Lentopelko

[Henri Stschukin 0]

Mulla on kanssa aikamoinen lentopelko. Kädet hikoaa ja syke nousee. Ei saa unta pariin yöhön ennen matkaa. Pahinta on siellä lineupissa odottelu. Ilmailu on silti intohimoni ja tiedän, että mahdollisen vaaratilanteen todennäköisyys on pieni. Eikä varmaankaan kuolemanpelosta ole kyse.

Jostain syystä pienemmissä matkustajakoneissa ei niin paljoa pelota. Esimerkkinä Finncommin emppu ja turbopropit. Tästäkin huolimatta tulee vuodessa viitisen kertaa käytyä lentomatkoilla.

[Håkan Sandberg 5]

Mulla on kanssa aikamoinen lentopelko. Kädet hikoaa ja syke nousee. Ei saa unta pariin yöhön ennen matkaa. Pahinta on siellä lineupissa odottelu. Ilmailu on silti intohimoni ja tiedän, että mahdollisen vaaratilanteen todennäköisyys on pieni. Eikä varmaankaan kuolemanpelosta ole kyse.

Jostain syystä pienemmissä matkustajakoneissa ei niin paljoa pelota. Esimerkkinä Finncommin emppu ja turbopropit. Tästäkin huolimatta tulee vuodessa viitisen kertaa käytyä lentomatkoilla.

Moi

En muuten osaa paljon rohkaista, mutta mitä enemmäm tiedät lentoon liittyvistä tapahtumista, sitä enemmän opit luottamaan niihin ammattilaisiin, jotka tarjoavat tuon matkan.

HS

[Jani Nordqvist 0]

Tuota Antin mainitsemaa kirjaa voin suositella! Kannattaa käydä kattomassa markettien alennushyllyistä yms. Itse löysin citymarketista hintaan 3€

[Juha Paulavuo 21]

Terve Vaan

 

Tuo Kinnusen Paulan kirja on hyvä lukea, ystäväni ei oikeastaan muuta tarvinnut. Kirjaa voisi myös kysyä kirjastosta, se on varsin yleinen.

 

 

Kirja löytyy verkkoantikvariaatti Menecistä hintaan 8 euroa. Myös turkulainen Kirjakori myy kirjaan, hinta on 9 euroa

[Vieras]

Kirja löytyy verkkoantikvariaatti Menecistä hintaan 8 euroa. Myös turkulainen Kirjakori myy kirjaan, hinta on 9 euroa

 

Pääkaupunkiseutulaisille löytyy myös kirjastosta 0e, tarvittaessa kuljetuksena valitsemaasi kirjastoon 0,50e  www.helmet.fi

[Reetta Siltasalmi 0]

Tässä aiheessa ei viime aikoina juuri keskustelua ole ollut. Aion nyt kuitenkin kysyä teiltä apua.  Mun on monta kertaa pitänyt kirjoittaa tästä tänne mutta nyt lähestyvän lennon takia tartten faktoja että miksi ei kannata pelätä

 

Täällä on sellainen 22-vuotias tyttö ja oon rekisteröitynyt tänne juuri siitä syystä että pelkään lentämistä tosi pahasti mutta olen kuitenkin kierosti kiinnostunut siitä. Olen suostunut lentämään viimeksi vuonna 2004 ja sen jälkeen kun kone Suomeen laskeutui, päätin että en aio enää lentää ikinä. Kuitenkin sitten ajan kuluessa aloin asiaa miettiä että paljon jää näkemättä ja kokematta jos annan pelolle periksi. Ennen vuotta 2004 olin lentänyt vuodesta -98 ainakin kerran vuodessa eikä mua tätä ennen pelottanut.  Mun isän serkku kuoli SASin lentoturmassa vuonna 2001 Milanossa ja hän oli meille läheinen. Lähipiiri on miettinyt että jos mun pelko on sitten pikku hiljaa hiipinyt mun mieleen sitä kautta, en tiedä..

 

Olen aika hyvin pärjännyt asian kanssa kun päätin että haluan lentää. Nyt kuitenkin alkaa ahdistamaan. Ensimmäinen lento sitten vuoden 2004 on nyt tulevana perjantaina 16.4 Menemme Espanjaan Alicanteen ja lennämme Air Finlandilla. Mulla on joku päähänpinttymä siitä että vain Finnair on paras ja turvallisin ( ja silti mua pelottaa niidenkin koneissa) nyt kuitenkin luon pelkoa itselleni sen takia että se on Air Finlandin kone eikä Finnairin. Päätän joka toinen hetki olla itsevarma että en pelkää ja joka toinen hetki se valtaa mun mielen ja olen varma että juuri sillä lennolla käy jotain.. mikä on kuitenkin erittäin epätodennäköistä.

 

Olen lukenut Lentopelko hallintaan kirjan muutaman kerran ja siitä kyllä on sillä hetkellä aina apua. Voisin yrittää vielä ennen perjantaita lukaista sieltä muutamia kohtia.

 

Täällä kun nyt on lennon ammattilaisia niin kertokaa ja auttakaa mua parissa jutussa. Mua ällöttää lentämisessä ja pelottaa eniten nousu. Varsinkin se kohta kun on noustu jonkin aikaa ja sitten kone tasoittaa sitä nousukulmaa niin musta tuntuu joka kerta että se kone tippuu välittömästi siitä vaikka tämä tapahtuu joka lennolla joten oletettavasti se on ihan normaalia. Muutenkin hätkähdän nousuvaiheessa kaikesta pienestäkin heilahduksesta vaikka järki sanoo että se on täysin normaalia. Kertokaa mitä siinä nousuvaiheessa tapahtuu ja miksi se tuntuu niin pelottavalta se "nousukulman tasaaminen" ?

 

Olen ottanut kaikesta tekniikasta, konetyypeistä, turbulenssista, nousun ja laskun vaiheista selvää ja tiedän paljon tekniikasta juuri siksi että mua ei pelottaisi. Siksi olen nyt aivan helisemässä, onneksi sentään on läheisiä mukana ettei yksin tartte mennä.

 

Niin ja se että olen kuitenkin Air Finlandista kuullut ihan ok palautetta ja kun Finnair ei tällä hetkellä sinne suoraan lennä niin pakko oli valita muu reitti. Onko se Air Finland sitten millainen jos jollain on kokemusta ?

 

Kiitos jos jaksatte vastailla mulle

[Marko Einamo 0]

Mua ällöttää lentämisessä ja pelottaa eniten nousu. Varsinkin se kohta kun on noustu jonkin aikaa ja sitten kone tasoittaa sitä nousukulmaa niin musta tuntuu joka kerta että se kone tippuu välittömästi siitä vaikka tämä tapahtuu joka lennolla joten oletettavasti se on ihan normaalia. Muutenkin hätkähdän nousuvaiheessa kaikesta pienestäkin heilahduksesta vaikka järki sanoo että se on täysin normaalia. Kertokaa mitä siinä nousuvaiheessa tapahtuu ja miksi se tuntuu niin pelottavalta se "nousukulman tasaaminen" ?

 

Nousu aloitetaan yleensä ns. parhaannousunopeudenkulmalla jolla kone nousee nopeasti. Alussa nopea nousu on tärkeätä menurajoituksista yms. syistä. Nopea korkeuden otto vie meluavan koneen etäälle kuulijoista nopeasti ja melu heidän kokema melu näin vähenee. Kun sitten ollaan tarpeeksi korkealla lasketaan nousukulmaan hieman ns. matkanousuun jolloin koneen nousunopeus pienenee ja koneen vaakanopeus kasvaa ja varsinainen matkanteko kohteeseen alkaa. Samalla koneen liikkeet tasaantuvat. Olen itse huomannut, että ensikertalaisia lennättäessä on hyvä ilmoittaa lentotilassa tapahtuvista muutoksista etukäteen tyyliin "vähennän nyt hieman koneen tehoa ja aloitamme kaarron vasemmalle kohti kenttää"...

 

Itselläni on myös lentopelkoisia tuttavia. Moni heistä on kertonut syyksi pelkoonsa sen, että he tuntevat olevansa täysin riippuvaisia lentäjien tekemisistä vailla omaa kontrollimahdollisuutta tapahtumiin.

 

Hyvää lentoa!

 

[Matti Huoviala 84]

Minulla oli kerran työkaveri, joka kärsi lähes ylipääsemättömästä lentopelosta. Hänen osaltaan auttoi se, että kävimme kahvipöytäkeskustelussa läpi lennon eri vaiheita ja sitä, mitä on odotettavissa eri vaiheiden aikana, nimenomaan ääniä ja lentoasennon muutoksia. Sittemmin hän on matkustellut paljonkin lentokoneen kyydissä.

Jos olet jo selvittänyt itsellesi mitä missäkin vaiheessa tapahtuu, olet varmaan jo pelon kohtaamisessa pitkällä. Sinulla on mahdollisuus ajatella etukäteen näitä seikkoja ja jos kerran tiedät, että nousukulman loiventaminen on pelottavaa, voit odotella sitä yhtenä lennon vaiheena ja samalla tiedät, että tuo vaihe on ohi melko pian. Kun tiedät sen tapahtuvan ja syyn tapahtumaan, voit odotella sitä rauhallisena koska se on osa normaalia lentoa, vaikka tunne vatsanpohjassa voi olla erikoinen kiihtyvyyden muutoksen takia.

Pelko on ihmiselle kuitenkin aika luonnollinen asia. Ei siihen mitään ihmeempää lääkettä ole olemassa. Usein sellainen kokemus missä itsekin huomaa pelänneensä ihan turhaa auttaa voittamaan pelkoa vastaisuudessa. Ennen sitä kokemusta tilanne on tietty pulmallinen. Aikuinen voi tarrautua tilastoihin ja tietoon, pikkuinen lapsi nalleen. Kemiallinen pelonlievennys ei useinkaan toimi, tässä tarkoitan lähinnä kentän baarista saatavaa ainetta.

 

Hauskaa Espanjan matkaa..

[Vieras]

Terve,

 

En tiedä olenko taas toiminut väärin, mutta olen saanut useammalta kyydissä olleelta lentopelon katoamaan yksinkertaisella tempulla, nimittäin kunnon sakkauksella. Kuulostaa pahalta, mutta kun on selittänyt miten ja millä ehdoilla lennetään (eli nopeuseroa siiven ylä- ja alapintojen väliin, noin hyvin yksinekrtaisesti, joten pyydän, ei kallepäätalomaista esitelmää aiheesta...) ja näyttää sitten miten tila loppuu (toki tapahtumaa koko ajan selittäen, eikä suinkaan yht'äkkiä kone ristiksi taivaalle ja päälle kunnon syöksykierre), niin vaikutus on ollut yllättävä. Pelästymisen sijaan naamalla on näkynyt helpoitus ja selvä ahaa-elämys. Usein sakkauksia on pyydetty lisää, ihan vaan siksi, että sen oikaisu ja tippumisen (no joo, eihän perus-Cessna tai Piiperö sakkauksen jälkeen nyt tipu, lentää vaan vähän lötkösti ja kasvaneella vertikaalinopeudella) vaihtuminen lentotilaan tuntuu niin turvalliselta.

 

Itse tunnustan pelänneeni ilmailussa kaksi kertaa. Toisen silloin, kun ystäväni antoi ilmasa olevan RC-lennokin ohjaimet minulle. Olen harvoin tuntenut minkään teknisen laitteen kanssa sellaista avuttomuutta! Poispäin vielä joku tolkku, mutta kohti lentävä kone...huh huh. Julkinen tunnustus tässä lennokkimiehille. Katson ja ihailen usein lennättämistänne nöyrän tietoisena siitä, etten moiseen pystyisi varmaan ikinä.  

 

Toinen oli ensimmäinen lasku C206:lla. Olin jo hetki ennen kosketusta antamassa ohjaimia vieressä istuvalle Markku "Ässä" Lehdelle, kun tämä totesi, että "Hyvinhän tämä menee". En enää kehdannut muuta kuin jatkaa laskeutumista, ja täytyy tunnustaa, että Ässä tiesi tilanteen minua paremmin. Hyvin se meni, eikä seuraavat kolmisensataa tuntia kyseisellä tyypillä pelottaneet enää yhtään. Ja niitä, jotka viisaana sanovat, että 206 on vain iso 172, niin onnittelen poikkeuksellisesta lahjakkuudesta!

 

WBR

 

Kusti

[Tuomas Kuosmanen 52]

Juurikin noin mitä Marko jo kertoi.

 

Samoin siinä alkunousun aikana ilma maanpinnan lähellä on pyörteisempää ja saattaa siksi "pomputtaa" lentokonetta - tämän huomaa myös selvästi pienkoneessa lentäessä - kun päästään vähän korkeammalle, meno tasoittuu huomattavasti. Pomppuisuus johtuu siitä että aurinko lämmittää maanpintaa ja erilaiset asiat maassa imevät lämpöä eri tavalla - esim. musta kynnöspelto tai asfaltti lämpiää nopeasti ja lämmittää myös ympäröivää ilmaa. Lämmin ilma pyrkii nousemaan ylös ja tilalle virtaa viileämpää ilmaa vierestä .. tästä syntyy ilmassa vähän samanlainen tilanne kuin jos keittäisit kattilassa vettä, eli kuplintaa on ja ilmassa on siten liikettä. Kun lentokone lentää tämmöisten "kuplien" läpi, ne saavat aikaan sitä röykkyytystä ja heilahtelua mitä monesti alkunousun aikana tulee koettua.

 

Lämmin ilma jäähtyy noustessaan ja jossain vaiheessa kohoaminen hidastuu, ja olosuhteiden ollessa sopivat siinä myös kohonneessa ilmassa oleva kosteus tiivistyy vesihöyryksi ja syntyy kumpupilviä. Pomputus yleensä on voimakkainta juuri pilvien alla ja niiden sisällä, mutta matkustajakone nousee kyllä nopeasti pilvikerroksen läpi ja tasainen meno alkaa monesti heti kun putkahdetaan pilvien yläpuolelle aurinkoon. Jos kiinnität tähän huomiota seuraavalla lennollasi, saatat yllättyä miten nopeasti meno tasoittuu juuri tuossa vaiheessa.

 

Samoin kolinaa ja tärähtelyä syntyy siitä kun koneen laskusiivekkeitä ja laskutelineitä otetaan sisään nousun aikana. Fillarithan otetaan sisään melkein samantien kun ollaan irti maasta, ja siitä tulee omat kolinansa ja tärähtelynsä, mutta tuo mainitsemasi "putoamisen tunne" syntyy laskusiivekkeiden käytöstä.

 

Laskusiivekkeet ovat siiven etu- ja takareunassa olevat "lisäkkeet" joiden avulla siiven koko kasvaa ja sen muoto muuttuu - tässä kuvassa tuo näkyy aika hyvin. Matkustajakoneen pitää voida lentää matkaa nopeasti ja mahdollisimman pienellä polttoaineenkulutuksella ja korkealla ilmakehässä, ja kuitenkin sen pitää voida lentää nousun ja laskun aikana hitaammin ja matalammalla. Tämän vuoksi siiven muotoa muutetaan melkoisen radikaalisti juuri laskusiivekkeiden avulla tilanteen mukaan. Tuossa kuvassa huomaat että siiven pinta-ala kasvaa samoin kuin siiven profiili eli kaarevuus on erilainen. Tämä auttaa huomattavasti lentämistä nousun ja laskun aikana, mutta se aiheuttaa myös pari "sivuvaikutusta": Ensinnäkin isot laskusiivekkeet aiheuttavat pyörteitä ja ilmanvastusta ja siten tärinää - vähän sama kuin autossa moottoritiellä kaikki avaisivat ikkunan ja laittaisivat kädet ulos ilmavirtaan yhtäaikaa. Toinen vaikutus on tuo mistä Markokin mainitsee - alkunousun jälkeen kone pitää kiihdyttää matkalentonopeuteen, ja siksi laskusiivekkeet otetaan sisään jotta ilmanvastus pienenee. Tämä aiheuttaa hetkellisesti sen, että kohoamisnopeus pienenee kun kone alkaa kiihdyttää. Kone ei "putoa" alaspäin missään vaiheessa, mutta alkunousun ripeän kohoamisen jälkeen se tuntuu siltä. Kohoaminen kiihtyy taas hetken päästä kun virtaviivaisempi siipi alkaa toimia tehokkaammin koneen kiihtyessä, mutta tuo aiheuttaa juuri sen "putoamisen tunteen" mistä mainitsit. Tapahtuu vähän sama kuin vauhtisokeus pitkän moottoritiellä ajon jälkeen autolla - tuntuu että nopeus on pienempi kuin se todellisuudessa onkaan, kun vauhdikkaampaan menoon on ehtinyt tottua.

 

Laskussa taas samat tärinät ja pomput johtuvat samoista asioista mutta käänteisessä järjestyksessä - laskusiivekkeet ja -telineet otetaan ulos ja mennään taas sinne alemmas pyörteisempään ilmaan.

 

// Tuomas

 

[Jari J Sivula 1]

Luulen, että lentopelkoa matkustajakoneessa aiheuttaa/lisää se, että istut jossain putken perällä etkä tiedä, mitä siellä ohjaamassa oikein tapahtuu. Olen lennättänyt paria lentopelkoista pienkoneella ja heidän lentopelkonsa ainakin pikku himmelissä on hävinnyt. Johtunee siitä, että kuskin vieressä näkee tilanteen ja kun kuski vielä näyttää tietävän, mitä on tekemässä ja juttelee leppoisasti ja kertoo, mitä on tekemässä ja mitä kohta tapahtuu. Tietysti on hyvä mainita, että siellä putken keulalla istuu kaksi paljon pitemmälle koulutettua ammattilaista. Tietämättömälle esim. transponderissa vilkkuva punainen valo saattaa aiheuttaa epävarmuutta. Samoin siivistä alas kääntyvä laskusiivekkeet. Samoin lähestymisen aikana on hyvä mainita siitä, että maan pinnan lähellä on aina enemmän turbulenssia ja kone alkaa siksi lähestymisen aikana hieman enemmän keikkua. On hyvä kertoa tällaisista asioista. Tässä tapauksessa tieto ei näytä lisäävän tuskaa. Tietysti ekakertalaista lennättäessään kuskin ei kannata näyttää ihan kaikkea, mitä osaa. Sillä tavoin saa pilattua melkein matkustajalta kuin matkustajalta mukavan elämyksen.....

[Håkan Sandberg 5]

Menemme Espanjaan Alicanteen ja lennämme Air Finlandilla. Mulla on joku päähänpinttymä siitä että vain Finnair on paras ja turvallisin ( ja silti mua pelottaa niidenkin koneissa) nyt kuitenkin luon pelkoa itselleni sen takia että se on Air Finlandin kone eikä Finnairin.

 

Kertokaa mitä siinä nousuvaiheessa tapahtuu ja miksi se tuntuu niin pelottavalta se "nousukulman tasaaminen" ?

 

Ollos huoleton. Air Finlandin "lentäjäpojat" käyvät kertaamassa ammattitaitonsa ihan samassa paikkaa kuin Finnair http://www.finnairflighttraining.com

 

Tuossa nousutilanteessa sinulta häviää nopeuden vertailu eli maahan nähden kone tuntuu ikään kuin pysähtyvän. Koneen ohjaajalla on tarkka tieto oikeasta turvallisesta nopeudesta (V2+10kts) ja siihen käytettävästä oikeasta nousukulmasta. Nousun aikana koneesta tulee mitä erilaisempia ääniä, johtuen monista koneen asuun tehtävistä muutoksista (pyörät laipat solakot jne.). Pikkupoikana pelkäsin ihan samoja asioita, kunnes opin nauttimaan nimenomaan lentoolähdöstä

Nojauduppa kevyesti tuolissa rentona nojaa vasten. Levitä mielessäsi kädet ja hihkaise  "hei minä lennän"

HS

[Juha Lampi 274]

Lisäisin vielä, että koska on kahdentyyppistä pelkoa "rationaalista" ja foobista, pelkkä tieto - oli se sitten kuinka hyvää tahansa - ei auta kaikkeen. Foobista pelkoa ei poisteta opiskelemalla faktaa, vaikka tällä menetelmällä toki saadaan hälvenemään rationaalisen pelon osatekijät. Fobian selättämiseen tarvitaan erilaiset psyykkausmenetelmät, kuten Håkan tuossa osuvasti kuvasi. Hypnoosia, suggestiota yms. herkuttelua

 

Tämän halusin sanoa, koska monta kertaa ihmiset ovat pettyneitä ja hädissään: "Mä oon ottanut kaikesta selvää, miks mä vieläkin pelkään?"

 

Minä aina kerron ensikertalaisille kyytiläisilleni faktatiedon lisäksi, että startti tulee olemaan huikea kokemus ja vihjaan, että siitä tunteesta kannattaa ottaa kaikki irti. Saatan kuitenkin niissä tapauksissa vähän enemmän loiventaa nousukulmaa nopeuden hyväksi, jos olemme turvallisen pitkällä kiitotiellä. Kerron myös termiikin vaikutuksista ja asetan vertailukohdaksi jotain kyydittävälle tuttua, kuten mökkitien.

[Reetta Siltasalmi 0]

Kiitos vastauksista.

 

Monesti sanotaan että tieto lisää tuskaa mutta tässä tilanteessa se kyllä auttaa. Olen ajattellut tätä nousukulman tasoittamista ja vauhdin "hidastumisen" tunnetta järjellä mutta nyt sain kyllä niin hyvät vastaukset siihen että ihan oikeasti tiedän että se on normaalia. Paljon helpotti myös se että jos Air Finlandin lentäjät tosiaan käyvät päivittämässä tietojaan samassa paikassa kun Finnairin lentäjät. Laskeutuminen ei ole mulle ollenkaan niin suuri ongelma eli kun ilmaan ja matkalentokorkeuteen on päästy, olen yleensä rauhallisemmin mielin.

 

Mulla on niin kova motivaatio päästä pelosta eroon että veikkaan tämän oikeasti onnistuvan ja lieventävän sitä paljon kun selviän lennosta.  Se vaatii sitten sen että ei tule kovin pitkää taukoa lentojen välillä. Joutuu varmaan syksyllä lähtemään taas jonnekin reissuun..

 

[Ilkka Mannikainen 776]

Mihin dataan tai asiapohjaan perustuu tämä suureen osaan suomalaisista iskostunut ajatusmaailma, että vain Finnair on turvallinen yhtiö maailmassa?

[Vieras]

Mihin dataan tai asiapohjaan perustuu tämä suureen osaan suomalaisista iskostunut ajatusmaailma, että vain Finnair on turvallinen yhtiö maailmassa?

 

Ei ajatusmaailma aina perustu johonkin "dataan tai asiapohjaan".

 

Eiköhän se tule sieltä mistä muukin kotimaiseen luottaminen -  tuttuuteen, noin yleisesti ottaen.

[Timo Koski 142]

Itselläni on myös lentopelkoisia tuttavia. Moni heistä on kertonut syyksi pelkoonsa sen, että he tuntevat olevansa täysin riippuvaisia lentäjien tekemisistä vailla omaa kontrollimahdollisuutta tapahtumiin.

Kuitenkin moni heistä ei pelkää junan tai bussin tai laivan kyydissä, oletan. Silti kaikissa noissakin matkustajilla on ihan yhtä paljon kontrollimahdollisuutta yleensä eli zero. Mikä siis mättää kun yhtä pelkää ja toisia ei? Kaikissa noissa muissa on mennyt enemmän henkiä ja tullut enemmän onnettomuuksia Suomessa(varmaan muuallakin).

[Timo Koski 142]

Olen ottanut kaikesta tekniikasta, konetyypeistä, turbulenssista, nousun ja laskun vaiheista selvää ja tiedän paljon tekniikasta juuri siksi että mua ei pelottaisi.

Et tiedä vielä sitten tarpeeksi kuitenkaan.

[Mikko Kallas 0]

Mua ällöttää lentämisessä ja pelottaa eniten nousu. Varsinkin se kohta kun on noustu jonkin aikaa ja sitten kone tasoittaa sitä nousukulmaa niin musta tuntuu joka kerta että se kone tippuu välittömästi siitä vaikka tämä tapahtuu joka lennolla joten oletettavasti se on ihan normaalia. Muutenkin hätkähdän nousuvaiheessa kaikesta pienestäkin heilahduksesta vaikka järki sanoo että se on täysin normaalia. Kertokaa mitä siinä nousuvaiheessa tapahtuu ja miksi se tuntuu niin pelottavalta se "nousukulman tasaaminen" ?

 

Muutamakin tuttu on kertonut, että "nousukulman tasaamisessa" pelottaa yhtenä tekijänä se, että moottorien tehoja vähennetään. Siitä tulee kuulemma tunne, että moottorit sammuivat. Olen verrannut tilannetta siihen, että kiihdytetään liikennevaloista moottoritielle: "eihän silloinkaan ajeta kaasu pohjassa perille asti, vaan kiihdytyksen jälkeen pärjää kevyemmälläkin kaasulla."

 

Putoamisen tunnetta ja "vatsasta ottamista" voi vähentää huomattavasti jo pelkästään sillä, että kiristää istuinvyönsä kunnolla. Lisäapua saa siitä, että nostaa jalkapohjat ilmaan. Putoamisen (eli painottomuuden) tunne syntyy silloin, kun kroppa aistii, että siihen ei kohdistu voimia mistään suunnasta. Jos istuinvyö vetää koko ajan takapuolta penkkiin, niin painottomuuden tunnetta ei synny.

 

Siipien voimakas taipuminen on myös asia, joka pelottaa ihmisiä (vaikka et sitä maininnutkaan). Ainakin muutama ihminen on saanut tuohon pelkoonsa lohtua siitä tiedosta, että uimahallien ponnahduslaudat on tehty samasta materiaalista kuin lentokoneiden siivet. Joten kyllä ne siivet taivutusta kestävät ihan kunnolla.

 

MikkO

[Juha Lampi 274]

...ja juuri taipumisen ansiosta ne kestävätkin niin tajuttomasti

[Antti Asikainen 1]

Kuitenkin moni heistä ei pelkää junan tai bussin tai laivan kyydissä, oletan. Silti kaikissa noissakin matkustajilla on ihan yhtä paljon kontrollimahdollisuutta yleensä eli zero. Mikä siis mättää kun yhtä pelkää ja toisia ei?

 

Tottumattomuus kaiketi usein pelottaa ja ehkä myös se, että kokemus ei mahdu oman arkijärjen piiriin. Minä pelkään tai ehkä oikeammin arastelen suuressa laivassa, mutta melon mielelläni kajakilla. Ymmärrän, että kajakissa painopiste on matalalla eikä se siksi kaadu, jos vain lantiolla joustaa niin ettei kropasta tule vipuvartta, mutta sitä en ymmärrä, kuinka kohtuullisen pinnassa uiva ja joustamattomalla yläkropalla varustettu

pysyy pystyssä kovassa merenkäynnissä.

 

Tiedän että insinöörit ovat asian moneen kertaan laskeneet, mutta tieto ei muutu kokemukseksi.

[Antti Mäkelä 2]

Eiköhän se tule sieltä mistä muukin kotimaiseen luottaminen -  tuttuuteen, noin yleisesti ottaen.

 

Aivan, kotomaassa tottunut yksipaikkaiseen Motorlercheen (Ka-4 pursikoneen muunnos exp. mopuksi). Sitten kun jouduin matkustajaksi kaksipaikkaiseen Hollannissa, koneeseen johon oli itse konversioitu Subarun automoottori, pelotti sen ainoan kerran lentokoneessa. Kun vielä huomasin että kuulakin oli asennettu väärin päin mittaritauluun, valtasi pienoinen epävarmuus mielen. Oli kuula koko ajan laidassa.  :'( Kaarrot luonnollisesti pelkkinä jalkakaartoina.

[Jonne Reitti 0]

Ymmärrän, että kajakissa painopiste on matalalla eikä se siksi kaadu, jos vain lantiolla joustaa niin ettei kropasta tule vipuvartta, mutta sitä en ymmärrä, kuinka kohtuullisen pinnassa uiva ja joustamattomalla yläkropalla varustettu

pysyy pystyssä kovassa merenkäynnissä.

 

Tiedän että insinöörit ovat asian moneen kertaan laskeneet, mutta tieto ei muutu kokemukseksi.

 

Laivoissa se painopiste on vielä matalemmalla. Niiden pohja on nimittäin vettä täynnä. Joissakin laivoissa saattaa myös olla pohjassa lyijymönttejä lisäpainoina.

[Jukka Salimäki 0]

Laivoissa se painopiste on vielä matalemmalla. Niiden pohja on nimittäin vettä täynnä. Joissakin laivoissa saattaa myös olla pohjassa lyijymönttejä lisäpainoina.

 

offtopiccia mutta tuo oasis of the seas on leveärunkoalus, se kompensoi tehokkaasti pientä syväystä ja vähentää kallistelua huomattavasti. Lisäksi tuo on hyvin raskas alus joten sillä on hitausmomenttiakin. Se ei siis keiku nopeasti ees taas aallokossa.

[Teijo Niemelä 21]

Sen verran mielenkiintoinen keskustelu, etta otin asian puheeksi lentopelkoisen vaimoni kanssa tiistaina matkalla Southamptonista Heathrowlle. Han yksinkertaisesti vihaa, kun kerron ennen lentomatkaa kunkin yhtion tai konetyypin onnettomuushistoriaa. Onneksi Virgin Atlanticin ja Airbus A340-600:n historia on puhdas. 

 

No, joka tapauksessa, yksi ikava tekija on matkustamisen ahtaus. Lentopelkoa ei yhtaan lievita, jos karsii ahtaan paikan kammosta. Talloin kannattaisi miettia tilavamman paikan varaamista. Toinen tekija on istuimen sijainti, silla koneen etupaassa on vahemman metelia ja menokin tasaisempaa. Sitten se on oikeastaan matkustajasta kiinni, kumpi on parempi, ikkuna- vai kaytavapaikka?

 

Tuosta lentoonlahdosta sen verran, etta kahdeksan vuoden takaisella Concorde-lennollani varoitettiin ohjaamosta etukateen, etta jalkipolttimien sulkemisen jalkeen tuntuu, etta "kone pysahtyisi kuin seinaan", ja siltahan se tuntui.