Eero Aitamaa

Miksi lentokoneen pitää sakata ?

151 viestiä aiheessa

Juu...

 

Mielenkiintoisiahan nämä keskustelut ovat. Todella mielenkiintoisia.

 

Vaikka tavallinen tallaaja olenkin.

 

-Jukka :D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mikä sakkausnopeus ? Aikaisemmin lukemani perusteella AASI ei sakkaa lainkaan.

 

Kyllä AASIkin voi sakata. Ja sakkasikin jo varsin alhasilla nopeuksilla... :P:-[:

 

[ attachment removed ]

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Canardi ei sakkaa kuten normaalit koneet, se "automaattisesti" tiputtaa nokkaa, mutta toisaalta sitä ei ymmärtääkseni myöskään voi ilmassa hidastaa kuten tavanomaisia koneita. Se siis automaattisesti lisää nopeuttaan sen sijaan että sakkaisi.  Tästä johtuukin em. laskuongelmat, jos olen oikein ymmärtänyt.

Joo, mutta eiköhän koelentäjä hallitse nuo jutut ? Koelentäjä sitten laatii ohjekirjat tavallisille lentäjille, vai olenkos taas hakoteillä ?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Positiivisessa hengessä on toki tässä yhteydessä mainittava lentokone nimeltään Piaggio P.180 Avanti, joka on ollut jopa jonkinlainen myyntimenstyskin. Ja nopea kuin suihkukone.

 

[ attachment removed ]

(kuva valmistajan websivulta)

 

 

Tosin se ei ole puhdas canard vaan "Three-Lifting-Surface Configuration (3LSC)". Ehkä tämän avulla on saatu canardin hyötyjä ja vältetty haittoja.  ;)

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä AASIkin voi sakata. Ja sakkasikin jo varsin alhasilla nopeuksilla... :P:-[:

 

[ attachment removed / expired ]

 

Kyllä käy sääliksi pientä eläintä, kun raavas äijä istuu selässä. Hetkinen. Eihän tämäkään aasi mitään sakannut ole. Hyvinhän se näyttää seisovan jaloillaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo, mutta eiköhän koelentäjä hallitse nuo jutut ? Koelentäjä sitten laatii ohjekirjat tavallisille lentäjille, vai olenkos taas hakoteillä ?

Nehän laaditaan virtauskokeiden ja testilentojen tuloksien perusteella valmistajan toimesta. Näin uskoisin

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Positiivisessa hengessä on toki tässä yhteydessä mainittava lentokone nimeltään Piaggio P.180 Avanti, joka on ollut jopa jonkinlainen myyntimenstyskin. Ja nopea kuin suihkukone.

 

[ attachment removed / expired ]

(kuva valmistajan websivulta)

 

 

Tosin se ei ole puhdas canard vaan "Three-Lifting-Surface Configuration (3LSC)". Ehkä tämän avulla on saatu canardin hyötyjä ja vältetty haittoja.  ;)

No tämähän on sitten MUULI. AASIn ja HEPAn risteytys.

 

 

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä käy sääliksi pientä eläintä, kun raavas äijä istuu selässä.

 

Ärrmmfff... :-[

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kyllä AASIkin voi sakata. Ja sakkasikin jo varsin alhasilla nopeuksilla..

Loistavaa Arttu, selkeesti ainesta "vuoden viesti"-ehdokkaaksi!  ;D ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nehän laaditaan virtauskokeiden ja testilentojen tuloksien perusteella valmistajan toimesta. Näin uskoisin

Jaaha. Koelentäjällä ei ole siis mitään sanomista ?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

että molemmat moottorit sanoivat sopimuksen irti, kun siivistä irtosi jääklimppejä.

 

Ihan pitää tähän puuttua. Kun ei se ole näin yksinkertainen juttu. Suihkumoottori kestää tollaista jäätä kohtuu hyvin, huomattavasti paremmin kun komposiittipotkuri. Jää oli alku tapahtumaketjussa kylläkin

 

Mutta jos tosiaan on jäänyt käsitys, että se jää pelkästään hajoitti ne moottorit kokonaan, olisi hyvä tutkia ko. tapaus vaikka seuraavasta linkistä.

 

http://www.flightsafety.org/ap/ap_dec93.pdf

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo, mutta eiköhän koelentäjä hallitse nuo jutut ? Koelentäjä sitten laatii ohjekirjat tavallisille lentäjille, vai olenkos taas hakoteillä ?

Koneen suunnittelijan kuuluu hallita ne jutut niin että kone täyttää kaikki viranomaisvaatimukset. Koelentäjän tehtävä on tosittaa, kuinka hyvin suunnittelija on tässä onnistunut - vieläpä välttäen vahingoittamasta itseään tai konetta. Yleensä löytyy viilattavaa, ja modifikaatioiden ja lisäkoelentojen jälkeen laaditaan lentokäsikirja missä on todelliset suoritusarvot ja parhaaksi havaitut lentoproseduurit. 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Nehän laaditaan virtauskokeiden ja testilentojen tuloksien perusteella valmistajan toimesta. Näin uskoisin

 

Niin...

 

Ja lopulliseen muotoon ne laitetaan koelentojen perusteella.

 

-Jukka :)

 

EDIT: Joku ehti jo. Katsoin noita aiempia, joita en ollut lukenut..

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jos tuo ilmalaiva ei sakkaa ollenkaan, niin herää kysymys;

Millä nopeudella sillä lähestytään ja istutetaan radalle?

 

Siis normaalilla koneella on kynnyksellä  Vs x1.1. Onkos tuossa Vs nolla.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Joo, eli tuohon kysymykseen: Onko koelentäjällä (jillä) mitään sanomista vai ei ?

 

On tietenkin. Koelentäjä kokeilee käytännössä sen mitä suunnittelija on piirustuspöydällä piirtänyt ja laskenut. Sen jälkeen sitten tehdään yhteistyössä lentokäsikirja ja viilataan pilkut arvoissa oikeaan paikkaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Canardi ei sakkaa kuten normaalit koneet, se "automaattisesti" tiputtaa nokkaa, mutta toisaalta sitä ei ymmärtääkseni myöskään voi ilmassa hidastaa kuten tavanomaisia koneita. Se siis automaattisesti lisää nopeuttaan sen sijaan että sakkaisi.  Tästä johtuukin em. laskuongelmat, jos olen oikein ymmärtänyt.

 

Massakeskiö-ongelmista en lähde sen kummemmin arvuuttelemaan, totean vain, että vaikka kone ei sakkaa, etusiipi kyllä sen tekee. Paitsi jos massakeskiö on liian edessä, aivan kuten normaalikoneessakin.

 

Niin, Canardin idea on se että se canard-siipi edessä tuottaa (positiivista) nostovoimaa eikä koten normaalikoneiden tapauksessa jossa mitä enemmän sauvaa vedetään

sitä enemmän perä painaa alaspäin. Canardin siipiprofiili valitaan siten että se sakkaa pienemmällä kohtauskulmalla kuin itse siipi. Siten siis on mahdotonta

vetää konetta sellaiselle kohtauskulmalle jossa siipi sakkaisi kun se canardi sakkaa ensiksi. Kun taas canardi sakkaa, kone ei sakkaa vaan nokka vain painuu

alaspäin, eli kohtauskulma pienenee. Käytännössä canardissa voi siis vetää sauvan taakse ääriasentoon ja kone ei sakkaa.

 

Vaikka canardi ei sakkaa, sillä on silti edelleen miniminopeus jolla se voi lentää vaakalentoa, kun nopeutta yrittää pienentää enemmän, kone

alkaa yksinkertaisesti vajota lujempaa.

 

Canardin suunnitteluongelma on se että siihen on vaikeaa tehdä laskusiivekkeitä koska ne muuttavat pääsiiven sakkauskulmaa runkoon nähden ja

silloin tuo sakkaamattomuus ei enää toimikkaan.

 

Lentokoneen suunnittelussahan ongelma on valita sellainen siipiprofiili joka juuri miniminopeudella tuottaa riittävästi nostovoimaa

pitääkseen koneen ilmassa. Sitä suuremmilla nopauksillahan siipi on liian suuri ja turhaa vastusta. Nopean koneen saa tehdyksi

helpolla jos vain tekee pienen ja pienivastuksisen siiven mutta sitten se koneen sakkausnopeus onkin ihan mielettömän suuri.

Lakusiivekkeillä, solakoilla jne saadaan siiven nopeusaluetta kasvatetuksi eli voidaan tehdä suhteessa pienempi siipi

ja kuitenkin saadaan riittävän pieni miniminopeus. Ilman laskusiivekkeitä tämä on paljon vaikeampaa ja siksi

helposti canardien sakkausnopeus jää liian suureksi.

 

Kyllähän teoriassa ne laskusiivekkeet saisi canardiin jos itse canardia ohjaisi fly-by-vire järjestelmällä joka

huolehtisi että konetta ei vedetä sakkaukseen missään laippa-asennossa. Näinhän on tehty monissa

hävittäjissä.

 

FAR 23 taas lähtee siitä että yksimoottorikoneella pitää olla mahdollisuus selvitä hengissä pakkolaskusta

muualle kuin lentokenttälle ja siksi se 61kts sakkausnopeuden vaatimus. Useamman moottorin koneella

taas lähdetään ajatuksesta että moottorin rikkouduttua koneella pääsee aina laskeutumaan lähimmälle

kenttälle.

 

Canardit on yleisiä experimental puolella mutta joillakin on ihan järkyttävät lähestymisnopeudet

johtuen että Rutanin 2-paikkaisesta peräkkäinistuttavasta Long-EZ:istä tehty 4-paikkaisia jossa edessä

istuu kaksi rinnan. Näissä kun vielä canardia on syväsakkauksen pelosta lyhennetty on sitten

käynyt niin että etummaisella painopisteasemalla itse asiassa canardiakaan ei saa sakkaamaan

vaan yksinkertaisesti sen nostovoima loppuu kesken nopeuden laskiessa. Esimerkiksi nousussa

kone kiitää kenttää 80kts nokkapyrä maassa jonka jälkeen se pongahtaa ilmaan....

Ei paljoa ole FAR23 nopeuksista kuultukkaan. Samoin jos tulee laskuun 100kts, pienikin

virhe voi viedä hengen, pessimistijollalla 100solmua skutsiin ei tunnu kivalta.

60 solmua, niin kone pysähtyy jahidastuu yleensä helposti kenttän vieressä nurmikolla yms ennen kuin

se pamahtaa skutsiin.

 

Kate

 

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eikö tuo ole ihan selvä? Canardi sakkaa, mutta canardi ei sakkaa ;)

 

Joo nyt mä luulen et mä tajusin... siis jos se ei sakkaa, ni se sakkaa? :)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Canard sakkaa ulkopuolisen ärsytyksen, mm teräskuulien vaikutuksesta, ja päätyy posliinilautaselle punaviinilasin viereen  ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Canard sakkaa ulkopuolisen ärsytyksen, mm teräskuulien vaikutuksesta, ja päätyy posliinilautaselle punaviinilasin viereen  ;D

 

...no ei oo ihme ettei sitä sertifioitu... ;D

 

Katelle kiitos selvityksestä!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään