Vesivehmaan kenttä lisätilojen tarpeessa

[Guest Epa]

Vesivehmaan kenttää ylläpitävä Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö kaipaa lisää tiloja. Säätiö päivittää parhaillaan suunnitelmia toimintansa kehittämiseksi. Tavoitteena on puheenjohtaja Kalevi Soikkelin mukaan lisätä Vesivehmaan käyttöä tilauslento- ja taksiliikennekenttänä. Kyse on lyhyen ja pitemmän aikavälin tarpeista.

- Koulutus- ja yleisötilat, korjaus- ja huoltohalli, muutos jokasään kentäksi sekä kiitotien jatkaminen on suurimpia, Soikkeli luettelee.

Investointitarpeiden suuruutta ei Soikkeli pysty yksilöimään vielä tässä vaiheessa. Esimerkiksi lähestymisjärjestelmäksi on olemassa erilaisia versioita, joista satelliittipaikannusta eli gps:ää hyödyntävä olisi selkeästi halvempi.

Säätiön menot ovat olleet viime vuosina 25 000-30 000 euron luokkaa. Rahaa tarvitaan kentän valojen ja kiitotien hoitoon, sähköön sekä rakennusten ylläpitoon. Lahden kaupunki on kentän suurimpia tukijoita 15 000 euron avustuksellaan. Muita ovat Asikkalan ja Padasjoen kunnat. Tuloja saadaan myös konepaikkavuokrina ja kenttämaksuina.

Kenttää pitää kotipaikkanaan parikymmentä konetta. Nousuja kertyy 7 000-8 000 vuodessa. Elinkeinoelämän vireytyminen laman jälkeen on lisännyt kentän käyttöä.

- Vierumäen urheiluopisto on lähellä ja se lisää kentän tarvetta.

Lentopaikka valmistui vuonna 1940, jolloin siitä vastasi puolustusministeriö. Lahden ilmailukerho ylläpiti kenttää vuosina 1958-1971. Lentokenttäsäätiö perustettiin vuonna 1979.

http://www.ess.fi/Article.jsp?article=163611

[Olli Hänninen 14]

Vesivehmaan kenttää ylläpitävä Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö kaipaa lisää tiloja. Säätiö päivittää parhaillaan suunnitelmia toimintansa kehittämiseksi. Tavoitteena on puheenjohtaja Kalevi Soikkelin mukaan lisätä Vesivehmaan käyttöä tilauslento- ja taksiliikennekenttänä. Kyse on lyhyen ja pitemmän aikavälin tarpeista.

- Koulutus- ja yleisötilat, korjaus- ja huoltohalli, muutos jokasään kentäksi sekä kiitotien jatkaminen on suurimpia, Soikkeli luettelee.

Investointitarpeiden suuruutta ei Soikkeli pysty yksilöimään vielä tässä vaiheessa. Esimerkiksi lähestymisjärjestelmäksi on olemassa erilaisia versioita, joista satelliittipaikannusta eli gps:ää hyödyntävä olisi selkeästi halvempi.

Säätiön menot ovat olleet viime vuosina 25 000-30 000 euron luokkaa. Rahaa tarvitaan kentän valojen ja kiitotien hoitoon, sähköön sekä rakennusten ylläpitoon. Lahden kaupunki on kentän suurimpia tukijoita 15 000 euron avustuksellaan. Muita ovat Asikkalan ja Padasjoen kunnat. Tuloja saadaan myös konepaikkavuokrina ja kenttämaksuina.

Kenttää pitää kotipaikkanaan parikymmentä konetta. Nousuja kertyy 7 000-8 000 vuodessa. Elinkeinoelämän vireytyminen laman jälkeen on lisännyt kentän käyttöä.

- Vierumäen urheiluopisto on lähellä ja se lisää kentän tarvetta.

Lentopaikka valmistui vuonna 1940, jolloin siitä vastasi puolustusministeriö. Lahden ilmailukerho ylläpiti kenttää vuosina 1958-1971. Lentokenttäsäätiö perustettiin vuonna 1979.

http://www.ess.fi/Article.jsp?article=163611

Olisiko kentän käyttäminen liikelentotoimintaan sitten kannattavaa? Helsinki on kuitenkin aika lähellä.

[Risto Niemi 0]

Olisiko kentän käyttäminen liikelentotoimintaan sitten kannattavaa? Helsinki on kuitenkin aika lähellä.

 

Kannattavuus näissä asioissa on todella "vaikea yhtälö" kuten varmaan kaikki tietävät, mutta lisänä rikka rokassa.

 

Kyllä nuo lähinnä (seuraavien 10-20 vuoden kuluessa) toteutuvat liike-tai muut "hyötylennot" oman lisänsä tulovirtaan mahdollistavat, ettei tarvitse kaikkea rahaa yrittää rahastaa ilmailun harrastajilta. Lisäksi niihin, monipuolistuvaan ja lisääntyvään toimintaan liittyvät palvelut mahdollistavat myös joitain liiketoimintojakin, joista niin ikään voidaan saada myös tuloja kentälle sen kuluja jakamaan.

 

Kyllä tuo laajemmin yhteiskuntaa ja sen päättäjiä kiinnostavan "hyötykäytön" mahdollisuus hyvin laajasti nähtynä maakunnan kannalta on asia, joka väistämättä on pidettävä kuvioissa mukana, mikäli mielitään tukea kunnilta ja valtiolta pienkentän kehittämiseen, investointeihin ja ylläpitoon.

 

Onhan tuon perusinfran olemassaololla toki strateegistakin merkitystä, mm. mahdollisten pelastuspalvelun, logistiikkakriisien yms. hoidon kannalta, muista kriiseistä nyt puhumattakaan.

 

Yhteiskuntamme arvoihin selvästi kuuluu nykyisin periaate, jossa katsotaan, että mm. aikuisharrastajien on itse maksettava harrastuksensa (myös ilmailun harrastajien), nuorison harrastusta voidaan kyllä tukeakin.

 

Jotta pienkenttä voi saada yhteiskunnan tukea infransa rakentamiseen ja ylläpitoon, edellyttää se vastapainoksi yhteiskunnalle koituvan hyödyn osoittamista (ihan raha-arvoksi laskettuna).

 

Tuosta Helsingin läheisyydestä totean vain, että itse näen pienkenttien hyötymismahdollisuuksia nimen omaan siinä, että voi välttää suurkentät kokonaan molemmissa päissä, turvatarkastuksineen, yms. viiveineen. Mennään vaan suoraan aika pienillä koneilla suoraan lentopaikalta A lentopaikalle B ja mahdollisesti takaisin aikanaan. Näin ainakin Schengen maiden lentopaikkojen välillä.

[Petri Lehtovirta 911]

Vesivehmaan lentokentän uusi lennonjohtotorni valmistuu tällä viikolla. 70-luvulla rakennettu torni kunnostettiin ja siihen tehtiin 120 neliön laajennusosa, johon tulee kahvila ja saniteettitilat. Kentälle suunnitellaan myös uutta lentokonehallia.

 

YLE

[Juha Lampi 282]

Ohoo, tätä vauhtia sinne sitten varmaan tulee oikea lennonjohtokin!

 

Mutta oikeasti: Vesiksellä on mukavasti kiitotietä ja aina on kiva lukea vireytymisjuttuja lentopaikoilta. Kun syrjäisinkin korpikenttä on vuorollaan kokenut renessanssin, eiköhän se pääkaupunkimme ainoa (ja Suomen toiseksi vilkkain) kulttuuriaarrekenttäkin lopulta...

[Risto Niemi 0]

Vesivehmaan lentokentän uusi lennonjohtotorni valmistuu tällä viikolla. 70-luvulla rakennettu torni kunnostettiin ja siihen tehtiin 120 neliön laajennusosa, johon tulee kahvila ja saniteettitilat. Kentälle suunnitellaan myös uutta lentokonehallia.

 

YLE

 

Täydennän hieman terminologiaa ja viitteen uutisen sisältöä selvyyden vuoksi.

 

Rakennuksen oikea  termin pitäisi varmaan oikeammin olla "lentopaikan hallinto- ja toimintotila” tai jotain sinne päin.

Lentopaikka on valvomaton, joten sillä ei ole lentosääntöjen mukaista lennonjohdollista statusta  ja näin ollen saattaa olla hieman harhaanjohtavaa, jos puhutaan "lennonjohtotornista", kun lentopaikalla ei ole sitä "lennonjohtoakaan".

 

Kekseliäs, naseva, hyvin kuvaava  nimi olisi paikallaan, kuitenkin sellainen, jota ei voi sekoittaa ”lennonjohtotorniin”. Kukahan keksisi hyvän termin?

 

Nyt parhaillaan toteutettavan,  ei toki vielä valmiin, mutta loppusuoralla olevan, lähitulevaisuudessa valmistuvan  rakennushankkeen toteuttaja on tätä tarkoitusta varten erikseen perustettu Vesis ry.

Vesis ry: n perustaminen sai alkunsa Kiitotie 25 ry: n piirissä vaikuttavien henkilöiden toimesta, mutta se toivotti alusta alkaen jäsenikseen kaikki Lahti-Vesivehmaan lentopaikan infrastruktuurin kehittämisestä kiinnostuneet ja siihen vapaaehtoisesti panostamaan valmiit henkilöt. Vesis ry: n jäsenyys ei edellytä kuulumista mihinkään muuhun ilmailu- tai muuhunkaan yhdistykseen.

 

Hanke sisältää nykyisen rakennuksen laajennusosan rakentamisen , käsittäen mm. kahvilatilan, kokous-koulutustilan, toimisto-  ja koulutustilan, toimistohuoneen ja saniteettitilat vesi- ja jätevesihuoltoineen, sekä nykyisen,  vanhan rakennusosan kunnostussaneerauksen.

Päijät-Hämeen Lentokenttäsäätiön ja Vesis ry:n välillä solmitun keskinäisen sopimuksen mukaisesti Päijät-Hämeen Lentokenttäsäätiö omistaa koko rakennuksen, siis myös uuden laajennusosan. Vesis ry:llä on tehdyn sopimuksen mukaan pitkäaikainen käyttöoikeus laajennusosaan sovittujen määrävuosien ajan ja se  myös vastaa laajennusosan ylläpito- ja käyttökuluista samojen määrävuosien ajan.

 

Vireillä oleva lentokonehallin rakennushanke on yksityinen ja siihen liittyvä lupakäsittely on parhaillaan käynnissä.

 

Risto Niemi

 

[Ilkka Mäkelä 1 231]

Positiivisia uutisia välillä, hauska lukea näin syksyn synketessä 

[Guest Epa]

Seudun matkailun kannalta uutinen on myönteinen. Kohteen kahvila palvelee toivottavasti yleisöäkin ainakin viikonloppuisin. Tällainen lentokenttäkahvila voi tarjota erittäin kiinnostavan paikan tutustua ilmailuharrastukseen.

[Timo Hyvönen 216]

Onks se kahvila siinä Vesistornissa vai siinä alatilassa?

 

Ois se komeeta kattoa vaikka jonkun kauniin Grobin laskuja sieltä torniloista. Musiikkina voisi olla vaikka ilmailuradio kun se ei vaadi teostomaksuja. Ovelle lappu että pääsy vain radioluvan omistajille.

 

tai jotain?

 

t. Timo