Pienkone laskeutunut motarille

[Tuomas Kuosmanen 52]

Aika arka asia tuo "onnettomuus" on ollut, siitä ei saisi edes keskustella 

 

Jahas, nyt tuulee tähän suuntaan :-)

 

Keskustelussahan ei ole mitään vikaa, mutta on ihan kiva jos siinä on faktojakin mukana. Kunhan niitä saadaan, homma on paljon hyödyllisempää. Sitä ennen se on vain spekulointia joka on aika hyödytöntä.

 

//T

 

[Antti Asikainen 1]

Keskustelussahan ei ole mitään vikaa, mutta on ihan kiva jos siinä on faktojakin mukana. Kunhan niitä saadaan, homma on paljon hyödyllisempää.

 

Suoraan sanoen en ymmärrä, miksi juuri tällä foorumilla spekulointi on niin kammoksuttua. Muilla harrastusfoorumeilla sitä tehdään yleisesti, siitä oppii ja se on viihdyttävää.

 

Joka kerta kun täällä on tällainen tapaus, niin asiaa aletaan kiertää kautta rantain. Kun joku uskaltaa sanoa jotain, niin hetken päästä toinen uskaltaa sanoa vähän enemmän ja lopulta päästään kuin päästäänkin melkein asian ytimeen. Mutta miksi se pitää tehdä kovin salaperäisesti ja vaivihkaa?

 

Täällä on kuitenkin asiantuntevia kirjoittajia, jotka osaavat esittää valistuneita arvauksia ja kenties verrata tapahtunutta aikaisemmin tapahtuneeseen. Parhaimmillaan keskustelu rönsyää elävästi ja rakentaa aihepiirin ympärille mielenkiintoista kokonaiskuvaa.

 

Miksi juuri ilmailu näyttää olevan harrastus, jonka tapahtumista ei saa keskustella kuin leimattujen papereiden kautta?

[Guest Simonen]

 

Miksi juuri ilmailu näyttää olevan harrastus, jonka tapahtumista ei saa keskustella kuin leimattujen papereiden kautta?

Kaiken takana on herrain pelko. Ilmailu on ollut suht tiukkaan säänneltyä puuhaa kautta aikain, niin ilmailijat ovat imeneet geeneihinsä tietyn varovaisuuden.

[Tuomas Kuosmanen 52]

Joo siis, ei ny ymmärretä väärin. Mä nyt vastasin tässä lähinnä Mikolle tuohon "onko moottorihäiriön syystä löytynyt jotain uutta tietoa jolla saattaisi olla merkitystä muille vastaavalla moottorilla lentäville kerhoille, ja pimitetäänkö sitä?" -aiheeseen.

 

Kun sitä ei ole, voidaan täällä ihan rauhassa jauhaa kaikenmaailman juttuja ihan niin paljon kuin huvittaa, mutta niiden hyödyllisyysaste ei ole kovin kummoinen.

 

Eri asia toki on jos asiallisesti pohditaan "mitä tekisin itse vastaavassa tilanteessa" -pohjalta lennon valmistelua, suoritusta ja hätätilanteessa toimintaa, siitä voi olla hyötyä. Mutta nää on kaksi eri asiaa.

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Joo siis, ei ny ymmärretä väärin. Mä nyt vastasin tässä lähinnä Mikolle tuohon "onko moottorihäiriön syystä löytynyt jotain uutta tietoa jolla saattaisi olla merkitystä muille vastaavalla moottorilla lentäville kerhoille, ja pimitetäänkö sitä?" -aiheeseen.

 

Kun sitä ei ole, voidaan täällä ihan rauhassa jauhaa kaikenmaailman juttuja ihan niin paljon kuin huvittaa, mutta niiden hyödyllisyysaste ei ole kovin kummoinen.

 

Eri asia toki on jos asiallisesti pohditaan "mitä tekisin itse vastaavassa tilanteessa" -pohjalta lennon valmistelua, suoritusta ja hätätilanteessa toimintaa, siitä voi olla hyötyä. Mutta nää on kaksi eri asiaa.

 

 

Häh? Nyt en ymmärrä, koska edellä on jo sanottu :

 

alla leikkaus Ali Hiltusen sanomasta

 

 

 

>Ammattimies, OTK/ Esko Lähteenmäki otti minuun tänään yhteyttä ja pyysi tekemään kerhomme (KSI) koneelle, OH-CAZ,  tiettyjä tarkastuksia moottorin polttoainejärjestelmän osalta. <

[Ali Hiltunen 0]

Joo siis, ei ny ymmärretä väärin. Mä nyt vastasin tässä lähinnä Mikolle tuohon "onko moottorihäiriön syystä löytynyt jotain uutta tietoa jolla saattaisi olla merkitystä muille vastaavalla moottorilla lentäville kerhoille, ja pimitetäänkö sitä?" -aiheeseen.

 

Kun sitä ei ole, voidaan täällä ihan rauhassa jauhaa kaikenmaailman juttuja ihan niin paljon kuin huvittaa, mutta niiden hyödyllisyysaste ei ole kovin kummoinen.

 

Eri asia toki on jos asiallisesti pohditaan "mitä tekisin itse vastaavassa tilanteessa" -pohjalta lennon valmistelua, suoritusta ja hätätilanteessa toimintaa, siitä voi olla hyötyä. Mutta nää on kaksi eri asiaa.

 

 

Mikon kysymys oli mielestäni asiallinen eikä kannattaisi ainakaan vastata niinkuin yllä.

 

 

Mielestäni Esko Lähteenmäen tämän päiväinen soitto sekä kehoitus tiettyihin tarkastuksiin vastaavalla moottorilla lentäville kerhoille, on todella hyvä esimerkki vastuuntuntoisesta toiminnasta.  

 

Tietoisena byrokratian (IH) vaatimasta käsittelyajasta mahdollisiin määräyksiin, HÄN otti vastuun ja tiedoitti vika mahdollisuudesta koneiden omistajille puhelimitse.  

 

 

[Harri Heikkilä 16]

 

 

Tietoisena byrokratian (IL)

 

Iltalehti?

 

//Harri  8)

[Tuomas Kuosmanen 52]

Mielestäni Esko Lähteenmäen tämän päiväinen soitto sekä kehoitus tiettyihin tarkastuksiin vastaavalla moottorilla lentäville kerhoille, on todella hyvä esimerkki vastuuntuntoisesta toiminnasta.  

 

Tietoisena byrokratian (IL) vaatimasta käsittelyajasta mahdollisiin määräyksiin, HÄN otti vastuun ja tiedoitti vika mahdollisuudesta koneiden omistajille puhelimitse.  

 

Juurikin näin. Koska se on HÄNEN hommansa tehdä. Kaikkien meidän muiden vinkkelistähän asia on vielä keskeneräinen. Mitä yritin tuossa yllä sanoa, vaihtelevalla menestyksellä näemmä.

 

Mutta mä en ny tänään jaksa vääntää rautalankaa enempää, koittakaa ny lukea ajatuksella.

 

[Ali Hiltunen 0]

Iltalehti?

 

//Harri  8)

 

Korjaus IH(ilmailuhallinto)

[Antti Asikainen 1]

Kun sitä ei ole, voidaan täällä ihan rauhassa jauhaa kaikenmaailman juttuja ihan niin paljon kuin huvittaa, mutta niiden hyödyllisyysaste ei ole kovin kummoinen.

 

Toki, mutta toisaalta tämä foorumi koostuu enimmäkseen hälystä, jonka hyödyllisyysaste ei ole kovin kummoinen. Se liittynee varsin oleellisesti harrastamisen ideaan yleisesti.

 

Ilmiön ydin kiteytyy tässä Jouni Laukkasen toteamuksessa sivulla neljä: Koetin vältellä spekulointia sillä mitä on tapahtunut, mutta kun Hanski puki ajatukseni näin sanoiksi, nyökyttelen täällä vaan... Toisin sanoen kaikkia kiinnostaa, mutta jokin kumma voima estää spontaanin uteliaisuuden ilmaisemisen.

 

Olisiko tämä voima yhteydessä jopa siihenkin, että lehdet eivät osaa kirjoittaa ilmailusta luontevasti. Tahdotaanko harrastuksen ylle tietoisesti pukea salaperäisyyden huntu?

 

Erityisen vahvaa kuvaa turvallisuuskulttuurista sulkeutunut linja ei ainakaan luo. Tämän foorumin perusteella syntynyt vaikutelma on sellainen, että jos tekee virheen tai ei-optimaalisen valinnan, niin sitä ei kannata avoimesti nostaa pöydälle, vaan sen kanssa kannattaa pysytellä visusti vaiti jossain taka-alalla.

 

Jos verrataan tätä foorumia vaikka Moottoripyora.orgiin, niin onhan tämä asiallisempi ja virkamiesmäisempi, mutta toisaalta MP.orgissa monesti melkein mainostetaan omia virheitä ja omaa typeryyttä. Ja aika harvoin jos koskaan siellä kukaan julistaa, että "kyllä sä olet pysyvästi surkea motoristi". Pikemminkin käy niin, että popula alkaa kertoilla omista samankaltaisista kokemuksistaan ja pohtii (kaiken piilov*ttuilun ohessa) sitä, miten vastaavalta voitaisiin välttyä.

 

Mitään riitaa ei ole tarkoitus haastaa, mutta tämä ilmiö on niin silmiinpistävä, että se on mua monesti mietityttänyt. Kertooko se enemmän ilmailijoista vai ilmailukulttuurista ja mitä se kertoo?

[Guest Simonen]

 

 

Tuossa tapahtumassa oli mielestäni kaksi virhettä; pakkolaskupaikan valinta ja lennon jatkaminen vajaatehoilla.

 

 

Kysymys Jaskalle ja muillekkin lennonopettajille. Miten opetatte toimimaan jos tulee osatehovika? Jos moottorista tulee tehoa vielä sen verran että korkeus säilyy juuri ja juuri. Pitääkö laskea ensimmäiseen sopivaan paikkaan vai jatketaanko lentoa lähimmälle kentälle? Vaikuttaako kentän läheisyys päätöksentekoon? Moottorista kuuluvat äänet?

[Tuomas Kuosmanen 52]

Toki, mutta toisaalta tämä foorumi koostuu enimmäkseen hälystä, jonka hyödyllisyysaste ei ole kovin kummoinen. Se liittynee varsin oleellisesti harrastamisen ideaan yleisesti.

 

Tää lienee ihan yleinen nettifoorumien ominaisuus - iso ihmisjoukko ja intternetti luo aika samanlaisia käyttäytymismalleja myös muiden aiheiden ympärille

 

Erityisen vahvaa kuvaa turvallisuuskulttuurista sulkeutunut linja ei ainakaan luo. Tämän foorumin perusteella syntynyt vaikutelma on sellainen, että jos tekee virheen tai ei-optimaalisen valinnan, niin sitä ei kannata avoimesti nostaa pöydälle, vaan sen kanssa kannattaa pysytellä visusti vaiti jossain taka-alalla.

 

...

 

Mitään riitaa ei ole tarkoitus haastaa, mutta tämä ilmiö on niin silmiinpistävä, että se on mua monesti mietityttänyt. Kertooko se enemmän ilmailijoista vai ilmailukulttuurista ja mitä se kertoo?

 

Ehkä se kertoo kulttuurista (ja perinteistä varsin) myös, koska viranomainen ja säädökset on aika paljon läsnä käytännön toiminnassa.

 

Ja totta hitossa tää foorumikin opettaa varovaiseksi - postaapas esim. pari valokuvaa missä näkyy hiukan pilven reunaa VFR-matkalennolla ja katso minkälainen myllytys siitä tulee  - ja yritä pitää keskustelu a) faktoissa b) jotenkin järkevällä tasolla  ???

 

Mutta en mä ny itseäni tai esim. MIK:iä pidä mitenkään sulkeutuneena tässä mielessä, lähinnä kysymys on siitä että niin kauan kuin asiat ovat huhutasolla, en halua spekuloida sen enempää. Odottelen ihan siinä kuin muutkin lisää tietoa siitä, mikä moottorin osalta pisti kapuloita rattaisiin. Eiköhän sieltä se ihan oikea vian syy löydy kuitenkin suhteellisen pian - esim. fadec:in loki luultavasti kertoo aika hyödyllisiä asioita tässä mielessä. Ja kuten sanoin, jos tutkimuksissa paljastuu jotain akuuttia millä on välitöntä vaikutusta lentoturvallisuuteen muiden koneiden osalta, se on todellakin asian havainneiden onnettomuustutkijoiden tehtävä levittää tietoa eteenpäin parhaaksi harkitsemallaan tavalla. Tällä kertaa se näytti olevan puhelinsoitto kaikille ko. moottoria käyttäville tahoille. Mun mielestäni tässä asiassa ei ollut mitään ongelmaa tai tiedon pimittämistä, koska kaikki ketä asia oikeasti koskee saivat tiedon.

 

Ja toisaalta, on mielestäni aivan täysin ko. lentäjän oma asia miten paljon hän asiasta haluaa julkisesti puhua ja milloin. Lakisääteinen ilmoitus viranomaisille ym on tietenkin hoidettu kuten pitääkin. Ei kukaan voi vaatia yhtään enempää.

 

Eri juttu on sit toki pohtia ja puhua avoimesti lentotoiminnasta, turvallisuusajattelusta ja mikä missäkin tilanteessa olisi paras ratkaisu. Siinä toki mun mielestäni olisi ihan hyvä foorumin köörin katsoa itse itseään peiliin myös, jos keskustelu ei ole avointa. Onko se kivaa osallistua keskusteluun siltä pohjalta, että ihan hypoteettisesti wanhat konkarit vääntävät sanat solmuun, syyttävät vaaralliseksi idiootiksi ja eivät suostu kuuntelemaan mitä yrität sanoa kun pääsevät kunnolla vauhtiin?  Tokihan se saattaa olla kovasti viihdyttävää ajoittain, mutta en nyt tiedä miten hyödyllistä se on.

 

//T

 

[Jouni Laukkanen 65]

Ilmiön ydin kiteytyy tässä Jouni Laukkasen toteamuksessa sivulla neljä: Koetin vältellä spekulointia sillä mitä on tapahtunut, mutta kun Hanski puki ajatukseni näin sanoiksi, nyökyttelen täällä vaan... Toisin sanoen kaikkia kiinnostaa, mutta jokin kumma voima estää spontaanin uteliaisuuden ilmaisemisen.

 

No oikeastaan Hanski edustaa minulle sellaista asiantuntemusta, että voin piiloutua hänen selkänsä taakse huutelemaan. Mitään todellista asiasisältöähän tuossa minun kommentissani ei juuri ollut ja luokittelin siinä itseni totaalisesti jeesmieheksi. Kaiken huipuksi: Mikkohan oli jo aiemmin kuvannut saman tapahtuman, mielestäni ihan oikein kun jälkeenpäin lueskelin. Mutta ehkä Hanskilla yksityiskohtien tarkkuus hätkähdytti: prikulleen noin minä sen ajattelin ja siksi pistin kohinan matkaan.

 

Voi olla, että itselläni oli myös alitajuinen tarve joskus vähän pyöristellä sanomisiani, kun täällä nousee joskus aivan mahdoton äläkkä aivan naurettavista asioista: ei enää esitetä omia mielipiteitä, vaan ruvetaan suorastaan vittuilemaan ja haukkumaan idiootiksi. Minua se ei varsinaisesti haittaa, koska jos jotain kirjoitan, niin kirjoitan sen tietoisena siitä että minulla on esittää perusteluja kirjoitteluni tueksi - kaikista omista mokistani en tosin viitsi kirjoittaa jos ne ovat kovin tuoreita. Ja perhana, onhan mulla kokemusta kohtuullisesti itsellänikin ja vielä duunissa ilmailuammatissa.

 

Suurempi haitta on mielestäni se, että aremmat ilmailijat eivät uskalla enää sanoa omia mielipiteitään jos on odotettavissa yllättävä paskasuihku päin naamaa. Sitten kaikki ovat kuin pissi sukassa, eivätkä uskalla sanoa mitään ja sekös kyrsii ainakin minua. Tällä forumilla on hieno tunnelma ajoittain, mutta rähinöinnillä ei jää suuhun muuta kuin lähinnä paska maku. Niin - siksi on helppo mennä arvostetun puskalentoasiantuntijan ja entisen MD-11 kipparin selän taakse huutelemaan.

 

Sinällään en ole spekulointia vastaan (esimerkiksi: mitä on tapahtunut ja miten itse toimisin tällaisessa tilanteessa). Nämä ovat ihan hedelmällisiä aiheita ja inhimillisestä näkökulmasta katsottuna erittäin ymmärrettäviä.

[Mikko Maliniemi 5]

Viimeisimmistä kommenteista päätellen on kenties tullut aika kiristää moderointilinjoja ja ruveta karsimaan surutta kaikki vähänkään provokatiiviset viestit pois?

[Jukka Siirilä 80]

Tuntuu olevan nämä pakkolaskut aika vaikea pala monelle. Puhuminen ja avoimuus tuo turvallisuutta mutta ilmailussa monta kertaa ajatellaan että puhuminen ja avoimuus vie lupakirjan kuivumaan. Ainakin takavuosina Ilmailuhallitus ja -laitos olivat aika kärkkäitä viemään lupakirjaa pilotilta. Ainakin jos pilottien puheita on uskominen. Jos VFR-lennolla on vahingossa katsonut väärään suuntaan ja nähnyt pilven niin ei enää lupakirjaansa ole ehtinyt nähdä kun se on jo viranomaisen taskussa. Samoin jos kone käy huonosti lennolla, päästään kotikentälle joten ja kuten. Sitten korjataan kaikessa hiljaisuudessa ja ollaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tai vielä pahempaa on itse tehnyt jonkun mokan lennolla mutta onneksi mitään pahempaa ei tapahtunut ja varsinkaan kukaan ei nähnyt. Enkä onneksi edes vielä ehtinyt lennonjohdollekaan kertomaan että kohta mennään mäkeen. Huh. Pysyipä lupakirja taskussa...

[Tuomas Kuosmanen 52]

Viimeisimmistä kommenteista päätellen on kenties tullut aika kiristää moderointilinjoja ja ruveta karsimaan surutta kaikki vähänkään provokatiiviset viestit pois?

 

Niin no. Varmaan hyvä ohjenuora olis se että keskustelu palvelee sitä aihetta mistä puhutaan. Kun homma lähtee käsistä, aletaan sokeasti suoltamaan jotain mantraa ilman että kuunnellaan mitä se keskustelukumppani yrittää sanoa. Ehkä siinä on taustalla kokemus ja se että samanlaisia tilanteita on nähty - mutta se on keskustelussa todella harmittavaa että huomaat joutuvasi johonkin stereotyyppilokeroon ja tajuat että sen jälkeen ei ole mitään merkitystä sillä, mitä yrität sanoa. Ja tätähän välillä tapahtuu ihan meille kaikille kun oikein innostutaan, iästä riippumatta

 

Ehkä se on sopiva sauma missä moderaattori saattaisi auttaa homman takaisin raiteilleen?

 

//T

[Antti Asikainen 1]

Viimeisimmistä kommenteista päätellen on kenties tullut aika kiristää moderointilinjoja ja ruveta karsimaan surutta kaikki vähänkään provokatiiviset viestit pois?

 

Päätös foorumin linjasta on mielestäni ylläpidon heiniä. Se voi tehdä ihan mitä lystää.

 

Lähtökohta lienee sen tapainen, että tämä on yksi Suomen hierarkisimmisista nettifoorumeista ellei hierarkisin. Tämä piirre auttaa säilyttämään keskustelussa asiallisuuden ja jossain määrin myös faktualisuuden, mutta toisaalta se karsii rajusti sellaista rönsyisyyttä, joka monissa foorumeissa viehättää. Hierarkisuutta varmasti selittää kirjoittajien henkilösuhteet todellisessa elämässä. Piirit kai lopultakin ovat aika pienet.

 

En tiedä, miten asia on, mutta luulen, että ainakin joiltakuilta jää varsin paljon sanomatta sen vuoksi, etteivät he halua uhata yleistä rauhaa, auktoriteetteja ja järjestystä. Yksi esimerkki tästä on juuri onnettomuuskeskustelujen vihjaileva kautta rantain -tyyli. Sanottavaa ja ajatuksia olisi, mutta foorumin luonteen vuoksi sitä ei sanota. Ehkä siitä sitten jupistaan jossain muualla. Minua joka tapauksessa viehättäisi lukea kokeneiden konkareiden spekulaatiota. Siinä kun on aina jokin idea, vaikka se ei oikeaksi osoittautuisikaan.

 

Rajanveto tietenkin on hiton vaikeaa. Siitä ei pääse mihinkään. Tämäkin kirjoitus kuuluisi johonkin muualle kuin tähän ketjuun.

[Lasse Lehtonen 0]

Miksi lähteä turhaan spekuloimaan ja rakentamaan jotain omia teorioita tapahtuneesta kun kenelläkään ei kuitenkaan ole mitään varmaa tietoa asiasta. Kukaan meistä ei ilmeisesti ole ollut kyseisellä lennolla, eikä tiedä mitä siellä on tapahtunut ja mitä tekijöitä on ollut taustalla jotka ovat vaikuttaneet tapahtumiin. Kunnes tapauksesta saada tarkempaa tietoa, niin tämä spekulointi on melko turhaa tai ainakin hedelmätöntä.

 

Mielestäni on hyvää ilmailutapaa että ei lähdetä toisen lentäjän tekemiä ratkaisuja arvostelemaan ja spekuloimaan, koska kukaan ei voi tietää mitä siellä ohjaamossa ja lennolla on oikeasti tapahtunut. Tämän takia on yleensä tapana odottaa tarkempaa tietoa tapahtumista, kyse ei todellakaan ole mistään sulkeutuneesta ilmapiiristä tai siitä ettei asioista uskallettaisi puhua.

 

Kokonaan eri asia on tietysti jos ihan yleisellä tasolla keskustellaan esimerkiksi erilaisista pakkolaskupaikoista tai toimenpiteistä kuten tässäkin ketjussa aiemmin, se on ihan oikeasti hyödyllistä ja ehkä opettavaistakin.

 

-Lasse    

[Laura Ahonen 0]

Sanonpa tähän vain tällaisen totaalisen amatöörin, joka siis ei tiedä ilmailusta mitään eikä mitenkään sen piirissä pyöri, pienen näkemyksen tuosta spekuloinnista.

 

Kuten Jouni sanoi, tuollainen spekulointi on inhimillinen piirre, sitä tekee kuka tahansa, miltei huomaamatta pohtiessaan ja ajatellessaan erilaisia tapahtumia, etenkin jos kyse on jostain sellaisesta asiasta jonka kanssa itse on ollut tekemisissä. Onko sitten fiksua ja asiallista tuoda spekulointejaan ilmi, on sitten toinen juttu ja sitä kannattaa aina punnita, riippuen mistä tapahtumasta on ollut kyse.

 

Tämän nimenomaisen tapauksen kohdalla (vaikka kyse onkin lentämisestä, jossa pienetkin virheet voivat olla kohtalokkaita) spekuloinnin lukeminen ei tee tällaisen amatöörin aivoissa niin pahaa kun tietää, että mukana olleet ihmiset selvisivät ilman fyysisiä naarmuja. Ja varmaan tästä spekuloinnista muristaisiin vielä enemmän, jos olisi käynyt pahimmalla mahdollisella tavalla, ja sellaisen spekuloinnin lukeminen tuntuisi pahalta.

 

Jälkiviisaushan on aina niin helppoa.

[Taneli Haapaniemi 1]

Omasta puolestani näin tuoreena keltanokkaohjaajana vilpittömästi: kiitos kaikille keskusteluun osallistujille. Kaikesta em keskustelua koskevasta kritiikistä huolimatta tästä on jäänyt hihaan ihan oikeaa ajatusta ja/tai tietoakin, jota toivottavasti koskaan ei tarvitse itse soveltaa käytäntöön.

 

Takaisin pakkolaskuihin: jokin matka sitten esitettiin mielestäni hyvä (=hankala) kysymys suositeltavasta toimintatavasta osatehonmenetyksen sattuessa. Mikä on virallinen "konsensus" , jos sellaista onkaan.

 

Pitäisikö:

1: samantien katsoa se pelto ja laskea riippumatta moottorin käynnistä (toipumisesta)

2: jatkaa jos vetoa vielä riittää juuri ja juuri korkeuden ylläpitoon ja kenttä suht. lähellä.

 

Vai jotain tästä välistä (tarkoituksella kärjistettyjä äärivaihtoehtoja). Ymmärrän, että asia ei ole yksiselitteinen ja että useat eri muuttujat vaikuttavat siihen, mikä on oikea ratkaisu juuri käsillä olevassa tilanteessa jne mutta kommentteja olisi mukava kuulla.

 

Väärinkäsitysten oikaisemiseksi: en nyt tarkoita viikon takaista pakkolaskua! (eli siis itse asiassa OT).

[Hanna Räihä 7]

Päätös foorumin linjasta on mielestäni ylläpidon heiniä. Se voi tehdä ihan mitä lystää.

 

 

totta. Kuitenkin jokaisella kirjoittajalla tulisi olla jonkinsortin suodatin sen suhteen,MITEN asiat ilmaisee.  Näissä tulee usein mielipide-/ymmärryseroja, koska forumille kirjoittaa erilaisia ihmisiä, joilla on erilainen koulutus, erilainen kokemus, erilainen tausta ja erilainen murre.

 

Onko vastuu sitten kirjottajalla vai lukijalla?

 

Edelleen sitä mieltä että tärkeintä asiassa oli se, että kaikki kävelivät ehjänä koneesta eikä sen suurempia vaurioita tullut.  pilotille!

[Lasse Lehtonen 0]

Mutta näen tämän tyypillisenä inhimillisenä piirteenä - monia kiinnostaa tietää mitä on voinut tapahtua ja miettiä vaikkapa myös sitä, että miten itse toimisin tässä tilanteessa. Olen itse ollut vähän kahden vaiheilla tässä asiassa, mutta kun jouduin toteamaan, että tosiasiassa tätä keskustelua käydään muutenkin pilottien kesken, eikä tätä piirrettä ole kenenkään kuullut moittivan, niin miksei sitten myös netissä.

 

Ihmisen luonteenpiirteelle on ominaista tietynlainen uteliaisuus, joten onhan tämä on ihan ymmärrettävää... Kyllähän monenlaisia keskusteluja tosiaan käydään niin netissä kuin muuallakin enkä todellakaan näe syytä siihen miksi ei pitäisi, kunhan sitä käydään yleisellä tasolla ja asiallisesti. En ainakaan henkilökohtaisesti viitsi mennä arvostelemaan kenenkään lentäjän/miehistön toimia julkisesti ja etenkään vaillinaisilla tiedoilla. Kyllähän jokainen lentäjä ja miksei moni muukin varmaan miettii kuinka tosiaan toimisi vastaavassa tilanteessa, sehän on pelkästään hyvä ja herättää ajatuksia sekä mahdollisia uusia ratkaisumalleja tilanteisiin. Kukaan meistä ei kuitenkaan voi täällä sanoa miten juuri tässä pakkolaskutilanteessa olisi pitänyt toimia kun ei ole ollut mukana.

 

Päätöksenteko lentokoneessa on aina hyvin monimutkainen prosessi, yleensä päätös pitää tehdä muutamassa sekunnissa niillä tiedoilla mitä sillä hetkellä on saatavilla ja ne saattavat tilanteessa olla hyvinkin vaillinaisia ja jopa virheellisiä. Tärkeintä on kuitenkin kyetä tekemään PÄÄTÖS. Minulle opetettiin aikoinaan Ilmavoimissa että huonokin päätös on parempi kuin päättämättömyys. Käytännössä tämä tarkoittaa että on kyettävä tekemään edes jonkinlainen päätös niillä tiedoilla mitä onnistuu haalimaan ja jos päätös oli huono sitä voi yrittää vielä hioa jotta lopputulos olisi paras mahdollinen mitä sillä päätöksellä voi vielä siinä tilanteeessa saavuttaa. Pakkolaskutilanne matalalla on mielestäni oiva esimerkki tästä. On tehtävä päätös meneekö motarille vai pellolle, mutta tärkeintä on että kykenee tekemään jonkinlaisen päätöksen ja lentämään konetta sen mukaan eikä tulla pystysyöksyssä tonttiin. Jälkeenpäin on kuitenkaan aika vaikea spekuloida esimerkiksi oliko päätös hyvä vai huono, kun ei tiedetä mikä tilanne ohjaamossa oli ja minkä tietojen perusteella lentäjä joutui ratkaisunsa tekemään. Sama pätee moniin muihinkin incidentteihin/vaaratilanteisiin jotka usein ollaan kotisohvalta niin kovin helposti tuomitsemassa. 

 

Aiemmissa vastaavissa ketjuissa tälläkin foorumilla on ollut havaittavissa tietynlaista syyllistämistä ja lynkkausmentaliteettia, johon taannoin puututtiin huolestuneena eräässä alan ammattilaisten lehdessäkin, viitaten juuri nimenomaan Flightforumiin. Tällainen toiminta kun ei kuulu lentoturvallisuuskulttuuriin.   

 

-Lasse   

[Jaakko Kuusisto 3]

Kysymys Jaskalle ja muillekkin lennonopettajille. Miten opetatte toimimaan jos tulee osatehovika? Jos moottorista tulee tehoa vielä sen verran että korkeus säilyy juuri ja juuri. Pitääkö laskea ensimmäiseen sopivaan paikkaan vai jatketaanko lentoa lähimmälle kentälle? Vaikuttaako kentän läheisyys päätöksentekoon? Moottorista kuuluvat äänet?

 

1) jäädään loivasti kurvailemaan hyvän pellon päälle

2) trimmataan kone, ettei tule paniikissa vedettyä liikaa

3) katsotaan millä nopeudella pysyy variometri nollilla

4) seurataan tilanteen kehitystä pakkolaskupellon päällä

5) jos näyttää, että on edellytyksiä jatkaa lentoa lähimmälle kentälle, lennetään sinne pakkolaskupaikkoja myötäillen ( pellolta pellolle )

6) jos ei tehot riitä vaakalennon säilyttämiseen, mennään laskuun pellolle.

 

Tarkkareilla tehdyt suurimmat virheet;

 

1) kiskotaan kone sakkauksen rajalle

2) kurvataan heti kohti kenttää

3) ei katsota heti alussa mahdollista pakkolaskupaikkaa

 

Näin sano jaska

[Osmo Jalovaara 188]

Pannaanpa tätä keskustelun kohteena olevaa tapahtumaa hieman perspektiiviin. Kaksikymmentä- (tarkoitan 1920-) luvulla pakkolasku moottorihäiriön vuoksi varsinkin vähänkin pitemmällä matkalennolla oli miltei enemmän sääntö kuin poikkeus ja näin tavallista lentäjän arkipäivää. Jatkuvasti tuli matkalla öljyvuoto, polttoaineputken katkeaminen, jäähdytysletkun vuoto, sytytyshäriö tms, joka pakotti laskeutumaan kesken matkanteon. Eräs ilmavoimien valintaperusteista oli, kun esim. Hansa Brandenburgit valittiin, paitsi maakenttien puute myös tarjolla olevat runsaat pakkolaskupaikat. Tosin en malta olla mainitsematta, että Hallinportin museossa on hauska kuva vääpeli Oskari Kajuutista, joka on juuri tehnyt siistin pakkolaskun HB:lla pellolle! Luulen, että tuonaikaiset pilootit olisivat ihmetelleet näitä korkeita keskustelun laineita, jotka ovat kohonneet palstoilla äskeisten pakkolaskujen matkaansaattamina. Me nykyiset lentäjät olemme saaneet nauttia jo niin pitkät ajat tekniikan varsin suuresta luotettavuudesta, että olemme yllättyneitä, kun se meidän mielestämme täysin perusteettomasti ja jopa kohtuuttomalla tavalla sanookin "sopimuksemme" irti. Kun 50-luvulla aloittelin lentämistä ilmasotakoulussa, muistivat opettajat vähän väliä koululennoilla ilmoittaa moottorin pysähtyneen tai pysähtyvän minuutin kuluessa, josta syystä oli tehtävä pakkolaskusuunnitelma. Kalusto tosin oli jo siihen aikaan sen verran luotettavaa, että tositilanteita tuli eteen hyvin harvoin. Tosin usein saattoi vain todeta, että aivan vieressä tai takana olisi ollut paljon parempi sarka kuin se, mikä tuli valituksi. Tästä syystä on oppinut olemaan pidättyväinen toisten tekemien hätätilanneratkaisujen suhteen. Mutta takaraivoon jäi joka tapauksessa muistijälki. Vuosikymmenien mittaan huomaan sen selvästi kuluneen. Kun ajattelu näyttää tulevan yhä "putkimaisemmaksi" vuosien kuluessa ja multitask-tilanteiden hallinta rajoitetummaksi, pitää jatkuvasti yrittää kerrata perusfaktoja yllättävien tilanteiden varalle. Tässä muuten autta "currencyn" ylläpito eli jatkuva runsas lentäminen. Jos kaikki ne asiat, mitä Jaakko Kuusisto listasi, ovat käyttökelpoisina mielessä tilanteen tullessa, niin paljon on jo voitettu.

[Guest Simonen]

1) jäädään loivasti kurvailemaan hyvän pellon päälle

2) trimmataan kone, ettei tule paniikissa vedettyä liikaa

3) katsotaan millä nopeudella pysyy variometri nollilla

4) seurataan tilanteen kehitystä pakkolaskupellon päällä

5) jos näyttää, että on edellytyksiä jatkaa lentoa lähimmälle kentälle, lennetään sinne pakkolaskupaikkoja myötäillen ( pellolta pellolle )

6) jos ei tehot riitä vaakalennon säilyttämiseen, mennään laskuun pellolle.

 

Tarkkareilla tehdyt suurimmat virheet;

 

1) kiskotaan kone sakkauksen rajalle

2) kurvataan heti kohti kenttää

3) ei katsota heti alussa mahdollista pakkolaskupaikkaa

 

Näin sano jaska

Itse lisäisin listan kärkipäähän: Tee moottorihäiriötoimenpiteet. Seos rikkaalle, kokeile etulämpö ja magneetot. Polttoainepumppu päälle ja tankin valintavipu täydemmälle säiliölle.

Tietysti nuo moottorihäiriötoimenpiteet on kone ja mallikohtaisia ja varmaan aika erilaiset kiisselikoneissa.