasoa kun nyt päästään VOR-minimien tasolle. Alkuvaiheessa gbas:n kautta saadaan varmaan cat I tason minimeillä olevia menetelmiä, mutta kuinkahan kaukana on gps-pohjaiset cat II/III-lähestymiset, josta tehdään autoland?

 

Hieman aiheen vierestä, Diamond Aircraft kehittää innolla pikkukoneisiin soveltuvaa GPS-autoland-ratkaisua. Ideana on että single-pilot-koneessa ohjaajan inkapasitaatiotilanteessa nappia painamalla saataisiin kone turvallisesti alas. En sitten tiedä mitkä ovat sääminimit. Mutta ilmeisesti kaksimoottoridiesel DA42 on jo lentänyt miehittämättömänä?

[Peter Lord 195]

GPS-lähestymiset olisivat hyvä vaihtoehto myös jollekin korpikentälle, kun ei tarvita maa-asemia lähestymisessä. Varmasti jollekin tärkeälle teollisuuspaikkakunnan korpikentälle (kuten vaikka Immolaan) sopisi hyvin tuo GPS-lähestymisjärjestelmä, liikemiehet pääsisivät suoraan liiketapaamiseen paikkakunnan kentälle näin ei tarvitsisi matkustaa lähimmältä valvotulta ja lähestymislaittein varustetulta kentältä taksilla. Myös  herrojen metsästysreissut syksyisin onnistuisivat hieman huonommalla ja matalapilvisemmällä säällä.

 

Aivan aivan .. mutta osaatko kertoa tai arvata mitä muuta kuin tarkkuuslähestymismenetelmä tarvitaan jotta voit suorittaa lentopaikalle mittarilähestymisen ?

 

Peter

[Guest Simonen]

Aivan aivan .. mutta osaatko kertoa tai arvata mitä muuta kuin tarkkuuslähestymismenetelmä tarvitaan jotta voit suorittaa lentopaikalle mittarilähestymisen ?

 

Peter

Jos saa avittaa niin AFIS tai lennonjohtopalvelun...niin sitten se ei oliskaan enää korpikenttä..

[Jukka Siirilä 80]

Hieman aiheen vierestä, Diamond Aircraft kehittää innolla pikkukoneisiin soveltuvaa GPS-autoland-ratkaisua. Ideana on että single-pilot-koneessa ohjaajan inkapasitaatiotilanteessa nappia painamalla saataisiin kone turvallisesti alas. En sitten tiedä mitkä ovat sääminimit. Mutta ilmeisesti kaksimoottoridiesel DA42 on jo lentänyt miehittämättömänä?

 

Totatota... Eikai sääminimeillä ole paljon väliä jos pilotti ei pysty lentämään? Silloin tullaan tonttiin jokatapauksessa, tolla systeemillä se voitaisiin tehdä vain hiukan hallitummin.

[Risto Niemi 0]

Jos saa avittaa niin AFIS tai lennonjohtopalvelun...niin sitten se ei oliskaan enää korpikenttä..

 

Joo noinhan tuo nykymääräyksissä Suomessa on. Luulen kuitenkin , ettei noin ole kaikkialla maailmassa tänäänkään. Voi  olla, että näissä asioissa on joitain Suomea edistyksellisempiä ilmailumaita.

 

Minä näen pienkenttien tulevaisuuden mahdollisuudet suunnilleen seuraavasti. Niillä voidaan operoida huomattvasti joustavammin kuin suurlentokentillä käyttäen niille sopivaa pienehköä lentokalustoa ja hyödyntäen uusimmankin teknologian  mahdollisuudet täysimääräisesti, kun vaan halutaan. Noilla edellytyksillä, turvallisuudesta lainkaan tinkimättä, ei ao. lentopaikoilla tarvita mm. AFIS:ta eikä välttämättä muutakaan pysyvää henkilöstöä itse lentopaikalle lainkaan, maahan tarvittavat laitteistot eivät vaadi kalliita investointeja ja ylläpitoa jne. joten kustannukset pysyvät kurissa.

 

Käytettävien sääminimien ollessa kohtuullisia, jää ohjaajalle itselleen riittävästi aikaa tarvittavien havaintojen tekoon "mittarilennosta näkölentoon" siirtymisvaiheessa ja jo nykytekniikalla on täysin mahdollista järjestää haluttaessa myös sähköinen kaukovalvonta kameranäkymin halutuista kohdista mihin hyvänsä, vaikka kuinka etääällä jo muusta syystä valmiina olevaan lennonvalvontaelimeen (esimerkiksi ACC), jos niin halutaan (minä vaan ihmettelen miksi pitäisi välttämättä haluta).

 

Pienkenttien hyödyntäminen, mittarilennot mukaan lukien, kustannuksia säästävällä tavalla, pitäisi mielestäni toteuttaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja nyky- ja tulevaisuuden teknologisten mahdollisuuksien suomalla tavalla ja irroittautua kaikesta sellaisesta vanhasta painolastista, joka ei enää edellisen valossa perustu, aidosti ja pelkästään, riittävän lentoturvallisuuden ylläpitämisestä johtuviin vaatimuksiin. Riskianalyysit on vaan tehtävä rehelliseti ja päivitettävä nykypäivän ja näkyvissä olevan tulevaisuuden käyttökelpoisten teknologioiden ja menetelmien mukaisiksi. Eivät ne kaikki joskus kauan sitten kirjoitetut määräykset ja normit mitään ikuista maailman loppuun saakka kestävää absoluuttista totuutta edusta, maailma muuttuu Eskoseni ja me sen mukana, eikö vaan?

[Olli Hänninen 14]

Aivan aivan .. mutta osaatko kertoa tai arvata mitä muuta kuin tarkkuuslähestymismenetelmä tarvitaan jotta voit suorittaa lentopaikalle mittarilähestymisen ?

 

Peter

No, olisiko niin, että jos GPS-lähestymistä suoritettaessa GPS vikaantuu niin tarvitaan varamenetelmä eli keskeytynyt GPS-lähestyminen voidaan lentää loppuun VOR-tai NDB-majakoiden turvin.

[Leo Nyman 0]

Jenkeissä suunitellaan muuten jo DGPS lähettimien asentamista lentotukialuksiin, jolloin alus päivittäisi oman sijaintinsa pohjalta DGPS referenssisignaalin. Tavoitteena on loppuvaiheessa mahdollistaa autoland dekille asti. Ainakin niiden UAV härvelit hyötyisi tuosta paljonkin.

[Kate Alhola 0]

GPS-lähestymiset olisivat hyvä vaihtoehto myös jollekin korpikentälle, kun ei tarvita maa-asemia lähestymisessä. Varmasti jollekin tärkeälle teollisuuspaikkakunnan korpikentälle (kuten vaikka Immolaan) sopisi hyvin tuo GPS-lähestymisjärjestelmä, liikemiehet pääsisivät suoraan liiketapaamiseen paikkakunnan kentälle näin ei tarvitsisi matkustaa lähimmältä valvotulta ja lähestymislaittein varustetulta kentältä taksilla. Myös  herrojen metsästysreissut syksyisin onnistuisivat hieman huonommalla ja matalapilvisemmällä säällä.

 

Tuossa tekniikka- ja talous lehden artikkelissa mainitaan että menetelmän maalaitteet maksavat 400000 Euroa eli ei ihan joka korpikenttälle.

Jos taas ei ole tuota dgps maa-asemaa ei tarkkaa liukupolkua saada. Silloin siis ollaan jossakin VOR-lähestymisen minimeissä. Tällaisen

lähestymisen hyöty taas on vähän kyseenalainen. Vaikkapa Malmilta puuttuu ILS ja siellä mittarimenetelmien minimit

on senllaiset että laskuun pääsee helpommin erityis-VFR:nä. Malmi tosin olisi erinomainen esimerkki kenttästä minne tämä GPS-tarkkuuslähestyminen sopisi

koska sen jälkeen periaateessa kentältä liikelentojen operointi olisi mahdollista.

 

 

Toiseksi tarvittaisiin ilmatilaluokitukseen muutoksia. Muistaakseni USA:ssa on korpikenttille mittarilähestyminen mahdollista.

Jotta se olisi mahdollista niin silloin kuitenkin kaikilla kenttällä tai sen häheisyydessä operoivilla pitää ollla kenttän

taajuudella toimiva kaksipuolinen radioyhteys. Muuten ei ole kivaa jos mittarikone rysähtää ilman radiota laskukierrosta

tekevään koneeseen, purjekoneeseen, liitovarjoon yms.

 

Eli siis tällaiset mittari-korpikenttät täytyisi siirtää johonkin luokkaan jossa olisi tuon pakollisen radioyhteyden vaatimus.

 

 

Kate

[Ilkka Mäkelä 1 231]

Kannattaa jos ei muuten, niin kertauksen vuoksi lukaista USA:ssa kehitteillä olevista GPS-pohjaisista systeemeistä (WAAS ja LAAS sikäläisillä termeillä, muuten käytännössä sama asia).

 

Siellähän yhden lentokentän alueen kattava systeemi kulkee nimellä LAAS, eli Local Area Augmentation System. Sillä tullaan jossain vaiheessa pääsemään ILS Cat III:n minimeihin ja autolandiin, mutta se vie vielä aikaa.

 

Isoille kentille, joilla on useita kiitoteitä, tulee olemaan LAAS:ista eniten taloudellista hyötyä, koska yksi ja sama GPS-augmentointilaitteisto antaa lähestymismenetelmät vaikkapa kolmelle kiitotielle eli kuudesta eri suunnasta, joihin kaikkiin muuten tarvittaisiin oma ILS.

 

Wikipedian mukaan kestää kuitenkin vielä vuoteen 2030, ennenkuin isoilla kentillä voidaan sammuttaa ILS-laitteistot tarpeettomina. Toistaiseksi niitä tarvitaan hätävarana varmuuden vuoksi.

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Local_Area_Augmentation_System

 

Sitten on siis vielä koko USA:n alueen kattava WAAS eli Wide Area Augmentation System rakenteilla ja osin käytössä. WAAS-maa-asemia ei tarvita ilmeisestikään (paria) tusinaa enempää kattamaan koko USA:n alue, ja jo niillä tullaan todennäköisesti pääsemään sellaiseen menetelmätarkkuuteen, että lähes kentälle kuin kentälle voidaan laatia ILS Cat I minimit täyttävä laskeutumismenetelmä. Siis ilman LAAS-laitteita joka kentälle @ 400000 euroa. Tosin liittovaltion pussista otetaan rahat WAAS:in asentamiseen ja kehittämiseen, eli joku (veronmaksaja) senkin joutuu kustantamaan. Suomeen ehkä joskus vastaava alueellinen systeemi?

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Wide_Area_Augmentation_System

 

Eilen luin muuten sellaisen pikku-uutisen, että G. Bush on allekirjoittanut paperin, jossa USA sitoutuu siihen, että tulevaisuuden GPS III-satelliitit eivät enää kykene niin haluttaessa tahallaan huonontamaan GPS-signaalien tarkkuutta, mikä mahdollisuus USA:n sotilasjohdolla on ollut takataskussa tähän asti. Olettaisin, että kun sotilaiden näpit on päätetty pitää poissa GPS-signaalien manipuloinnista, se lisää siviilipuolen luottamusta GPS:n käyttöön tulevaisuudessa. Eikö?

 

 

 

 

[Risto Niemi 0]

Muuten ei ole kivaa jos mittarikone rysähtää ilman radiota laskukierrosta

tekevään koneeseen, purjekoneeseen, liitovarjoon yms.

Kate

 

No ei tuo kyllä noin mene. On kyllä täysin hypoteettinen ajatus, ei käytännössä toteutuva ajatus, että noiden luokkien koneet operoisivat ylipäätään mittarilentosääolosuhteiden vallitessa.

 

Ja sitten on toisaalta  kätevämpää todennäköisesti kaikien liikennneosapuolien käyttää näkölähestymismenetelmiä silloin, kun sääolosuhteet tämän sallivat, aivan kuten itsekin totesit.

 

Näkö on niin hyvä aisti. että sitä kannattaa käyttää silloin, kun sen käyttö on mahdollista.

[Sami Virkkula 0]

 

Itse näkisin näille GepsiIlssi systeemeille kaikkein eniten olevan hyötyä pelastuspalvelulle. Mediheli taitaa jäädä aika monta kertaa talven aikana halliin huonon kelin takia.

 

Kuinkan moni harrastelija oikeasti haluaa lähteä "huvilennolle" umpi surkeaan keliiin? Jos mittaria haluaa lentää niin MIK:n simu ja/tai FSX on sitä varten

[Olli Hänninen 14]

Itse näkisin näille GepsiIlssi systeemeille kaikkein eniten olevan hyötyä pelastuspalvelulle. Mediheli taitaa jäädä aika monta kertaa talven aikana halliin huonon kelin takia.

 

Kuinkan moni harrastelija oikeasti haluaa lähteä "huvilennolle" umpi surkeaan keliiin? Jos mittaria haluaa lentää niin MIK:n simu ja/tai FSX on sitä varten

No eihän tämä pelkästään harrastelijoita varten ole tarkoitettu vaan nämä Gepsilähestymiset olisi liikelentojen tarpeisiin ja miksei myös ihan turisteille hyvä asia. Liikemiehet pääsisivät suoraan kokoukseen paikkakunnalle, jossa ei ole kuin korpikenttä ja kokouksen jälkeen ei muuta kuin korpikentältä lento takaisin ulkomaille. Myös

ulkomaalaiset turistit voitaisiin lennättää Helsingistä jollain pienillä potkuriturbiinikoneilla vaikka keskelle kauneinta Järvi-Suomea. GPS-lähestymiset olisi näin ollen erinomainen vaihtoehto joillekin pienille korpikentille.

 

 

 

[Risto Niemi 0]

Joo noinhan tuo nykymääräyksissä Suomessa on. Luulen kuitenkin , ettei noin ole kaikkialla maailmassa tänäänkään. Voi olla, että näissä asioissa on joitain Suomea edistyksellisempiä ilmailumaita.

 

Minä näen pienkenttien tulevaisuuden mahdollisuudet suunnilleen seuraavasti. Niillä voidaan operoida huomattvasti joustavammin kuin suurlentokentillä käyttäen niille sopivaa pienehköä lentokalustoa ja hyödyntäen uusimmankin teknologian mahdollisuudet täysimääräisesti, kun vaan halutaan. Noilla edellytyksillä, turvallisuudesta lainkaan tinkimättä, ei ao. lentopaikoilla tarvita mm. AFIS:ta eikä välttämättä muutakaan pysyvää henkilöstöä itse lentopaikalle lainkaan, maahan tarvittavat laitteistot eivät vaadi kalliita investointeja ja ylläpitoa jne. joten kustannukset pysyvät kurissa.

 

Käytettävien sääminimien ollessa kohtuullisia, jää ohjaajalle itselleen riittävästi aikaa tarvittavien havaintojen tekoon "mittarilennosta näkölentoon" siirtymisvaiheessa ja jo nykytekniikalla on täysin mahdollista järjestää haluttaessa myös sähköinen kaukovalvonta kameranäkymin halutuista kohdista mihin hyvänsä, vaikka kuinka etääällä jo muusta syystä valmiina olevaan lennonvalvontaelimeen (esimerkiksi ACC), jos niin halutaan (minä vaan ihmettelen miksi pitäisi välttämättä haluta).

 

Pienkenttien hyödyntäminen, mittarilennot mukaan lukien, kustannuksia säästävällä tavalla, pitäisi mielestäni toteuttaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja nyky- ja tulevaisuuden teknologisten mahdollisuuksien suomalla tavalla ja irroittautua kaikesta sellaisesta vanhasta painolastista, joka ei enää edellisen valossa perustu, aidosti ja pelkästään, riittävän lentoturvallisuuden ylläpitämisestä johtuviin vaatimuksiin. Riskianalyysit on vaan tehtävä rehelliseti ja päivitettävä nykypäivän ja näkyvissä olevan tulevaisuuden käyttökelpoisten teknologioiden ja menetelmien mukaisiksi. Eivät ne kaikki joskus kauan sitten kirjoitetut määräykset ja normit mitään ikuista maailman loppuun saakka kestävää absoluuttista totuutta edusta, maailma muuttuu Eskoseni ja me sen mukana, eikö vaan?

 

Täydennän vielä hieman noita ajatuksiani pienlentokenttien kehittämisestä ja mitttarilentomahdollisuuksista niillä.

 

Kenttiä pitää mielestäni kehittää jalat tukevasti maassa vaiheittain olemassa olevien käyttötarpeiden ja näkyvissä olevia tulevaisuuden käyttötarpeita vastaavasti. Kate investoinneille ja käyttömenoille on saatava toimintojen hyödyistä yhteensä joko suoraan tai välillisesti (hyvin laajasti ottaen koko yhteiskunnalle tavalla tai toisella koituva hyöty). Ratkaisujen pitää olla edullisinta laatua eli parasta ja nykyaikaisinta, ei mitään eilispäivän ratkaisuja ja teknologiaa, varsinkaan suunnitelmissa. Itse kentän laitteistoihin tehtävät laitteistoinvestoinnit on pyrittävä minimoimaan ja on tukeuduttava mahdollisimman paljon operoivissa lentokoneissa oleviin laitteistoihin. Tarpeetonta pysyvää henkilöstöä ja siitä aiheutuvia kustannuksia on vältettävä ja palveluja tuotettava vain tarvittaessa ja pyydettäessä maksua vastaan. Investoinnit on tehtävä vaiheittain sopusoinnussa kulloisenkin todellisen käyttötarpeen kanssa, eli ei tule yrittää hypätä suoraan latvaan, mutta esteitä ei myöskään pidä rakentaa pitkänkään tähtäimen suunnitelmien tielle.

 

Ensimmäisen vaiheen mittarilentoluokka voisi hyvin olla kaikkein vaatimattomin, tai kuten minä asian näen voitaisi perustaa kokonaan uusi nykyistä vaatimattomampi luokka. Luokkaa voisi sitten käyttötarpeiden mukaan korottaa jatkossa niitä vastaavsti.

 

Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä, kun minulta Sveitsiläinen Cessna Citation - liikesuihkupilotti kysyi kotilentopaikkani Lahti-Vesivehmaata koskien, että pääseekö hän lähtemään sieltä pois IMC: ssä.

Hän oli kyyditsemässä kuljetettaviaan Sveitsistä Heinolaan liikeasioissa. Kysely- ja tulopäivänä oli VMC, joten Vesikselle olisi päässyt näkölentona, mutta seuraavaksi, paluupäiväksi oli sääennuste huono. Koska vastasin, ettei suomalainen systeemi salli lähtöä IMC: ssä katsoi hän viisaimmaksi valita Vantaan kohteekseen varmistaakseen kotiinpaluun ajallaan ja porukka joutui sitten kulkemaan taksilla tulopäivänä ensin Vantaalta Heinolaan ja sitten paluupäivänä Heinolasta Vantaalle. Pilotti kertoi minulle, että Sveitsissä lähtö IMC: ssä korpkentiltä on sallittua ja aivan normaalia käytäntöä, itse en asiaa ole tarkastanut.

 

Muuten myös FAA on tulevaisuuden visioissaan erityisesti pannut painoa pienkenttien kehittämiseen niiden uuteen kukoistukseen nostamiseksi nimen omaan joustavampina operointipaikkoina vähän pienemmälle suoraan lentopaikalta toiselle lentävälle lentokalustolle pienlentokentiltä ja näkee tässä suuria mahdollisuuksia, jotka mahdollistavat nopeat siirtymiset niin liikemiehille kuin yksityisillekin suoraan lähtö- ja määräpaikan lähietäisyydellä olevien lentopaikkojen välillä, ilman turvatarkastus-, lastaus-, purkaus-, yms-, jonotus ja odotusaikoja.

 

 

Itse en osaa pitää lähtöä IMC: ssä korpikentältä kaksisena suorituksena ilman AFIS: ksen tai TWR: n läsnä oloa kentällä. Esimerkiksi tuollaisen salliminen Suomessakaan ei mielestäni millään muotoa vaarantaisi lentoturvallisuutta.

[Sami Virkkula 0]

No eihän tämä pelkästään harrastelijoita varten ole tarkoitettu vaan nämä Gepsilähestymiset olisi liikelentojen tarpeisiin ja miksei myös ihan turisteille hyvä asia. Liikemiehet pääsisivät suoraan kokoukseen paikkakunnalle, jossa ei ole kuin korpikenttä ja kokouksen jälkeen ei muuta kuin korpikentältä lento takaisin ulkomaille. Myös

ulkomaalaiset turistit voitaisiin lennättää Helsingistä jollain pienillä potkuriturbiinikoneilla vaikka keskelle kauneinta Järvi-Suomea. GPS-lähestymiset olisi näin ollen erinomainen vaihtoehto joillekin pienille korpikentille.

 

Et voi olla tosissasi?

 

Ajatellaan ihan realistisesti että kuinka paljon ne nyt lentelevät suomen kentille? esim. Savonlinnassa ja monessa muussa on viimeisen päälle ILS-vehkeet ja matkailukohteet kunnossa, mutta edes reittiliikenne ei sinne kannata.

[Olli Hänninen 14]

Et voi olla tosissasi?

 

Ajatellaan ihan realistisesti että kuinka paljon ne nyt lentelevät suomen kentille? esim. Savonlinnassa ja monessa muussa on viimeisen päälle ILS-vehkeet ja matkailukohteet kunnossa, mutta edes reittiliikenne ei sinne kannata.

Kyllähän tuolla Savonlinnassa näkyy kesäaikaan ulkomaalaisia matkailijoita, en tiedä sitten ovatko tulleet lentämällä vai millä, mutta onhan Savonlinnaankin kesäisin reittiliikennettä. Kyllä niitä varakkaita turisteja löytyy Keski-Euroopasta, jotka arvostavat sitä, että pääsee järvimaisemien ääreen suoraan lentokoneella. Jotkut Pilatus PC-12 tai TBM Socata-koneet eivät kummoisia kiitoteitä vaadi, joten joillekin Suomen korpikentille niillä lentäisi melko nopeasti ja vaivattomasti suoraan Keski-Euroopasta. Onhan myös liikemiehet, jotka usein käyvät paikkakunnilla joissa on jonkin sortin teollisuutta mutta ei reittiliikenteen käyttämää lentoasemaa, mutta on kuitenkin korpikenttä. Luulisi heidänkin arvostavan sitä, että ei tarvitse taksissa istua vaan pääsee suoraan Helsingistä tuolle korpikentälle melkein joka säällä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

[Lasse Lehtonen 0]

Eilen luin muuten sellaisen pikku-uutisen, että G. Bush on allekirjoittanut paperin, jossa USA sitoutuu siihen, että tulevaisuuden GPS III-satelliitit eivät enää kykene niin haluttaessa tahallaan huonontamaan GPS-signaalien tarkkuutta, mikä mahdollisuus USA:n sotilasjohdolla on ollut takataskussa tähän asti. Olettaisin, että kun sotilaiden näpit on päätetty pitää poissa GPS-signaalien manipuloinnista, se lisää siviilipuolen luottamusta GPS:n käyttöön tulevaisuudessa. Eikö?

 

Tuskinpa tällaisella sopimuksella on juurikaan merkitystä siinä vaiheessa jos Yhdysvaltojen pitäisi oikeasti ottaa GPS-signaalin häirintä käyttöön? Eiväthän he muutenkaan ole juuri kunnioittaneet allekirjoittamiaan sopimuksia, parhaimpana esimerkkinä ehkäpä Geneven sopimus sotavankien kohtelusta tai kidutuksesta... Yhdysvallat tekee juurikin niin kuin heidän etunsa vaatii, jos kokevat tulevansa uhatuiksi esimerkiksi uuden terroristihyökkäyksen muodossa. Näistä syistä perinteisten lähestymislaitteiden alasajo on täysin mahdoton ajatus ennen kuin eurooppalaiset saavat oman Galileo satelliittijärjestelmänsä käyttöön. Toki GPS-lähestymiset ovat hyvä lisäväline jo nyt lentokentillä, mutta varamenetelminä täytyy olla myös perinteisiä laitteita kuten ILS, VOR ja NDB:t, jotta mahdollinen GPS:n häirintä ei lamauta koko lentoliikennettä.

 

Kyllähän tuolla Savonlinnassa näkyy kesäaikaan ulkomaalaisia matkailijoita, en tiedä sitten ovatko tulleet lentämällä vai millä, mutta onhan Savonlinnaankin kesäisin reittiliikennettä. 

 

Savonlinnaan on kyllä ihan ympäri vuoden reittiliikennettä... Talvisin Finncomm lentää Saabilla kaksi kertaa päivässä arkisin ja kesäisin kolme päivittäistä lentoa joista kaksi lennetään ATR72:lla ja yksi AT5:lla. Jonkin verran on lisäksi tilauslentoja Savonlinnaan niin Helsingistä kuin muualtakin Euroopasta, erityisesti oopperajuhlien aikaan.

 

-Lasse   

[Ari Aho 62]

Sitten on siis vielä koko USA:n alueen kattava WAAS eli Wide Area Augmentation System rakenteilla ja osin käytössä. WAAS-maa-asemia ei tarvita ilmeisestikään (paria) tusinaa enempää kattamaan koko USA:n alue, ja jo niillä tullaan todennäköisesti pääsemään sellaiseen menetelmätarkkuuteen, että lähes kentälle kuin kentälle voidaan laatia ILS Cat I minimit täyttävä laskeutumismenetelmä. Siis ilman LAAS-laitteita joka kentälle @ 400000 euroa. Tosin liittovaltion pussista otetaan rahat WAAS:in asentamiseen ja kehittämiseen, eli joku (veronmaksaja) senkin joutuu kustantamaan. Suomeen ehkä joskus vastaava alueellinen systeemi?

 

 

Eikös Euroopassa suunnitella tähän tarkoitukseen "kiinteää" satelliittia. EGNOS (tai jotain) taitaa olla järjestelmän nimi.

[Sami Virkkula 0]

Eikös Euroopassa suunnitella tähän tarkoitukseen "kiinteää" satelliittia. EGNOS (tai jotain) taitaa olla järjestelmän nimi.

 

Taidat tarkoittaa Galileo projektia?

 

http://ec.europa.eu/dgs/energy_transport/galileo/doc/galileo_info_note_2002_03_26_fi.pdf

[Ilkka Mäkelä 1 231]

GPS-lähestymisen mahdollistavia laitteita näköjään valmistetaan myös niinkin lähellä kuin Norjassa. Park Air Systems AS, joka on Northrop Grummanin tytäryhtiö, on saanut ison lennonjohtojärjestelmätilauksen rakenteilla olevalle Dubai World Central-lentokentälle:

 

http://www.arabianbusiness.com/500770-nordic-firm-bags-dubai-airport-systems-deal

 

Kyseinen firma on toimittanut ILS-laitteistoja myös nykyiselle Dubain kentälle.

 

Uutinen ei kylläkään mainitse sitä, sisältyykö tilattuihin järjestelmiin mitään satelliittinavigaatioon perustuvaa, mutta firman sivuilta löytyy mm. GPS-maa-asema nimeltä NORMARC 8005 SCAT-I:

 

http://www.parkairsystems.com/index.asp?id=83

 

Saisikohan norjalaisilta alennusta pohjoismaisen yhteistyön nimissä, jos ostaisi pari maa-asemaa??

[Ilkka Mäkelä 1 231]

Taitaa olla niin, että EGNOS on nimenomaan sellainen järjestelmä, joka lisäsatelliitein ja maa-asemien avulla parantaa kahden olemassaolevan GPS-signaalin tarkkuutta (USA:n GPS ja Venäjän GLONASS):

 

http://www.esa.int/esaNA/GGG63950NDC_egnos_0.html

 

Galileo, eli kolmas Euroopassa "näkyvä" satelliittinavigaatiojärjestelmä omine satelliitteineen (?) tulee sitten myöhemmin... paljon päällekkäistä toimintaa, eikä juttu "aukea" helposti.

[Ari Aho 62]

Taidat tarkoittaa Galileo projektia?

 

http://ec.europa.eu/dgs/energy_transport/galileo/doc/galileo_info_note_2002_03_26_fi.pdf

 

En vaan tätä:

 

http://www.esa.int/esaNA/GGG63950NDC_egnos_0.html

[Sami Virkkula 0]

En vaan tätä:

 

http://www.esa.int/esaNA/GGG63950NDC_egnos_0.html

 

Eikö tuo egnos tule olemaan yksi osa Galileota? Mikäli nettiin on uskominen niin tuo egnos on aika hyödytön meidän leveysasteilla koska satelliitit on päiväntasaajalla

 

Edit:

 

http://www.fgi.fi/asemat/egnos.php

Vironlahdella toimii EGNOS (European Geostationary Navigation Overlay Service) maa-asema. Tämä asema on osa GNSS (Global Navigation Satellite System) järjestelmää, johon tällä hetkellä kuuluu GPS-järjestelmä ja tulevaisuudessa Galileo-järjestelmä.