Pienkone laskeutunut motarille

[Jaakko Kuusisto 3]

Ihan vain tiedoksi, rupisen pellon löytäjälle.

Nykyaikana ovat lähes kaikki pellot salaojitettuja.

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Juu ja lentäjä, joka näkee peltojen salaojat, ei oikeasti tarvitse niitä pakkolaskuihin. Teräsmiehen lentokykyyn kun vaikuttaa vain kryptoniitti.

 

Tuossa jo aikoinaan sanoin  Suomalaisen kyvystä väitellä.

Kun asia ,  tieto tai pinna loppuu, aletaan kinata ja nimitellä  

 

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Juu ja lentäjä, joka näkee peltojen salaojat, ei oikeasti tarvitse niitä pakkolaskuihin. Teräsmiehen lentokykyyn kun vaikuttaa vain kryptoniitti.

 

 

Mistäs sä poika sen Teräsmiehen ja kryptoniitit tähän keksit    

se siitä lukemisen ymmärtämisestä  

 

Näkyvät salaojat 

 

antaa olla, 

[Guest Simonen]

 

Ja näin muuten menetellään yleensä lantalentotoiminnassakin; väliaikaisena lentopaikkoina käytetään nimenomaan tienpätkiä, eikä vieressä sijaitsevaa peltoja. Noh, tässä vaikuttaa tietenkin myös muut toiminnalliset seikat, mutta tämä lähinnä osoittaa sen, että tielle laskeminen ei aina ole huono ratkaisu.

Pikkuisen huono vertaus tuo lantalentotoiminta tieltä jos pakkolaskuista puhutaan. Luulisin että ensin paikat tutkitaan ensin maasta ennenkuin mennään laskuun. Lantakoneissa on ammattimiehet puikoissa,on ihan eri asia jos pakkolaskua tielle sorvaa joku sunnuntaipilotti. Pakkolaskupaikkaa ei ilmoiteta etukäteen...ei voi tietää mitä esteitä on vastassa.( Liikennemerkit,sähkölangat jne.)

[Hannu Niemi 1]

Ihan vain tiedoksi, rupisen pellon löytäjälle.

Nykyaikana ovat lähes kaikki pellot salaojitettuja.

 

 

Oispa se noin

 

Viimevuotisten kokemusten pohjalta menee kai noin 50-60 (tuossa otos alta kymmenen peltoa)

 

EDIT: ja huom, noissakin on pyritty valitsemaan _PARAS_ pelto senhetkisistä vaihtoehdoista...

 

hannu

[Antti Laukkanen 15]

Kannattaa myös huomioida, että vaikka peltoaukea olisi salaojitettu, sen reunoilla ja sen halki kulkee pääsääntöisesti useampia laskuojia. Ne kun nykymaailmassa tahtovat olla kaksi metriä leveitä ja vähintään yhtä syviä, ei sellaiseen tuuppaminen ole kovinkaan suotava ratkaisu. Ja ei, ei niitä välttämättä pitkälle näe väistääkseen.

 

Samoin on peltoaukeita, jotka ovat olevinaan komeasti salaojitettuja ja sitten osa niistä ei olekaan, vaan sarkoja reunustavat perinteiset, kapeat ja hyvin heinikoituneet sarkaojat.

 

Useita peltoja kiertävät myös sähkö- ja puhelinlinjat. Tai ne mitään kierrä, halki ja poikki vaan menevät.

 

Sinällään pellolle laskeutumisessa ei ole mitään ylimaallisen ihmeellistä. Se, mitä alta paljastuu, lienee yllätys joka kerran, mutta kesäaikaan ne ovat pääsääntöisesti ihan kovia. Mikäli kasvillisuus ei ole pitkää, homma onnistuu mitä mainioimmin. Vastikään niitetty tai puitu pelto on ihan oiva lentokenttä, mutta varokaa niitä prkl:een pyöröpaaleja  Erityisesti eteläisen Suomen pilotit kutsun mieluusti Wredebyhyn treenaamaan lyhyttä nurmibaanaa - toki pohjoisenki valtakunnan lentäjät ovat tervetulleita. Siihen kun homma onnistuu, ei pelota laskun teko juuri muuallekaan. Eikä siinäkään ole oikeasti mitään pelottavaa. Malmilta lentää koneesta ja kelistä riippuen n. 30-40 min/suunta.

 

-A-

[Ilkka Toivanen 4]

 

1975

 

22.9 Vartiala OH-CEW Moottorin käynti heikkeni, ohjaaja teki pakkolaskun tielle

 

 

Kiitos Jouni! Tämäkin selvisi: http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,28036.msg274174.html#msg274174

[Ilkka Mäkelä 1 231]

Eilen on USA:ssa 2-moottoriCessna laskeutunut Interstate 70:lle autojen sekaan, onneksi ilman vahinkoja:

 

http://www.vaildaily.com/article/20071010/NEWS/71010026/0/FRONTPAGE

[Matti Huoviala 96]

Jos näitä erilaisia laskupaikkoja haluaa arvottaa, niin kovimmat pellot omalla kokemuksellani ovat löytyneet nimeomaan pyöröpaalipelloilta.

Ko pellot ovat (työ)koneen kantavia heinäpeltoja ja paalien sijainti pellon reunassa vielä usein kertoo siitä, että heinä on leikattua (purjelentäjille tieto on merkityksellinen). Pelto on tietenkin käyttökelvoton, jos paalit ovat vielä keskellä peltoa.

Joka tapauksessa pitäisin dinosauruksen munilla merkattuja peltoja hyvinä pakkolasku tai maastolaskupaikkoina, jopa kosteina. Siis silloin kun munat ovat siististi pellon reunassa.

 

Olen urani aikana käyttänyt myös varsin pehmeitä peltoja. Käännetyt pellot tuntuvat olevan usein erittäin pehmeitä myös kuivana. Veikkaisin, että kesnan katto ja beaconi saattaa kulua sellaiseen laskiessa. (purjekoneella laskukiito on ollut jopa alle kärkivälin matkan).

Viljaa kasvavat pellot saattavat olla kosteina pehmeitä, toisaalta märkä kasvillisuus voi tarjota hyvänkin luistinradan. Salaojitettuina ne voivat olla kuivahkoja nopeasti ja siten kestävät paremmin laskuja. Etelä ja länsi-Suomessa piloteilla on tietenkin enemmän valinnanvaraa, kuin jossain muualla.

 

En sen sijaan kovin paljon kantaisi huolta ojista. Jos pakkolasku osuu edes jotenkin vastatuuleen ja oikeilla nopeuksilla, yksimoottorikoneen maakiito ei ole kovallakaan alustalla kovin pitkä. Pehmeähkö pelto ja mahdollinen kasvillisuus lyhentävät sitä vielä merkittävästi muutenkin. Sivusuunnassa moottorikoneet eivät ainakaan enepää tilaa tarvitse kuin purjekoneet. Kehotan tutkimaan koneen lento-ohjekirjaa etenkin kiitotievaatimuksen osalta ja harjoittelemaan ilmoitettujen suoritusarvojen aikaansaamista omalla lentokalustolla. (Ei tietenkään mennä minimipaikkaan, vaan simuloidaan sitä!) KAnnattaa tehdä kunnolla vedettyjä laskuja, kannuspyöräpilotit kolmelle pistelle ja kannuspyöräpiloteiksi haluavat sitten vaikka päätelineille, niin että kone istuu miniminopeudella.

 

Maaliinlaskujen harjoittelu ei ole pelkkää tarkkuuslentoa kilpailutasolla. Purjelentopuolella ko. laji mielletään nimenomaan maastolaskun simuloinniksi. Suosittelen sitä kaikille  moottorikoneilla matkaa lentäville ajatusveljille ja siskoille. Ihan yhtä hyödyllistä kuin se on väkisinlentäjille kuin purjrelentäjille.

Kannattaa tarttua Wredebyn miehen tarjoukseen ja käydä tutustumassa muuhunkin kuin maatattuun keskiviivaan.

 

Itse vasta eilen ihmettelin läskikuorman kanssa, että ompa hyvä, että kiitotietä on tarjolla niin paljon enemmän kuin sitä loppujen lopuksi tarvitseekaan käyttää. Isolla paikalla kun tuon huomaa, niin tietää sitten, että jos tarvitsee joskus sitä ahtaampaa rakoa, on välineet sen käyttämiseen.

Meikäläisen 2 centtiä...

 

-M-

[Guest Sakari Pyörre]

Viimevuotisten kokemusten pohjalta menee kai noin 50-60 (tuossa otos alta kymmenen peltoa)

 

Missä sinä oikein lennät? En ole koskaan laskeutunut avo-ojitetulle pellolle. (Vaikka mitä väliä sillä olisi. Kerrankin meni pyörä kahden sokerijuurikasrivin väliin niin että vain neljä tainta tuhoutui.)

 

Kannattaa myös huomioida, että vaikka peltoaukea olisi salaojitettu, sen reunoilla ja sen halki kulkee pääsääntöisesti useampia laskuojia. Ne kun nykymaailmassa tahtovat olla kaksi metriä leveitä ja vähintään yhtä syviä, ei sellaiseen tuuppaminen ole kovinkaan suotava ratkaisu. Ja ei, ei niitä välttämättä pitkälle näe väistääkseen.

 

Minun mielestäni ojan näkee aina, kauas ja selvästi. Ison ja pienen. Samaten näkee puhelin- ja sähkötolpat. Vaan niiden välissä olevia lankoja ei.

[Juha Lampi 282]

...ja ne, joilla on ultramoder... tarkoitan -kevyt lentopeli, voivat käydä fiilistelemässä esim. Mäntsälän 400-metrisellä baanalla. Oli erittäin avartavaa jo koulutusvaiheessa ensin etsiä matkalennolla se pieni lämpäre pellon keskeltä ja sitten tähdätä ihan saran alkuun.  Ja tietenkin keskelle; siinä kun sivutuulessa hikoili ekoja laskuja, karisi turha optimismi laskeutumisesta suoralle peltotielle kahden ojan väliin.  Ja todella myös tyhjäkäynti- ja maaliinlaskut antoivat nopeasti fiilistä siitä, kuinka leveästä alasektorista kannattaa pakkolaskupaikkaa haeskella.

 

Peltojen varaamista yllätyksistä tuli mieleeni kuulemani tarina laskusta, joka vielä hetki ennen kosketusta ennakoi loppuvetoa vitilumen peittämälle jäiselle nurmikentälle. Heti kosketuksen jälkeen selvisi, että eiku ups pitkät heinänkorrethan ne olivat pistäneet läpi metrisestä hangesta. Kuten täälläkin on useassa puheenvuorossa todettu, kaikkea ei näe ylhäältä ja näkyväkään ei aina kerro koko totuutta.

 

Liikenteen sekaan survomisen vaaroista esille on tullut monta hyvää pointtia, mutta joko mainittiin konekohtaisen lähestymisnopeuden suhde liikennevirran nopeuteen? Nopea kone yllättää autoilijan takaa, mutta hidas pakkolaskeutuja killuu alas etusektoriin, jolloin sitä ehtii paremmin väistää.

[Juha Ritari 246]

Hienoa, että muistini edes joskus toimii  Olin tuolloin niin nuori, ettei konemerkki/tyyppi/rekisteri ole jäänyt mieleen. Kilautas kaverille, ku yleisö ei tienny enempää  Fifty/sixty on turha tässä tapauksessa. 

 

Ade

 

No niin, se Piper Arrow OH-PJW:n pakkolasku Punkaharjulle potkurin katkeamisen jälkeen tapahtui 2.7.-92. Laskun jälkeen kone vietiin autohinauksessa n. 18 km:n matka maantietä pitkin Punkaharjun lentopaikalle (Putikossa), jossa Konekorhosen mekaanikko asensi siihen ehjän potkurin siirtolentoa varten korjaamolle. Moottori meni aukaistavaksi, olihan se käynyt hetken aikaa toinen lapa pahasti vajaamittaisena.

6.9.-88 sama artisti oli hilaamassa hyppääjiä ylös Lappeenrannan kentän lähettyvillä kun C206:sta katkesi yksi pytty ja nousu vaihtui alaspäin menoksi ja pakkolaskuksi kentälle. Tästä edelleen silta aasin yli, tuolle samaiselle C206 OH-CSU:lle on tapahtunut kaiken kaikkiaan (tähän mennessä) yhteensä kolme moottorin hajoamista hyppylennoilla. Viimeksi muutama vuosi sitten Utissa melko pian nousun jälkeen. Onneksi pilotti oli aloittanut jo vasemman kaarron takaisin kohti kenttää. Moottori käytännössä räjähti seis ja nokan lähtiessä alaspäin katsoi lähimpänä ovea ollut sotaväen hyppääjä korkeuden riittävän varjojen aukaisuun ja vinkkasi toisille, että "myö lähetääki jo täs kohtaa" . Porukka haihtui koneesta oma-aloitteisesti alle aikayksikön ja varisi maastoon. Ohjaaja toi liitokoneen kentälle.

Niin että kyllä sitä on sattunut Lycomingeillekin.

[Kate Alhola 0]

Olen tietoinen Thielertin väitteestä, että olisivat itse tehneet tuon pumpun mutta kyllä se erehdyttävästi muistuttaa Boschin säteismäntäpumppua (ainakin ulkokuori on sieltä peräisin). Siellä on tyyppi CP3.4, joka on öljyvoideltu. Boschin muut säteismäntäpumput ovat voidellut polttoaineella.

 

Miksi sitten väitettäisiin moista jos se ei pitäisi paikkaansa? Protektionismiako?

 

Ehkäpä siksi että pumppua on modifioitu hieman alkuperäisestä. En tiedä mitä modifikaatioita on tehty

mutta jos siihen on tehty jotain pieniä muutoksi a että se toimisi kerosiinilla niin ei sitä enää

voi väittää Boshin punpuksi eikä siten korvata k.o modifioimattomalla alkuperäisellä.

 

Samanlainen esimerkki on Roraxin Flydatin öljynpaineanturi, siinä lukee jopa Boshin

tyyppinumero mutta siihen on sorvattu ilmeisesi tärinänsietoa parantamaan

messinkinen holkki ja samalla hinta kerrottu kymmenellä.

 

Silti, k.o anturi akaa näyttää väärin ikäännyttyään.

 

Kate

[Ari Aho 62]

C206 OH-CSU:lle on tapahtunut kaiken kaikkiaan (tähän mennessä) yhteensä kolme moottorin hajoamista hyppylennoilla. ---

Niin että kyllä sitä on sattunut Lycomingeillekin.

 

Ainakin alkuperäisenä tuon ikäisessä C206:ssa on kyllä Continenal . Ja hyppylento on kyllä ilmajäähdytteiselle mäntämoottorille hupaa puuhaa, että ei ihme.

[Harri Heikkilä 16]

 

Niin että kyllä sitä on sattunut Lycomingeillekin.

 

Vaikka tunnenkin suurta tuskaa siksi, että kommentoin tällaiseen täydellisen asiapitoiseen keskusteluun (jo toisen kerran) täysin asiattomia.... Noissa vanhoissa 206:sissa on muuten Continental.  8)

 

Vaikka onhan niiden Lycomingienki joskus nähty hajoavan.

 

Cheers,

 

Harri

 

Edit: No olisihan se pitänyt arvata, että joku näsäviisastelee minuakin nopeammin. 

[Jaakko Kuusisto 3]

Vaikka tunnenkin suurta tuskaa siksi, että kommentoin tällaiseen täydellisen asiapitoiseen keskusteluun (jo toisen kerran) täysin asiattomia.... Noissa vanhoissa 206:sissa on muuten Continental.  8)

 

Vaikka onhan niiden Lycomingienki joskus nähty hajoavan.

 

Cheers,

 

Harri

 

Edit: No olisihan se pitänyt arvata, että joku näsäviisastelee minuakin nopeammin. 

 

Saanen kohteliaimmin huomauttaa, että Ari ei " näsäviisastele"  ikinä.

Ari on vakavakatseinen  ihminen ja kokenut lentäjä, hän puhuu vain asiaa, eikä halua loukata ketään.

[Juha Ritari 246]

Vaikka tunnenkin suurta tuskaa siksi, että kommentoin tällaiseen täydellisen asiapitoiseen keskusteluun (jo toisen kerran) täysin asiattomia.... Noissa vanhoissa 206:sissa on muuten Continental.  8)

 

Vaikka onhan niiden Lycomingienki joskus nähty hajoavan.

 

Cheers,

 

Harri

 

Edit: No olisihan se pitänyt arvata, että joku näsäviisastelee minuakin nopeammin. 

 

Ei tosiaankaan tarvitse tuskaa tuntea. Tuo nyt ei ole näsäviisastelua nähnytkään. Koen kyseessä olevan asiallisen tiedon välityksen. Turhaan olisi mennyt nuokin hasardit Lycosaurusten piikkiin. Kyllä 6-pyttyinen Continental siinä 206:ssa taitaa tänä päivänäkin kolista.

Sanokaapas tietäjät, jos arvotaan mäntävoimalaitteita 1960-1990-luvun länsimaisten 100-300 hv peltikoneiden nokalle, onko muita vaihtoehtoja kuin Lycoming, Continental tai Franklin. Joissain taisi olla myös joku RollsRoyce-lisenssikuvio.

[Jani Hintikka 1]

Joissain taisi olla myös joku RollsRoyce-lisenssikuvio.

 

OT:

 

Onkos tuolla Rollsilla ollut muita lisenssituotteitta kuin O-200:n ?

 

 

[Juha Lampi 282]

Merlin? 

[Ari Aho 62]

Ei tosiaankaan tarvitse tuskaa tuntea. Tuo nyt ei ole näsäviisastelua nähnytkään. Koen kyseessä olevan asiallisen tiedon välityksen. Turhaan olisi mennyt nuokin hasardit Lycosaurusten piikkiin. Kyllä 6-pyttyinen Continental siinä 206:ssa taitaa tänä päivänäkin kolista.

Sanokaapas tietäjät, jos arvotaan mäntävoimalaitteita 1960-1990-luvun länsimaisten 100-300 hv peltikoneiden nokalle, onko muita vaihtoehtoja kuin Lycoming, Continental tai Franklin. Joissain taisi olla myös joku RollsRoyce-lisenssikuvio.

 

RollsRoyce tosiaan teki Continentaleja lisenssillä, en tiedä tekikö ihan kaikkia, mutta ainakin O-200, O-300 olen nähnyt - hämärä muistikuva O-470:kin. Sitten taisi olla 80-lukua kun Porsche teki modernimman moottorin, taisi olla nimeltään PFM(PorscheFlugMotor), niitä asennettiin jonkin verran ainakin Mooneyhin ihan tehtaalla ja jälkiasennuksena C182:een. Homma kaatui sitten "suureen lamaan". Mahtaako lentää enää yhtään.

[Sami J Sallinen 4]

No niin, se Piper Arrow OH-PJW:n pakkolasku Punkaharjulle potkurin katkeamisen jälkeen tapahtui 2.7.-92. Laskun jälkeen kone vietiin autohinauksessa n. 18 km:n matka maantietä pitkin Punkaharjun lentopaikalle (Putikossa), jossa Konekorhosen mekaanikko asensi siihen ehjän potkurin siirtolentoa varten korjaamolle. Moottori meni aukaistavaksi, olihan se käynyt hetken aikaa toinen lapa pahasti vajaamittaisena.

6.9.-88 sama artisti oli hilaamassa hyppääjiä ylös Lappeenrannan kentän lähettyvillä kun C206:sta katkesi yksi pytty ja nousu vaihtui alaspäin menoksi ja pakkolaskuksi kentälle. Tästä edelleen silta aasin yli, tuolle samaiselle C206 OH-CSU:lle on tapahtunut kaiken kaikkiaan (tähän mennessä) yhteensä kolme moottorin hajoamista hyppylennoilla. Viimeksi muutama vuosi sitten Utissa melko pian nousun jälkeen. Onneksi pilotti oli aloittanut jo vasemman kaarron takaisin kohti kenttää. Moottori käytännössä räjähti seis ja nokan lähtiessä alaspäin katsoi lähimpänä ovea ollut sotaväen hyppääjä korkeuden riittävän varjojen aukaisuun ja vinkkasi toisille, että "myö lähetääki jo täs kohtaa" . Porukka haihtui koneesta oma-aloitteisesti alle aikayksikön ja varisi maastoon. Ohjaaja toi liitokoneen kentälle.

Niin että kyllä sitä on sattunut Lycomingeillekin.

 

ihan asiaa sivuten, tuli mieleeni tuosta CSU:n kaiketi viimeisimmästä moottoririkosta puhelu, jonka sain heti kaputin jälkeen...olin justiinsa tehnyt siihen moottoriin jatkoaikasyynin ja satkun huollon.Kaikenlaisia kysymyksiä...    No loppuviimein aika vaikeata olisi ollut huomata väsynyt kiertokanki....

[Jukka Siirilä 80]

Ari on vakavakatseinen  ihminen ja kokenut lentäjä, hän puhuu vain asiaa, eikä halua loukata ketään.

 

Sellaista lentäjää joka puhuu vain asiaa ei ole olemassakaan. Ainakin haluaisin nähdä semmoisen jos semmoinen on olemassa. Lentopojat ovat aina enemmän tai vähemmän pilke silmäkulmassa. 

[Ari Aho 62]

Lentopojat ovat aina enemmän tai vähemmän pilke silmäkulmassa. 

 

Psykossa se pilke pitää siivota pois, muuten ei saa näkötestiä läpi

[Antti Laukkanen 15]

Minun mielestäni ojan näkee aina, kauas ja selvästi. Ison ja pienen. Samaten näkee puhelin- ja sähkötolpat. Vaan niiden välissä olevia lankoja ei.

 

Sä taidatkin olla tommonen Jounin mainitsema kryptoniittipilotti, jolle mikään tilanne ei ole ylivoimainen. Jos oletkin, suurin osa meistä ei ole, joten ajattelinpahan varoittaa... 

 

-A-

[Jaakko Kuusisto 3]

Jos avo-ojaa ei näe pellolla lentsikasta, kannattaa mennä optikolle.

 

jk,ei mulla ainaskaan ole Mopossa mitään "krypto niittejä", muutama Pop-niitti löytyy ja miljoona tavallista iskuniittiä.

Jos kuskilla on "niitti päässä", ei hän saa lentää ollenkaan    ,ennen kuin selviää.