Keltainen "nauha" takarungossa

[Tumi Hämäläinen 716]

Heipä vaan!

 

Kaikki muut - paitsi minä - varmaan tietävät, miksi sota-ajan koneissamme (en tiedä oliko kaikissa) oli  keltainen nauha takarungon ympärillä. Ja ainakin tuossa linkin Mersussa on leuka ja siivenkärjet keltaiset.

 

Ihan vain mielenkiinnosta tiedustelen. Valaiskaapa hiukan, kiitos.

 

http://www.airliners.net/open.file/0260132/M/

[Tero Ekholm 15]

Heipä vaan!

 

Kaikki muut - paitsi minä - varmaan tietävät, miksi sota-ajan koneissamme (en tiedä oliko kaikissa) oli  keltainen nauha takarungon ympärillä. Ja ainakin tuossa linkin Mersussa on leuka ja siivenkärjet keltaiset.

 

Ihan vain mielenkiinnosta tiedustelen. Valaiskaapa hiukan, kiitos.

 

http://www.airliners.net/open.file/0260132/M/

 

Kyseessä on ns. Itärintamatunnus, helpotti tunnistamaan omat vihollisista. Tunnusta käyttivät ensin saksalaiset ja selvyyden vuoksi se maalattiin suomalaiseenkin kalustoon.

[Ilkka Toivanen 4]

Lainaus kirjasta Keskinen & all, Suomen Ilmavoimat III - 1941:

 

Toukokuun jälkipuoliskolla 1941 Suomen sotilasjohdolle kerrottiin, että Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkaisi kuukauden kuluttua. Tätä silmälläpitäen Suomessa aloitettiin 17.6.41 liikekannallepano.

 

Aseveljeyteen Saksan kanssa liittyi sopimus, että lentokoneisiin maalattiin omakonetunnukset. Ilmavoimien esikunta määräsi, että 16.6.41 otetaan käyttöön sotilaskoneiden lisätunnukset. Lentoyksiköille tiedotettiin kaksi päivää myöhemmin, että koneiden takarungon ympäri tuli maalata 50 cm leveä keltainen vyö ja siivenkärjet alapuolelta keltaiseksi 1/6 kärkivälin matkalta.

 

Värisävyt olivat kirjan mukaan Schildt & Hallbergin Dicco 6 (13538) ja Unica 12 (13655).

 

Lisäksi keltaisesta nokasta annettiin määräys

28.8.1941 ilmavoimien esikunta määräsi lisätunnuksen 1-moottorisiin rintamahävittäjiin: nokan ympäri tuli maalata 50 cm leveä keltainen raita. Lisämaalaus tuli tehdä 1.9.41 mennessä. Tähtimoottorikoneissa maalattiin yleensä koko moottorisuojus ja rivimoottorikoneissa keltaista oli nokassa 75 cm:n leveydeltä.

[Markku Kanninen 447]

Tuota tunnusta käyttivät kaikki Saksan "kanssasotijat" itärintamalla:

Esim

http://ipmsstockholm.org/magazine/2004/11/stuff_eng_profile_farr.htm

ja italian, Slovakian, Groatian ja Unkarin Ilmavoimien koneet merkattiin keltaisin "itärintamatunnuksin"

Markku

p.s. Välimerellä ja Afrikassa tunnus oli valkoinen

[Pekka M K Lappalainen 0]

Eikös Suomalaisten mersussa ollut lisäksi "vilkuttava" spinneri? Ei tähän hätään löydy muuta kuvaa kuin tuo Tikkakosken museolta, missä on spinnerissä spiraali, mutta joka tapauksessa 1/4osa spinneristä oli valkoinen.

[Markku Kanninen 447]

Tuo spiraali tai "vilkuttava" spinneri toimi "omakonetunnuksena" ja tais olla samoin Sakemmanneita peritty innovaatio. Ja noin niikuin "Akselin" yhteistä omaisuutta. Kun silmäilee linkkiä Romanialaisten koneista, huomaa, että E Mersussa on vilkuttava ja Gee kuutosessa spiraali.  IAR-80 ja Hurricane: spinneri yksivärinen.

Markku

[Otto Ahonen 0]

 

Ja eikö s tuo "vilkuttava" spinneri helpota myös pyörivän potkurin huomaamista... Samaan tyyliin kuin paloautoissa on mustavalkoiset vanteet. Kuulin, että paloautoissa on mustavalko "sektorivanteet" sen vuoksi, että, esim lentokoneesta erottaa helpommin onko auto liikkeessä vai ei.

 

[Jukka Nisula 2 275]

Ja eikö s tuo "vilkuttava" spinneri helpota myös pyörivän potkurin huomaamista... Samaan tyyliin kuin paloautoissa on mustavalkoiset vanteet. Kuulin, että paloautoissa on mustavalko "sektorivanteet" sen vuoksi, että, esim lentokoneesta erottaa helpommin onko auto liikkeessä vai ei.

 

 

Sama on käytössä Vaasan Lentokerhon Hinussa OH-YHF. Vanteet mustavalkoiset "vilkuttavat", samoin punaisesta spinneristä 1/3 tai 1/4 valkoinen.

 

http://www.ilmailu.org/gallery/albums/Harrasterakenteiset-ilma-alukset/OHYHF.jpg

 

Jukka

[Markku Kanninen 447]

Joo ja kun tuo muisti palaa pätkittäin eli kun silmäilin tässä opusta: "MARKINGS AND CAMOUFLAGE SYSTEMS OF LUFTWAFFE AIRCRAFT IN WWII" Karl Rries jr. 1963 niin sielläpä oli kolme sivua värikuvia aiheesta "Markierung der Propellerhauben (Spinner Markings)". Tuon mukaan noilla erivärisillä sektoreilla, nauhoilla ja spiraaleilla eroteltiin myös eri Staffelleita ja Gruppeneita toisistaan....

Markku

[Tero Poutia 0]

Mein Gott!! ja minä kun olen luullut että spinnereitä maalattiin siinä uskossa että häiritään vastustajan tähtäämistä kohtaamistilanteissa... 

[Tero Lähdesmäki 0]

Ja eikö s tuo "vilkuttava" spinneri helpota myös pyörivän potkurin huomaamista... Samaan tyyliin kuin paloautoissa on mustavalkoiset vanteet. Kuulin, että paloautoissa on mustavalko "sektorivanteet" sen vuoksi, että, esim lentokoneesta erottaa helpommin onko auto liikkeessä vai ei.

 

 

 

[offtopic]

 

Tuon sektorimaalauksen alkuperästä ja tarkoituksesta on pari muutakin versiota. Tuo mainitsemasi on yksi, toinen on lievästi parempi huomioarvo liikenteessä. Kolmas on se, että vuosikymmeniä sitten paineilmalaitteiden alkaessa tehdä tuloaan paloalalle, ne autot joiden varustukseen kuului pa-laitteet merkittiin tuolla sektorimaalauksella. Myöhemmin se sitten yleistyi kaikkiia autoihin (ja on nyt jo jäämässä pois käytöstä). Paineilmapullohan on merkitty kaulastaan musta-valkoisella tunnusvärillä.

 

[/offtopic]

[Markku Kanninen 447]

Mein Gott!! ja minä kun olen luullut että spinnereitä maalattiin siinä uskossa että häiritään vastustajan tähtäämistä kohtaamistilanteissa... 

Himmel ! ! !

Pienen poikkitieteellisen kirjojen pläräilyn jälkeen mäyttäs siltä, että tuo vilkuttava malli oli G-sarjan koneissa vähän niinkuin tehtaan stantartti eli ainakin kaikkissa Suomeen tulleissa G-2ssa ja melkein kaikissa G-6ssa oli vilkuttava malli. Muutamassa loppupään kuutosissa oli spiraali. Eli muuttuiko tuo "tehtaan stantartti" jossakin vaiheessa spiraaliksi vai miten? Ainakin tuosta spiraalista mullakin on sellainen muistikuva jotta sillä ois ollut tarkoitus hämätä ainakin jenkkipommarien kk-ampujia. Nuo tuossa Rriessin kirjassa kuvatut Sakemannien erilaiset variaatiot maalattiin sitten laivueissa niinkuin muutkin yksikkö ja yksilömerkinnät samoinkuin rintamanauhat. Tämä(kin) on taas niitä asioita jotka vaatis pienen väitöskirjantasoisen tutkumuksen vai oisko jollakin joku muu kirjallinen tai nettilähde joka tuota asiaa selvittäis. Tuo omakonetunnusvilkutus muuten mainittiin Keskisen ja kumppaneitten Mersukirjassa.

Markku   

[Harri Koskinen 290]

Asiantuntevan lähteen mukaan paras esitys Luftwaffen maalauksista on tällä haavaa Merrickin kirjapari "Luftwaffe Camouflage and Markings 1933-1945 1 & 2" http://www.ianallanpublishing.com/product.php?productid=38622&cat=0&page=1. Riesin teos oli aikanaan uraauurtava, mutta näissä on yli 40 vuotta lisää tutkimusta takana.

 

Markun päättely Mersun spinnerin väristä on ihan nappiin: esimerkiksi G-6:n maalauskaaviossa vuodelta 1943 on määrätty 1/3 (ei neljännes) valkoinen segmentti mustanvihreään (RLM sävy 71) spinneriin. Muiden saksalaiskoneiden spinnerit ja potkurit olivat pääsääntöisesti maalattu kokonaan mustanvihreiksi. Valkea spiraali mustassa spinnerissä taas määrättiin saksalaisten hävittäjien omakonetunnukseksi kesällä 1944, siis muutamassa suomalaisessakin koneessa esiintyvä spiraalispinneri on tätä perua. MT-492 eteenpäin näitä oli ainakin osassa koneita. Eli molemmat spinneriväritykset ovat Herman Meyerin RLM:n aikaansaannosta. Yksiköissä tapahtuneet muutokset ovat sitten kokonaan toinen juttu.

 

[Markku Kanninen 447]

Hyvä! Arvasinhan, että joltakin löytyy uudempi teos aiheesta. Mullakun tuo kirjankeräily noudattelee periaatetta: mitä vanhempi sen parempi....

Enivei, tuo Riesin opus kuvaili nimenomaan noita yksiköissä tehtyjä maalauksia jota puuhaa näytettiin harrastetun myös kotoSuomessa ainakin sodan jälkeen. Esim. Keskisen&Stenman "Ilmavoimat sodan jälkeen" opuksen kuvissa näkyy kaikenmoisia maalausviritelmiä. Mielenkiintoinen on sivun 154 värikuva MT-507:ta jossa musta spiraali keltaisella pohjalla v.1953, kun samassa kirjassa kuva v.1947 jossa vielä normaali spiraali...

Markku

 

[Guest Igor]

Muistaakseni nuo keltaiset nokkapellit, keltainen nauha takarungon ympäri ja keltaiset siivenkärjet maalattiin Suomen Ilmavoimien koneisiin yhteisiksi akselivaltojen "Itärintamatunnuksiksi" 18.6,1941.

[Guest gbr]

Tuo "vilkuttava" spinneri oli myös HLeLv 26:n Brewster koneissa kesällä -44.

>Göran

[Markku Kanninen 447]

Muistaakseni nuo keltaiset nokkapellit, keltainen nauha takarungon ympäri ja keltaiset siivenkärjet maalattiin Suomen Ilmavoimien koneisiin yhteisiksi akselivaltojen "Itärintamatunnuksiksi" 18.6,1941.

Ilmavoimien komentaja J.F. Lundqvist määräsi liikekannallepanon yhteydessä (17.6.1941) itärintamatunnukset maalattaviksi koneiden takarunkoon ja siivenkärkien alapuolelle. 1-moottoristen rintamakoneiden moottoripellin maalaaminen keltaiseksi määrättiin vasta 1.9.1941. 13.6.1944  käskytettiin tuon keltaisen keulan yläosa maalattavaksi yli. 4.9.1944 käskettiin itärintamatunnukset peitettäväksi.

Markku

 

[Martti Kujansuu 180]

Tähän sopii laittaa kysymys Neuvostoliiton keltaisista tunnuksista kun vielä sama väri kyseessä (T-19283/116).

 

4.7.1944. Erikoisia havaintoja: Vilaniemeä tulittaneiden 5-6 IL-2 koneen siivenkärjet maalatut keltaiseksi.

 

Olenko väärässä jos väitän, että keltaiset siivenpäät olivat kaikkien tai tietyn kaartinrykmentin tunnus? IL-2:ia saattaneiden Airacobrien peräsimet olivat valkoiset ja tämän tiedän KBF:n tunnukseksi, mutta mitä merkitsivät keltaiset siivenkärjet?

[Kari Lumppio 252]

Tähän sopii laittaa kysymys Neuvostoliiton keltaisista tunnuksista kun vielä sama väri kyseessä (T-19283/116).

 

Olenko väärässä jos väitän, että keltaiset siivenpäät olivat kaikkien tai tietyn kaartinrykmentin tunnus? IL-2:ia saattaneiden Airacobrien peräsimet olivat valkoiset ja tämän tiedän KBF:n tunnukseksi, mutta mitä merkitsivät keltaiset siivenkärjet?

 

Moi!

 

Itämeren laivastolla eli KBF:llä ei ollut Airacobria. Niitä oli etelässä (Kannaksella) 196 IAP:lla (13. VA) ja 2 GvAK:lla (eli Leningradin ilmapuolustuksella - PVO). Valkoinen peräsin ja usein myös potkurinkupu oli Leningradin rintamalla neuvostoliittolaisten omakonetunnus jo syksystä 1943 lähtien. Joskus valkoinen näyttää korvatun hopealla, joka heraldisesti on sama asia.

 

Vilaniemeä tulittaneet koneet ovat todennäköisesti olleet 1./SG 5:n Focke-Wulfeja. Olen tuota(kin) tapausta yrittänyt kaikessa hiljaisuudessa selvittää. Mitään suoranaisia todisteita minulla ei ole, mutta vaikuttaa siltä, etteivät neuvostoliittolaiset käyttäneet keltaisia tunnuksia Karjalan kannaksen rintamaosalla. Jos käyttivät niin käyttö on rajoittunut yhteen-kahteen päivään. Silti pidän todennäköisempänä, että aseveljet olivat asialla. Tunnistusvahinkoja oli tapahtunut jo aikaisemminkin: suomalainen it ampui ainakin yhden Kuhlmeyn Ju 87:n alas Viipurin lähellä.

 

Kari

 

 

[Guest Igor]

Kari on tossa yllä oikeassa. Itämeren laivastolla ei ollut P-39. "Pikatunnistus" oli valkoinen tai aluminimaalattu  sivuperäsin ja spinneri (myös Kostylovin hyvintunnetussa LaGG-5 koneessa edellämainitut olivat aluminimaalattuja).

[Pentti Perttula 0]

Tuota tunnusta käyttivät kaikki Saksan "kanssasotijat" itärintamalla:

Esim

http://ipmsstockholm.org/magazine/2004/11/stuff_eng_profile_farr.htm

ja italian, Slovakian, Groatian ja Unkarin Ilmavoimien koneet merkattiin keltaisin "itärintamatunnuksin"

Markku

p.s. Välimerellä ja Afrikassa tunnus oli valkoinen

 

ps2. Ja sitten kun mennään oikein nippelitietoon, niin Luftwaffen Jagdgeschwader 1 käytti sodan loppuvaiheessa punaista tunnusta ja JG27 vihreää

 

Edit: Muitakin erikoistunnuksia Luftwaffelta löytyy.

 

 

[Martti Kujansuu 180]

Mitään suoranaisia todisteita minulla ei ole, mutta vaikuttaa siltä, etteivät neuvostoliittolaiset käyttäneet keltaisia tunnuksia Karjalan kannaksen rintamaosalla.

 

Entä nämä I-16:t joissa oli keltainen nauha? Melko usein on raporteissa ilmoituksia "suomalaistunnuksista", keltainen nauha kyllä on melko sama kuin akselivaltojen koneissa.

 

Brewstereitä pudottamassa.

 

[Markku Kanninen 447]

Karhusen Joppe ensimmäisessä kirjassaan "Ritarilentue" kertoilee tarinaa vuoden -41 syyskuun 26p:n ilmatappelusta jossa puljaansa taistelun jälkeen kokoonkutsuessaan Joppe useaan kertaan kehoitti erästä liittymään muodostelmaan kunnes hihkaisee "Pentele - sehän onkin vanja". ".....vihollinen oli naamioinut koneensa Brewsterin tunnusväriin keltaista nokkaa myöten. Vasta tuon koneen viereen lennettyäni huomasin erehdykdeni. En päässyt rankaisemaan puijaajaa, sillä se ehti paeta pilviin..."  Tosin tuo ilmataistelukuvaus on osa TK-miehen tekstiä eli oiskos sotapropagantan värittämää. Mene tiedä...

Markku   

[Pentti Salo 0]

Vaikkapa "Hakkapeliitta"-lehtiä luettaessa, huomaa että sotakuvaukset ovat aika "luovia". Kannattaakin pysytellä virallisissa arkistolähteissä. Virallisissakin on silti tiettyä- ajan henkeä 8)

[Markku Kanninen 447]

Vaikkapa "Hakkapeliitta"-lehtiä luettaessa, huomaa että sotakuvaukset ovat aika "luovia". Kannattaakin pysytellä virallisissa arkistolähteissä. Virallisissakin on silti tiettyä- ajan henkeä 8)

Kuten Pentti, huomasit käytin Joppe Karhusta lainatessani ilmaisua "kertoilee tarinaa"

Markku