Kuka kontrolloi merien päällä?

[Guest TLinkku]

Eli onko lennonjohtojärjestelmä vastaava merialueella (Tyynivaltameri, Atlantti, Intianvaltameri) kun maassa - FIRrin rajalta ottaa aina uus aluelennonjohto hyppysiin? Esim. Rio de Janeirosta - Eurooppaan tullaan pitkän matkaa meren päällä samoin tietysi Atlantin ylitykset - kuka siellä meren päällä johtaa? Eihän sieltä edes kanna radioaalto - mennäänkä siellä sillon ilman ljpalvelua?

 

Tuli vaan mieleen.

 

TLi

[Guest kuusmi3]

Atlantin ilmatila on käytännössä jaettu neljään ilmantilaan. Pohjoisessa meri on jaettu idän Shanwick Oceanicin ja lännen Gander Oceanicin ilmatiloihin. Etelässä Atlantista vastaa Santa Maria Oceanic ja New York Oceanic. Lisäksi Islannin päällä on aivan tavallinen Reykjavikin aluelennonjohto. Grönlannin päällä on myös oma ilmatilansa.

 

Valtamerten ilmatilat poikkeavat tavallisista ilmatiloista kolmella merkittävällä tavalla. Ensinnäkin tavalliset VHF-radioaallot eivät kanna riittävän pitkälle merten päällä. Tällaisilla alueilla käytetään HF-radiota, jonka äänenlaatu on aivan kauhea VHF:ään verrattuna, mutta kantama taas paljon pidempi. HF-radiotaajuuksia vaihdellaan yläilmakehän muutosten mukaan siten, että ne kantavat mahdollisimman pitkälle. Esimerkiksi yöllä ionosfääri heijastaa aaltoja eri tavalla, joten silloin on käytössäkin eri taajuudet.

 

Toiseksi tutkilla ei pystytä valvomaan koko Atlantin päällistä ilmatilaa, joten koneet antavat ns. position reportteja eli ilmoittavat lennonjohdolle aina ylittäessään reittipisteen. Tämän avulla lennonjohtajat pysyvät selvillä liikennetilanteesta.

 

Kolmas suuri poikkeus tavallisiin ilmatiloihin verrattuna on lentoväylien rakentuminen Atlantin päällä. Meren päällä ei ole perinteisiä kiinteitä lentoväyliä, vaan käytössä on niin sanottu North Atlantic Track System. Meren yli menee trackejä, jotka vaihtuvat kaksi kertaa päivässä. Aamulla liikenne virtaa pääasiassa idästä länteen. Tällöin trackit optimoidaan siten, että länteen lennettäessä koneilla olisi mahdollisimman pieni vastatuuli. Illalla liikenne taas virtaa takaisin itään, jolloin trackit optimoidaan tätä ajatellen.

 

Lentäjän kannalta Atlantissa on poikkeuksillista tietenkin suuri etäisyys mantereesta, jolloin kone on usein VOR-majakoiden kantaman ulkopuolella. Tällöin koneiden navigonti perustuu INS-, IRS- ja GPS-järjestelmiin. Toinen pitkien etäisyyksien tuoma rajoitus koskee kaksimoottorisia koneita. Ne eivät tavallisesti saa operoida yli 60 minuutin etäisyydellä varakentistä. Merten päällä tämä ei kuitenkaan käytännössä olisi mahdollista, joten kaksimoottorisille koneille on kehitetty ETOPS-järjestelmä, jonka avulla koneet voivat lentää parhaimmillaan 207 minuutin etäisyydellä varakentistä. (Vai onkos 240 minuutin ETOPS saatu jo käyttöön?) Myös lentopinnat Atlantin päällä poikkeavat tavanomaisesta järjestelmästä.

 

Joka tapauksessa merten ylittämiseen liittyy paljon erikoisia ja mielenkiintoisia proseduureja. Aiheesta löytyy kasoittain lisää lukemista netistä. Esimerkiksi Avsimista löytyy Olympicin A340-pilotin kirjoittama pitkä dokumentti aiheesta. En tähän hätään muista kyseisen tiedoston nimeä, mutta sen varmasti löytää tiedostokirjastosta sopivilla hakusanoilla.

[Kai Heinonen 0]

Hae tuolta Avsimistä tämmöinen:

http://library.avsim.net/download.php?DLID=20790.

 

Selvensi ainakin minulle, että mistä on kyse.

 

-kaitsu

[Guest kuusmi3]

Hae tuolta Avsimistä tämmöinen:

http://library.avsim.net/download.php?DLID=20790.

 

Jees, juuri tuota tiedostoa tarkoitin. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan tuohon!

[Kai Heinonen 0]

Jees, juuri tuota tiedostoa tarkoitin. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan tuohon!

 

No hyvä.

 

-kaitsu