Sputnik-satelliitit matkaan 50 vuotta sitten (4.10.) (ja 3.11.)

[Ilkka Mäkelä 1 222]

Ensimmäisen satelliitin lähettämisestä maan kiertoradalle tulee täyteen 50 vuotta 4. lokakuuta. International Herald Tribune on laatinut 5-sivuisen artikkelin, joka kertoo siitä, miten amerikkalaisten avaruusohjelmaan tuli pikaisesti vauhtia, kun venäläiset ehtivät ensimmäisinä lähettämään satelliitteja, ensin Sputnik 1:n ja marraskuussa Sputnik 2:n:

 

http://www.iht.com/articles/2007/09/25/healthscience/25sput.php

 

Itse Sputnikeista enemmän detaljitietoa:

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Sputnik_1

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Sputnik_2

[Ilkka Toivanen 4]

Asiaan liittyen, avaruushistoria alkaa olla osittain jo unohdettua joten on hyvä verestää muistikuvia 60- ja 70-luvun teknologiasta, tietenkin neuvostosellaisesta:

 

"The Soviet Exploration of Venus" http://www.mentallandscape.com/V_Venus.htm

Pitää nimestään huolimatta sisällään myös muuta tuon ajan teknologiaa ja kuvauksia.

 

Hienoimpia tuon sivuston anteja ovat minun mielestäni

- photoshopilla korjatut Venera-luotainten Venus-kuvat: sivuston pitäjä sai lähetysvirheitä yms. täynnä olevat raakadatakuvat haltuunsa ja korjaili ne kuntoon.

- tietoa neuvostoliittolaisesta kuvaus-, kamera- ja digitointitekniikasta tiedonsiirtoa unohtamatta, melkoista kikkailua on tuon ajan kuvien lähettäminen avaruudesta vaatinut: "It had a capacity of 112 pictures on a roll of film, and these could be scanned at 1440, 720 lines or 68 lines for rapid preview. Individual frames could be rescanned and transmitted later, by telecommand."

- ja radiotekniikasta kiinnostuneille Soviet Telemetry Systems

 

Tuohon aikaan on tehty todellakin aitoa tiedettä kun on painittu perustavaa laatua olevien ongelmien kanssa ennen digitaaliaikakautta... kuinka avaruudessa otetaan kuva ja lähetetään se maahan lukukelpoisena?

 

[Jukka Nisula 2 282]

Sputnik päivän aihe tänään:

 

http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2007/10/567550

 

Jukka

[Esa Karanko 1 257]

Sputnik 1 lähetti pelkkää piipitystä. Kuuntelin sitä kotona Helsingissä tavallisella liikennevastaanottimella. Taajuus oli lyhytaaltoalueen (HF) yläpäässä. Muistaakseni noin 30 mHz. Taajuuden Doppler siirtymä oli ohituksen aikan helposti havaittavissa. Se todisti, että lähetin oli avaruudessa ja kulki kovaa vauhtia.

 

Esa   

[Ilkka Mäkelä 1 222]

Kun Sputnik nyt oli ensimmäinen ihmisen avaruuteen lähettämä keinotekoinen satelliitti, niin sen ei todellakaan tarvinnut tehdä muuta kuin piipittää ja se oli silti sensaatio 

 

Muistan asian hyvin, olin silloin 9-vuotias.

 

Lisää satelliittien historiaa:

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Satellite

 

Ensimmäinen tiedemies (venäläinen) julkaisi kirjoituksen satelliitin tarvitsemasta kiertoratanopeudesta jo vuonna 1903.

[Juho Vastapuu 0]

Asiasta olen ehkä muita ikätovereitani paremmin tietoinen mutta ei se silti voita sitä oikeata kokemusta. Tuo Ilkain mainitsema piipitys oli silloin suuri saavutus sen keksijöille ja varmasti myös sen livenä kuulleille. Nykyään se ei ole mitään, niin se teknologia etenee. Muistan kun joskus isän kanssa kuuneltiin radiolla Nooa-satellittien ylilentoja, radioamatöörin poika kun olen, niin kyllä se ihan mielenkiintoista oli 

 

Ilkka kirjoittaa, että Sputnikin pääsuunnittelija Sergei Koroljov oli kärsinyt toisen maailmansodan aikaan Stalinin vainoja Siperiassa  Eipä tainnut Josef tietää mitä oltaisiin voitu menettää USA:lle.

 

Jotenkin sitä nyt pitää oikeudenmukaisempana Neuvostoliitolle että he ovat päässeet aloittamaan sateliitti- ja koko avaruusajan USA:n sijasta huonoimmista oloistaan huolimatta.

 

 

[Arne Wallen 72]

Muistanpa kun katselin tuota laitetta yöllä muutaman vuoden vanhemman kaverini kans, oli tuo juuri sellainen piipityksen kuuntelija, itse tuota piipityskuuntelua en hallinnut.Oli upeata ja ihmeellistä, on minulle vieläkin. 8)

[Markku Kanninen 447]

Kyllä oli tosiaan mukava olla pikkupojan (10v.) innostuksella seuraamassa noita tapahtumia. Tuolloin innokkaasti tuijotettiin taivaalle josko ois Sputnikki nähty mutta minä en ainakaan saanut mokomaa silmiini jvajkka innokkaasti poikasakissa taivaalle toljotettiin. Kuuskytluvun alkupuoliskolla kun liikennettä oli jo enemmän, mentiin kaverin kans tuijottamaan tähtitaivasta ja saatettiin illanmittaan nähdä useampikin satelliitti vaeltamassa pitkin taivaankantta. Tietenkin koko kuuskytluku oli muutenkin avaruusmatkailun saralla mahtavaa aikaa joka huipentui kuulentoihin.

Markku

P.s. mutta kuulennot loppuivat ja poliitikot keksi rahoille parempaa käyttöä (varustelu). Jos esim. NASAn suunnitelmat (ja rahat) ois toteutuneet, Marsissa ois käyty jo 1980 luvulla...   

[Orvo Välilä 3]

Eräs meidän opettajista epäilikin, että Neuvostoliittolaiset olisivat vetäneet jenkit avaruuteen.

 

 

Sattuneesta syystä kyseisen kansakunnan ajatuksenjuoksuun tutustuneena....  Ei ollenkaan pois suljettu moinen teoria. Juurikaan mikään muu kansa ei ole niin kilpailuhenkinen kuin USA ( stereotypia tiedän ). Jos leikitään ajatusmallilla että Vostok olisikin sanonut potslojo lähtöalustalla eikä Sputnik olisi koskaan päässyt kiertoradalle asti, niin väitän että USA:n avaruusohjelma olisi ainakin viivästynyt huomattavasti. Nyt kun yhtäkkiä huomattiin että takapajuiseksi oletettu Neuvostoliitto kykenikin moiseen niin motivaatiota ja varoja alkoi löytyä heti toisella tavalla.

 

Ja kun sitten ei Neuvostoliittoa ole enää ollut hetkeen aikaan on NASAN:n kin rahoitus ollut huomattavasti takkuisempaa..... 

[Markku Kanninen 447]

Tai oikeastaan herra äsku toveri Gagarin käytyään avaruudessa 12.4.1961. Kennedy kertoi kongressille 25.5.1961 Jenkkien menevän kuuhun ennen vuosikymmenen loppua. Nasan rahahuolet päätty siihen mutta kun kuuhun oli päästy, loppui pikkuhiljaa (1972) politikkojen mielenkiinto ja sitämyöten NASAlta rahat.

Markku

[Guest Turvamies]

Tai oikeastaan herra äsku toveri Gagarin käytyään avaruudessa 12.4.1961.

Markku

 

Vai kävikö sittenkään ? Joskus 90-luvun alussa suuren ja mahtavan romahduksen jälkeen, luin erään lehtiartikkelin, jossa epäiltiin kyseisen toverin käyneen vain siellä, mihin MiGillä pääsi. Artikkelin mukaan avaruudessa kävi Tupolev niminen toveri, joka epäonnistuneen maahantulon seurauksena istui loppuelämänsä rullatuolissa. Toveri Gagarin olisi artikkelin mukaan "nykäisty sivusta" kyseisen lennon mannekiiniksi.

[Markku Kanninen 447]

Joo näitä juttuja oli kuuskytluvulla paljon liikkeellä. Esim. Italialaiset radioamatöörit väittivät avaruuteen kuolleen kosmonautteja joista virallisesti stahanovilaiseen neuvostotyyliin vaijettiin. Italialaisveljesten harrastuksesta tuli muuten Yle teemmalla tänään (la 20.00-) dokumentti nimellä: Avaruushakkerit.

Markku   

[Ilari Uotila 27]

Näitä italialaisveljesten juttuja  löytyy netistä vaikka mitä, esimerkiksi:

 

http://www.aerospaceweb.org/question/conspiracy/q0235.shtml

 

http://www.astrosurf.com/luxorion/qsl-torre-bert.htm

[Ilkka Mäkelä 1 222]

Hieman meikäläistä ansioituneempi hra Scott Hubbard oli myös 9-vuotias Sputnikin laukaisun aikaan ja yhtä otettu venäläisten saavutuksesta:

 

http://www.sfgate.com/cgi-bin/article.cgi?file=/c/a/2007/10/07/IN11SJ995.DTL

 

http://www.nasa.gov/centers/ames/news/releases/2002/02images/hubbard/hubbardbio.html

[Simo Lallukka 205]

Kuulentojen aikaan TV:ssa oli oikein Ylen kuustudio -lähetys, jossa toimittajat ja asiantuntijat kommentoivat live-tilanteessa lennon vaiheita.Seuranta oli varsin perusteelista.  Hiljattain tuli uusintana pätkä, jossa Armstorng laskeutui kuun pinnalle ja Ylen kuustudio oli koolla. Juuri kriittisellä hetkellä osoitettiin kysymys USA:han Ylen kirjeenvaihtajalle Pasi Rutaselle: "Mitä Armstrong sanoi astuessaan kuun pinnalle?". Ikäänkuin Rutanen olisi saanut tiedon, että Armstrong oli jo kuun pinnalla. Rutanen vastasi "No ei Armstrong mitään erikoista sanonut". Taustalla kuului samalla hetkellä Rutasen puheen taustalla  "That's one small step...".  No sattuuhan sitä suorissa lähetyksissä, onhan noita Armstrongin sanoja sittemmin siteerattu.

 

[Juha Klemettinen 28]

Ja ne Amstrongin sanat kuuluivat niin heikosti ja epäselvästi, että aluksi todella oli epäselvää mitä siellä sanottiin. Ja siitä voidaan keskustella seuraavaksi oliko lause astronautin itsensä keksimä vai NASA:n mediaosaston rustaama...

Sputnikista vielä... Kuulin sellaisen version, että se valopiste mitä ihmiset tuijottivat taivalla ei ollut itse tekokuu vaan kantoraketti joka jäi myös kiertämään maapalloa.

Juha.

[Ilkka Mäkelä 1 222]

Australialaiset muistelevat nyt Sputnik 2-satelliittia ja kyydissä ollutta Laika-koiraa.

 

Artikkelissa kylläkin puhutaan "Moskovan kaduilta poimitusta piskistä" ja siitä, että koiraparka kärsi karumman kohtalon kuin aikoinaan virallisesti kerrottiin, mutta mainitaan kuitenkin myös se, että Sputnik 2 osoitti mahdolliseksi sen, että elävä nisäkäs pystytään lähettämään avaruuteen ilman, että henki lähtee heti.

 

3. marraskuuta tulee siis täyteen 50 vuotta Sputnik 2:n lähettämisestä avaruuteen.

 

http://news.brisbanetimes.com.au/canine-pioneer-soviet-mutt-was-first-earthling-in-space/20074330-171h.html

[Juha Lampi 276]

Onnettoman Laikan (oik. Lajka = Лайка) kohtalostahan liikkui pitkään kaunisteltua tietoa. Vasta 2000-luvulla muutamat projektissa mukana olleet avautuivat, ettei atmosfäärinen järjestelmä ollut toiminut kunnolla; satelliitti ei ehkä ollut irtautunut raketista asianmukaisesti. Piskiparka oli 5-7 tunnissa kuollut kuumuuteen ja stressiin. Kahdestakin lähteestä muistan lukeneeni wanhain neuvostotiedemiesten surkuttelua, ettei kokeista lopulta saatu tieto - jälkikäteen arvioiden - oikeuttanut koiran kuolemaa. Lajka lienee ainoa avaruuteen tieten tahtoen kuolemaan lähetetty elävä olento. Toki joka päivä laboratorioissa uhrataan koe-eläimiä, joille ei suoda sijaa tehtävässään menehtyneiden kosmonauttien muistomerkillä.

 

Pienestä avaruuskoirasta puhuttiin lähipiirini naisten kesken värisevän kuiskaavalla äänellä. Muistan hämmentyneenä pikkupoikana kuunnelleeni, kun Rauha-tätini kertoi Lajka-koiran iltarukouksesta. Olikohan se tämä sama:

 

http://beige06.vuodatus.net/blog/451773

[Guest vaiskiii]

Neukkujen radiolehden "Radio" useassa numerossa annettiin kesällä 1957 ohjeita tulevan "sputnikin" kuuntelemiseen. Itse "Sputnik 1" palloa ei asiantuntijoiden mielestä voinut nähdä paljain silmin, mutta kantoraketin 2. vaiheen, joka kulki suunnilleen samaa rataa.

 

Toinen kuva on ins. Toivo Leiviskän "Sputnik 2" havainnoistaan korkeammalla taajuudella tekemät käyrät (suht. voimakkuus ja taajuus = 40.001 MHz).

 

Näitä myös ins. Jaakko Holpoinen kuunteli sittemmin tulevalla työpaikallani, Laajasalon tarkkailuasemalla. Böge Hielmillä oli Hesarissa oma palsta, jossa annettiin molemmista käyrämuodossa kierrosinfoa. "Kepplereita" ei siihen aikaan vielä saanut mistään.

 

Artikkeleitani aiheesta on Suomen Radiohistoriallisen Seuran, SRHS-julkaisuissa 2/1999 ja 3/2000.

[ attachment removed / expired ]

[ attachment removed / expired ]

 

[Mikko Pulliainen 0]

Lajka lienee ainoa avaruuteen tieten tahtoen kuolemaan lähetetty elävä olento.

 

Toisaalta, kyllähän ainakin Sojuz 1:n kanssa v. -67 oli tiedossa, että tehtävän riskit olivat melkoiset. Ja huonostihan Vladimir Komaroville sitten kävi.

 

(Toki miestä ei lähdetty tarkoituksella tappamaan, mutta ei tuosta nyt ihan puhtaita papereita voi antaa.)

[Juha Lampi 276]

Aivan, jopa kohtuuttomia riskejä otettiin tieteen tai paremminkin näyttämishalun nimessä. Näin tehtiin lännessäkin (v.-67 Apollo 1:n tuho), mutta idän puolella oli ehkä systeemin takia helpompaa vaieta kuoliaaksi pieleen menneet yritykset.

[Mikko Pulliainen 0]

Näinhän se on, suurvallat vaativat suuria eleitä.

 

Vastaavasti voisi kai ajatella, että kun kuuhun oli kerran päästy, innostus lopahti kun hommasta tuli rutiinia. Sinänsähän tuo Apollo-ohjelman lakkauttaminen oli synti ja häpeä.