Suomen lentoasemista vain neljännes kannattavia

[Harri Koskinen 290]

Suomen lentoasemista vain neljännes on taloudellisesti kannattavia. Ilmailulaitos aikoo kuitenkin säilyttää lentotoiminnan tappiollisillakin kentillä, sillä niitä pidetään maakuntien elinkeinoelämälle tärkeinä.

 

Kaikista Suomen lentoasemista vain viisi pystyi viime vuonna tekemään voittoa. Ne ovat Helsinki-Vantaa, Oulu, Rovaniemi, Turku ja Kuopio.

 

Nollatulosta teki kolme kenttää eli Tampere, Vaasa ja Kittilä ja loput 13 lentoasemaa tappiota yhteensä 13 miljoonaa euroa.

 

Koko uutinen: http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id70512.html

[Kate Alhola 0]

Suomen lentoasemista vain neljännes on taloudellisesti kannattavia. Ilmailulaitos aikoo kuitenkin säilyttää lentotoiminnan tappiollisillakin kentillä, sillä niitä pidetään maakuntien elinkeinoelämälle tärkeinä.

 

Kaikista Suomen lentoasemista vain viisi pystyi viime vuonna tekemään voittoa. Ne ovat Helsinki-Vantaa, Oulu, Rovaniemi, Turku ja Kuopio.

 

Nollatulosta teki kolme kenttää eli Tampere, Vaasa ja Kittilä ja loput 13 lentoasemaa tappiota yhteensä 13 miljoonaa euroa.

 

Koko uutinen: http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id70512.html

 

Ja miksiköhän vain Malmilla peritään "tappioiden" kattamiseksi korotettuja maksuja.

Ja eikö muka Suomen tärkein koulutuskenttä ole koko maan elinkeinoelämälle tärkeä.

 

Ehkäpä kotimaisia lentäjiä ei tarvita ja niitä voi alkaa tuomaan kiinasta .

 

Kate

[Ilkka Mannikainen 776]

Tuo 13 miljoonaa euroa on siis toiselta nimeltään kehitysapu.

 

Veronmaksajien rahoilla on helppo valtion monopolilafkan mällätä. Toisaalta jos Finavia ei jakaisi tuota kehitysapua niin se nostaettaisiin jotain muuta kautta noille kehitysalueen kunnille.

 

Mutta mikä estää Finaviaa ryhdistäytymästä ja hoitamasta näitä tappiokenttiä edes nollille tai voitolliseksi? Yksityisellä puolella ei moista rahan valutusta kankkulan kaivoon kauaa katsottaisi, valtion puolella kun kansa maksaa niin millään ei mitään väliä.

[Markus Hatakka 30]

Tuo 13 miljoonaa euroa on siis toiselta nimeltään kehitysapu.

 

Veronmaksajien rahoilla on helppo valtion monopolilafkan mällätä. Toisaalta jos Finavia ei jakaisi tuota kehitysapua niin se nostaettaisiin jotain muuta kautta noille kehitysalueen kunnille.

 

Mutta mikä estää Finaviaa ryhdistäytymästä ja hoitamasta näitä tappiokenttiä edes nollille tai voitolliseksi? Yksityisellä puolella ei moista rahan valutusta kankkulan kaivoon kauaa katsottaisi, valtion puolella kun kansa maksaa niin millään ei mitään väliä.

Onhan Finavia kokonaisuutena plussalla, eli kyse on vain laitoksen sisäisestä tulonsiirrosta tappiota tuottavien kenttien hyväksi. Siinä mielessä tuo "kansa maksaa" -heittosi ei nyt oikein ole oikeutettu?

[Guest Turvamies]

 

Mutta mikä estää Finaviaa ryhdistäytymästä ja hoitamasta näitä tappiokenttiä edes nollille tai voitolliseksi? Yksityisellä puolella ei moista rahan valutusta kankkulan kaivoon kauaa katsottaisi, valtion puolella kun kansa maksaa niin millään ei mitään väliä.

 

Kyllähän Finavia voisi ryhdistäytyä ja kiikuttaa tappiokenttien kiitotien päihin valkoiset X:t, marssittaa porukan luukun kautta ja panna maailmalle notamin "suletu ei kanata". Mahtaisi kuitenkin asiasta äläkkä syntyä.

 

Ei kai tuolle muuta selitystä ole, kuin vähäiset liikennemäärät. Sille yhdelle ainoalle, päivittäiselle matkustajakoneelle kun pitää olla samat valmiudet kuin jollakin toisella kentällä kahdellekymmenelle.

[Ilkka Mäkelä 1 231]

Jos nyt ajatellaan niin, että Finavialla valtion liikelaitoksena on määrätty tuottotavoite tilittää valtiolle osa voitostaan, niin mikäli voitto on osatappioiden takia pienempi, niin valtiolle = veronmaksajille tulee myös vähemmän tuloutettavaa = kiertokautta veronmaksaja kärsii.

 

Vaikkakaan ei koko summaa, niin osan siitä.

[Ilkka Mannikainen 776]

Onhan Finavia kokonaisuutena plussalla, eli kyse on vain laitoksen sisäisestä tulonsiirrosta tappiota tuottavien kenttien hyväksi. Siinä mielessä tuo "kansa maksaa" -heittosi ei nyt oikein ole oikeutettu?

 

On plussalla ja on syytä ollakin kun on varaa vielä 13 miljoonaa kaataa kankkulan kaivoon. Kuten kaima Mäkelä kirjoittaa, olisi ilman tätä kehityavun jakamista 13 miljoonaa euroa enemmän jaettavaa tähän yhteisen hyvän pottiin.

 

Mutta miksei laskua maksateta tämän mainitulla elinokeinoelämällä? Mikä velvollisuus yhteiskunnalla on elättää vuodesta toiseen toimintaa joka ei kannata. Jos elinkeinoelämä tarvitsee lentoyhteyksiä niin sehän ne voi myös maksaa.

 

[Pekka Vanhanen 0]

Ja miksiköhän vain Malmilla peritään "tappioiden" kattamiseksi korotettuja maksuja.

Ja eikö muka Suomen tärkein koulutuskenttä ole koko maan elinkeinoelämälle tärkeä.

 

Ehkäpä kotimaisia lentäjiä ei tarvita ja niitä voi alkaa tuomaan kiinasta .

 

Kate

 

Mietin vähän samaa. Eikös niille laskeutumismaksujen korotusten perusteluksi sanottu että ei voida toisten kenttien tuloilla tukea tappiollista kenttää...

[Erkki Mikola 1]

Ja miksiköhän vain Malmilla peritään "tappioiden" kattamiseksi korotettuja maksuja.

 

Ja miksiköhän Malmin ja Vantaan kiitoteiden kustannuksia ja tuottoja ei yhdistetä saman lentoaseman = Helsingin lentoaseman tuloslaskelmaksi ja taseeksi.

 

Molemmilla on sama omistaja. Molemmat palvelevat saman kaupungin ilmaliikennettä. Ja täydentävät toisiaan ihan niinkuin poikittaiset kiitotiet samalla kentällä. Eikös Helsingin satamalaitoskin laske yhteen kaikkien satamiensa menot ja tulot. Ja julkaisee vain niiden yhteisen tilinpäätöksen.

[Juho Hannukainen 0]

Veronmaksajien rahoilla on helppo valtion monopolilafkan mällätä.

 

Senttiäkään ei kyllä verorahoja taida tulla tällä hetkellä Finavian kassaan. Helsinki-Vantaan tuloillahan tuetaan pienempiä asemia.

 

Eikä Finavialla ihan monopoliakaan ole. Seinäjoki ja Mikkelihän eivät kuulu ko. lafkalle eikä mikään taida estää muitakaan kaupunkeja vastaavaan ratkaisuun.

 

Mutta miksei laskua maksateta tämän mainitulla elinokeinoelämällä? Mikä velvollisuus yhteiskunnalla on elättää vuodesta toiseen toimintaa joka ei kannata. Jos elinkeinoelämä tarvitsee lentoyhteyksiä niin sehän ne voi myös maksaa.

 

Valtio vielä tässä vaiheessa haluaa pitää koko Suomen asutettuna. Ja jotta tämä onnistuisi, tarvitaan paikallista elinkeinoelämää, joka ei pikkukunnissa pysy, jos se tulee liian kalliiksi.

 

Mietin vähän samaa. Eikös niille laskeutumismaksujen korotusten perusteluksi sanottu että ei voida toisten kenttien tuloilla tukea tappiollista kenttää...

 

EU taisi joku aika sitten päättää, että tämä Finavian käytäntö siirtää tuloja suurilta lentoasemilta pienille on ok, vaikka silloin myös ulkomaiset (vain Vantaalla lentävät) yhtiöt joutuvat tukemaan myös esim. Kemin lentoaseman toimintaa.

[Sami Virkkula 0]

Senttiäkään ei kyllä verorahoja taida tulla tällä hetkellä Finavian kassaan. Helsinki-Vantaan tuloillahan tuetaan pienempiä asemia.

 

Kyllähän valtiolta ja EU:lta tulee mukavat rahat.

 

http://www.finavia.fi/vuosikertomukset/2006/fi/liite_valt_talousarv.html

[Juho Hannukainen 0]

Kyllähän valtiolta ja EU:lta tulee mukavat rahat.

 

http://www.finavia.fi/vuosikertomukset/2006/fi/liite_valt_talousarv.html

 

Mitäköhän tuohon "Investointihankkeiden toteuttamiseen (TE-keskusten kautta)" sisältyy? Muuthan tavallaan oli ostopalveluita, ei "ilmaista" rahaa.

[Ari Katajamäki 0]

Kyllähän valtiolta ja EU:lta tulee mukavat rahat.

 

http://www.finavia.fi/vuosikertomukset/2006/fi/liite_valt_talousarv.html

 

Valtion budjetista tulevat rahathan on korvauksia ostetuista palveluista. Että ei ne nyt mitään suoraa avustusta ole.

Paitsi tuo lähes 2 miljoonaa Porin kentän aukipitämiseen, jolla tuetaan ammattilentäjäkoulutusta Porissa (mutta vastaavaa koulutusta Malmilla ei tietenkään voida tukea...)

 

Finavian kokonaistulos on kuitenkin reilusti plussalla, (n. 22 milj.) eli kyllä sen toiminta on veronmaksajille kannattavaa.

Ja toisaalta, jos kaikkien tappiollisten maakuntakenttien toiminta ajettaisiin alas, kyllä se näkyisi myös Vantaan tuloksessa lentoliikenteen vähentyessä.

 

[Lasse Lehtonen 0]

Mutta miksei laskua maksateta tämän mainitulla elinokeinoelämällä? Mikä velvollisuus yhteiskunnalla on elättää vuodesta toiseen toimintaa joka ei kannata. Jos elinkeinoelämä tarvitsee lentoyhteyksiä niin sehän ne voi myös maksaa.

 

Eiköhän sitten voida saman periaatteen perusteella lakkauttaa VR ja purkaa koko Suomen rataverkko, puhumattakaan kaupunkien julkisesta liikenteestä... Lentoliikenteen infrastruktuurista ja palveluista sentään ylivoimaisesti suurin osa on rahoitettu käyttäjiltä saaduilla tuloilla, eli lentoyhtiöiltä ja osittain matkustajilta, maksujen ja verojen muodossa. Tuo Finavian saama tuki on aika vaatimaton verrattuna siihen millä VR:ää tuetaan vuosittain.

 

Kannattaa myös muistaa, että kaikkea ei voi mitata rahassa... Suomi tarvitsee kulkuyhteyksiä ja lentoliikenne on osa sitä siinä missä rautatiet ja bussiliikennekin. Kuinkahan esimerkiksi kiireelliset elinsiirrot onnistuisivat sairaalakaupunkien välillä ilman lentokenttiä? Kyllähän siitä varmasti tappiota tulee kentille kun joudutaan esimerkiksi avaamaan keskellä yötä lentoasema jotain kiireellistä ambulanssi- tai elinsirtolentoa varten, mutta sillä sentään saatetaan pelastaa ihmishenkiä. Reittikoneissakin kulkee päivittäin kotimaassa verta ja lääkkeitä sairaaloiden välillä pikalähetyksinä. Kuinkahan tämäkin onnistuisi jos lappu lyötäisiin kentillä luukulle?

 

Valtion rooli on nimenomaan tukea toimintaa joka ei muuten kannata jos se koetaan yhteiskunnan kannalta välttämättömäksi, kuten esimerkiksi maatalous tai liikenneyhteydet. Kohtuus pitää tietysti olla kaikessa.

 

-Lasse

[Janne Hannula 6]

Kyllähän siitä varmasti tappiota tulee kentille kun joudutaan esimerkiksi avaamaan keskellä yötä lentoasema jotain kiireellistä ambulanssi- tai elinsirtolentoa varten, mutta sillä sentään saatetaan pelastaa ihmishenkiä.

 

Tästä aiheutuvat kustannukset muuten maksaa käyttäjä, ei sitä tappiolla pyöritetä . AIP:sta löytyy tieto että ensimmäiseltä tunnilta 800e ja siitä eteenpäin 400e per tunti.

[Jari Alanko 0]

rohkenen epäillä ettei 800€ riitä mihinkään, mitä esim maksaa liukkauden torjuntaan talvella käytettävät kemikaalit?

[Janne Hannula 6]

rohkenen epäillä ettei 800€ riitä mihinkään, mitä esim maksaa liukkauden torjuntaan talvella käytettävät kemikaalit?

 

Nojoo, hyvä pointti - tein tossa just tiedustelun ja jos kiitotie on umpijäässä niin hintaa pelkille kemikaaleille saattaa tulla jopa vaatimattomat neljätuhatta euroa...

[Pentti Köylijärvi 42]

 

 

Yksi asia, mikä näissä maakuntakenttien kannattavuuksissa unohtuu on se, että jokainen maakuntakentälle tehty lento vaatii lähes aina vastaavan operaation EFHK:lla. Eli jos maakuntakenttien lentoja jää pois, niin jää myös aika paljon lentoja ja tuloja pois EFHK:lta ja navigaatiotulojakin jäisi pois. Jos näihin lentoihin liittyvät EFHK:n tulot jyvitettäisiin maakuntakentille, voisi ainakin jokin niistä nousta nollille. Saattaapa Finavialla tällaisia laskelmia ollakin.

 

 

[Nils Rostedt 13]

Ja miksiköhän vain Malmilla peritään "tappioiden" kattamiseksi korotettuja maksuja.

Ja eikö muka Suomen tärkein koulutuskenttä ole koko maan elinkeinoelämälle tärkeä.

 

Ehkäpä kotimaisia lentäjiä ei tarvita ja niitä voi alkaa tuomaan kiinasta .

 

Kate

 

Finavian ristisubventiojärjestelmä perustuu juuri siihen että liikenneilmailun lentoasemat muodostavat yhtenäisen "lentoasemaverkoston", periaatteena että Helsingin ylijäämällä voidaan tukea linjan toisessa päässä olevaa pienempää kenttää. Tämä oli ainakin vanhan Ilmailulaitoksen aikana kirjattu lakiin/asetukseenkin. Tämän periaatteen mukaisesti sitten Malmi saatiin näyttämään muihin verrattuna varsin tappiolliselta, kun sinne ei lennetä liikennelentoja ja se täten jäi ristisubventioiden ulkopuolelle.  En ole tutustunut tarkemmin nykyiseen Finaviaa koskevaan lain perusteluihin, mutta sen 4§:n sanamuoto näyttää tältä osin hieman paremmalta.

[Jari Alanko 0]

Niin ja useat matkustajat jatkaa taas toisella lennolla.

[Mika B Virolainen 0]

Mutta mikä estää Finaviaa ryhdistäytymästä ja hoitamasta näitä tappiokenttiä edes nollille tai voitolliseksi? Yksityisellä puolella ei moista rahan valutusta kankkulan kaivoon kauaa katsottaisi, valtion puolella kun kansa maksaa niin millään ei mitään väliä.

 

Juuri näin! Ryhdistäytykää, maakunnissa! Sama koskee juuri täällä jo mainittuja muita "kehitysaluelogistiikkapalveluja" maakuntiin. VR, ryhdistäydy! Bussiyhtiöt, ryhdistäytykää!

Samantien voisi julkiset koulut, sairaalat yms lopettaa, koska perhana mikä määrä kuluja niistä koituu meille, veronmaksajille! Kankkulan kaivoon menee, sanon minäkin!

[Erkki Mikola 1]

Tähän asti minulla on ollut se käsitys, että Helsinki-Vantaan tuloilla maksetaan Malmin lentoasemankin ylläpitoa sikäli kun Malmin käyttäjiltä ei saada perittyä tarpeeksi. Mutta tämän aamuinen uutinen Hesarista panee hieman ihmettelemään.

---------------

Helsingin lentoasemien lennonjohdot erilleen

 

Malmin lentoasemalla käynnistettiin maanantaina yhteistoimintamenettely, jonka tarkoituksena on erottaa pääkaupunkiseudun kahden lentoaseman lennonjohdot toisistaan.

 

Tähän saakka Malmin lennonjohto on toiminut Helsinki-Vantaan alaisuudessa ja osa lennonjohtajista on työskennellyt vuoroon kummallakin kentällä.

 

Työnantajan eli Finavian mukaan Malmi saa jatkossa "omat" lennonjohtajansa ja heidän tarvitsemansa resurssit. Lentoaseman toimintaan muutoksella ei ole merkitystä.

--------------------

 

Jos Malmin lennonjohtajien palkat pysyvät ennallaan, mutta Malmin lentoaseman tappiot tällä toimenpiteellä vähenevät, niin eikö se tarkoita, että Malmin kentän tuloja on siirretty Helsinki-Vantaalle, kun on ostettu sieltä lennonjohtopalvelut "ylihinnalla(?)"

 

Kaiken kaikkiaan tuntuu oudolta, miksi tällaisessa asiassa tarvitaan YT-menettelyä, jos lennonjohtajien työnantaja(=Finavia), työpaikka, työolot ja palkkaedut säilyvät entisellään... (Sikäli kuin olen kuullut ja ymmärtänyt oikein, eivät Malmin lennonjohtajat nykyäänkään käy - ainakaan usein - Helsinki-Vantaalla liikennettä ohjaamassa, vaikka tuossa uutisessa sellaisestakin puhutaan.)

(En kylläkään tunne YT-lakia. Ehkä se siellä sanotaan)

 

[Guest tornadof36]

Ja miksiköhän vain Malmilla peritään "tappioiden" kattamiseksi korotettuja maksuja.

Ja eikö muka Suomen tärkein koulutuskenttä ole koko maan elinkeinoelämälle tärkeä.

 

Ehkäpä kotimaisia lentäjiä ei tarvita ja niitä voi alkaa tuomaan kiinasta .

 

Kate

 

Hyvä pointti  .

 

-Jukka

[Tero Auranen 0]

Tähän asti minulla on ollut se käsitys, että Helsinki-Vantaan tuloilla maksetaan Malmin lentoasemankin ylläpitoa sikäli kun Malmin käyttäjiltä ei saada perittyä tarpeeksi. Mutta tämän aamuinen uutinen Hesarista panee hieman ihmettelemään.

---------------

Helsingin lentoasemien lennonjohdot erilleen

 

Malmin lentoasemalla käynnistettiin maanantaina yhteistoimintamenettely, jonka tarkoituksena on erottaa pääkaupunkiseudun kahden lentoaseman lennonjohdot toisistaan.

 

Tähän saakka Malmin lennonjohto on toiminut Helsinki-Vantaan alaisuudessa ja osa lennonjohtajista on työskennellyt vuoroon kummallakin kentällä.

 

Työnantajan eli Finavian mukaan Malmi saa jatkossa "omat" lennonjohtajansa ja heidän tarvitsemansa resurssit. Lentoaseman toimintaan muutoksella ei ole merkitystä.

--------------------

 

Jos Malmin lennonjohtajien palkat pysyvät ennallaan, mutta Malmin lentoaseman tappiot tällä toimenpiteellä vähenevät, niin eikö se tarkoita, että Malmin kentän tuloja on siirretty Helsinki-Vantaalle, kun on ostettu sieltä lennonjohtopalvelut "ylihinnalla(?)"

 

Kaiken kaikkiaan tuntuu oudolta, miksi tällaisessa asiassa tarvitaan YT-menettelyä, jos lennonjohtajien työnantaja(=Finavia), työpaikka, työolot ja palkkaedut säilyvät entisellään... (Sikäli kuin olen kuullut ja ymmärtänyt oikein, eivät Malmin lennonjohtajat nykyäänkään käy - ainakaan usein - Helsinki-Vantaalla liikennettä ohjaamassa, vaikka tuossa uutisessa sellaisestakin puhutaan.)

(En kylläkään tunne YT-lakia. Ehkä se siellä sanotaan)

 

 

Mitenkään tarkempaan tietämättä, kun en ole Finavian palveluksessa, esitän seuraavaa:

 

On ollut jo pitkään tiedossa, että Malmin kentältä "siirretään rahaa" Helsinki-Vantaalle, kun lennonjohtajat on ostettu sieltä. Toivotaan, että tällä ei nyt ole muita vaikutuksia, kuin se, että todellakin akuankkarahaa ei enää siirretä ja paperilla Malmi näyttää lähempänä omaltaan kustannuksien osalta.

 

Uskoakseni YT:t tarvitaan lakisääteisesti ihan siitä syystä, että kun kerran porukkaa pyritään siirtämään hallinnollisesta kokonaisuudesta toiseen. Lienee vaan pakollista, tuskin sen kummempaa.

 

Lennonjohtajien toiminta molemmilla asemilla ei tuossa(kaan) uutisessa ole varmaankaan tarkoittanut sitä, että Malmin lentoaseman lennonjohtajat olisivat käyneet johtamassa Hki-Vantaan liikennettä välillä, vaan siis toisinpäin. Hki-Vantaalta on välillä tullut siellä toimivia lennonjohtajia Malmille.

 

t. tero

[Mikko Sokero 1]

Atlanta lienee kannattava. 

 

GENEVA, 2 October 2007 – The busiest traffic hub in the world, Hartsfield - Jackson Atlanta International Airport, has joined ACI’s Airport Service Quality (ASQ) customer satisfaction benchmarking programme.  ACI Director General Robert J Aaronson welcomes Atlanta as the 100th participant in ASQ: “This addition marks an important milestone in achieving our goal of including all major airports worldwide in the programme and emphasises the airport community’s commitment to putting passenger service excellence first.”

 

"Hubs around the world compete for business, and it is in their interest to make sure that they know what passengers care about the most.  Passenger appraisal offers some of the most meaningful guidance as to what works well and what needs improvement."

 

That is why ASQ captures customer feedback in a ‘real-time’ setting. Throughout the year, month by month, questionnaires are filled in by travellers on-site at the departure gate.  They rate more than 30 different aspects of the airport experience on the day of departure.  Over 200,000 surveys are collected annually at participating airports, and from this data the ASQ programme generates an array of benchmarking reports on a quarterly basis. The reports highlight best practices and help managers to calibrate their service performance.

 

Ben DeCosta, Aviation General Manager, Hartsfield - Jackson Atlanta International Airport, says:  “Airport management is not limited to directing airport operations and facilities. It takes into consideration the whole passenger experience.  ASQ is a very thorough programme that will regularly provide our management team with crucial feedback on customer perception of airport services in Atlanta. We can also take the measure of our service quality against other participating hubs, both in the US and worldwide. That is valuable guidance for us in making investment decisions for improvements and new services.”

 

“Atlanta is a city that is renowned for its hospitality, serving as a major gateway for both domestic and foreign visitors.  As a major gateway to the US, a popular tourist destination, the home base of several major US and international companies and a dynamic host for major global events, Atlanta needs a top-notch international airport with adequate facilities and a customer commitment.  By joining ASQ, Atlanta’s airport management demonstrates that we are committed to serving our passengers well and contributing to the on-going economic attractiveness of the community.”

 

Aaronson agrees, “It is exciting to see how ASQ is acting as a catalyst for innovation and improvement in airport services worldwide, which is excellent news for our passengers, wherever they choose to travel.”