Arkistojen aarteita - vanhoja valokuvia

[Hanna Räihä 6]

Vanhat valokuvat eksyi käsiin, skannasin ja tässä niitä näytille... Kertokaas nyt sitten mitä kuvissa näkyy? Vähän on meikäläiselle vanhaa kalustoa, mutta monet teistä varmaan tunnistaa... Taatani arkistosta nämä on, kuvaajista ei ole aavistustakaan...

 

lintu katollaan

 

 

 

 

 

 

 

[Juha Paulavuo 21]

Ekassa on DeHavilland 60 Moth. Kolmoskuvassa on Fokker D.XXI, saattaa olla kakkoskuvassa ja neljännessäkin. Viimeisessä kuvassa taitaa olla Ju52.

 

Laita ihmeessä lisää, jos vain löytyy.

[Jouni Laukkanen 47]

Vau! Nainen, jolla on kuvia vanhoista lentokoneista!

 

1. kuten Juha sanoi

2. - 4. Juhaa tarkentaen ns. Waspi-Fokkeri (FRw) eli Fokker D.XXI, Twin Wasp -moottorilla (Bristol Mercuryn sijaan). Tohtisin epäillä että Turuus eli Artukaisissa

5. Gloster Gamecock

6. Armstrong-Whittley Whitworth Atlas, ehkä Utissa. (Pannahinen, kirjoitin ensiksi ihan oikein nimen)

7. lisää Wasp-Fokkereita

8. samaa mieltä Juhan kanssa

 

Edit:

Tarkennetaan viälä:

3. 3/LLv 30 koneita 25.6.1941. Edestä lukien FR-153, FR-148 ja FR-154, joka vänr. Veijo Tainan nimikko.

4. 3/LLv 30 ohjaajia edelleen Turuus kesäkuun 1941 lopulla. Edessä FR-155. Vasemmalta ilmeisesti vänr. "Kude" Virtanen, jonka takana olevaa ei pysty tunnistamaan, vänr. H.Keso, vänr. Veijo Taina, tunnistamaton ja kers. Urho (?) Lehto

Mainittakoon, että LLv 30 oli kokonaisuudessaan 22.6.1941 Porissa ja 3 lentue (E.Ilveskorpi & 6 FRw) lensi seuraavana päivänä Turkuun.

[Markku Kanninen 447]

Nuo Fokker D-XXI Wasp koneet ovat 3/LLv30:n koneita Turussa 25.6.1941 (kertoo SIH3b Keskinen&Stenman) tuota Waspin edessä poseeraavan kaverin kuvaa ei e.m. opuksessa ole, siis kuka? Ilmassa tosiaan Gloster Gamecock pulja. Tuo G-ABIV oli Englantilainen Armstrong Whitworth Atlas joka vieraili ainakin Santahaminassa marraskuussa 1931 ja viimeisessä kuvassa vaikuttas olevan Luftwaffen Ju-52.

Markku

[Markku Kanninen 447]

Samainen Keskinen&Stenman tällä kertaa SIH22 tietää ketoa MO-93:ta jotta 30.8.42 LLv. 30:ssa palvellut kone teki Suulajärvellä moottorihäiriön takia pakkolaskun vehnäpeltoon ja meni selälleen. Luut. Himmanen selvisi vammoitta. Kuva todennäköisesti k.o. tapauksesta?

Markku

[Jouni Laukkanen 47]

Samainen Keskinen&Stenman tällä kertaa SIH22 tietää ketoa MO-93:ta jotta 30.8.42 LLv. 30:ssa palvellut kone teki Suulajärvellä moottorihäiriön takia pakkolaskun vehnäpeltoon ja meni selälleen. Luut. Himmanen selvisi vammoitta. Kuva todennäköisesti k.o. tapauksesta?

Markku

 

Itärintamatunnukset ja kun kone paloi 9.4.44 Hirvaksessa, ei liene muuta mahdollisuutta. Konehan oli ensimmäinen Karhumäen tekemä Moth eli OH-VKD eli "Räkkä", jos oikein muistan.

[Hanna Räihä 6]

Niinhän mä vähän arvelinkin että täältä löytyy riittävästi tietoa noista kuvista...

 

Nuo kuvat on "takavarikoitu" isoisäni arkistoista hänen jätettyään tän maan pölyt taakseen jo yli 10 vuotta sitten.

tuota Waspin edessä poseeraavan kaverin kuvaa ei e.m. opuksessa ole, siis kuka?

Mun taatahan siinä poseeraa koneen edessä, oli ilmavoimilla viesti- tms. miehenä aikanaan, palveluksensa ja sodan ajan. On tallella häneltä kaiken näköistä jäämistöä...

 

 

hiukan lisäinfoa niistä kuvista joista on saatavilla:

2,3,7 ja 8 kuvissa on kaikissa leima takana oy foto ab 1941

3/LLv 30 ohjaajia edelleen Turuus kesäkuun 1941 lopulla. Edessä FR-155. Vasemmalta ilmeisesti vänr. "Kude" Virtanen, jonka takana olevaa ei pysty tunnistamaan, vänr. H.Keso, vänr. Veijo Taina, tunnistamaton ja kers. Urho (?) Lehto

Mainittakoon, että LLv 30 oli kokonaisuudessaan 22.6.1941 Porissa ja 3 lentue (E.Ilveskorpi & 6 FRw) lensi seuraavana päivänä Turkuun

Tuosta neloskuvasta, hyvin arvioitu että Turusta, originaalin kuvan takana on leima Turun Sanomat ja näin ollen olen räikeästi rikkonut tekijänoikeuslakia...

vitoskuvan taakse on kirjoitettu itse (oman tulkintani mukaan) Kukat laivuelennolla. Eka sana on tulkinnanvarainen johtuen vanhasta käsialasta.

 

Tähän hätään ei enempää lentokonekuvia nyt juuri ole (toki muita sota-aiheisia ja poseerauskuvia, niitä perinteisiä), mutta jos kätköjen aarteista jotain löytyy lisää, niin toki niitä tänne postailen.

 

/H

[Juha Paulavuo 21]

Tuosta neloskuvasta, hyvin arvioitu että Turusta, originaalin kuvan takana on leima Turun Sanomat ja näin ollen olen räikeästi rikkonut tekijänoikeuslakia...

 

 

Älä turhaan ota paineita  , sillä valokuvan suoja-aika on 50 vuotta kuvan valmistusvuoden päättymisestä.

[Hanna Räihä 6]

Älä turhaan ota paineita  , sillä valokuvan suoja-aika on 50 vuotta kuvan valmistusvuoden päättymisestä.

 

Taas mä opin jotain uutta

[Jouni Laukkanen 47]

vitoskuvan taakse on kirjoitettu itse (oman tulkintani mukaan) Kukat laivuelennolla. Eka sana on tulkinnanvarainen johtuen vanhasta käsialasta.

 

Juttu avautuu varmaan paremmin, jos sanon että Gamecockista käytettiin nimitystä "Kukko".

 

Keson etunimi on Heikki ja Lehdon Urho.

 

Kullervo "Kude" Virtasesta vielä sen verran, sodan jälkeen neuvostoupseerit ihmettelivät miten suomalaiset saivat torjuntataisteluissa keskitettyä tulen oikeisiin paikkoihin oikeilla hetkillä eli juuri ennen kun joukot olivat lähdössä hyökkäykseen. Heillä oli jo tiedossa se, että suomalaiset olivat selvillä hyökkäysajankohdista Reino Hallamaan johtaman radiotiedustelun ansiosta, mutta miten ihmeessä tulesta saatiin niin tarkkaa? Vastaus oli, että yksi nuori luutnantti (Kude) miehistöineen teki Petljakov Pe-2:lla (PE-215) 27 tiedustelulentoa, joilla neuvostojoukkojen asemat saatiin selvitettyä tarkasti. Kenraali Nenosen oppien mukaan suuntaamaan opittu tykistötuli oli murhaavan tarkkaa ja päälle tuli ilmasta vielä osasto Kuhlmey ja suomalaiset pommarit. Neuvostoliittolaisilla oli kaikkiaan 300 hävittäjäkonetta estämässä tiedustelun tekeminen, meikäläisillä oli 1 kuvauskone ja 4 Mersua saattajina.

 

Veijo Taina oli taas toinen sen kuuluisan kaksikon osapuolista, joka teki Ilmailuliiton Pilvien Huimapäät -kiertueella Rovaniemellä "pakkolaskun" Ounasjoen sillan alitse. Toinenhan oli taas hiljattain edesmennyt Raimo Aulio. Pakkolaskuhan olisi onnistunut muuten hyvin, mutta paikallinen puhelinyhdistys oli mennyt vetämään kiusallisen ohuet langat sillan toiselle puolelle. Kun moottorin käyntihäiriö oli kuin ihmeen kaupalla korjautunut sillan alituksen hetkellä, oli nouseva kone osunut näihin lankoihin, sakannut ja pudonnut veteen. Puurakenteinen tsekkiläisvalmisteinen Mraz Sokol oli iskeytyessään veteen hajonnut totaalisesti ja lipui ohjaajien havainnollisen kuvauksen mukaan "lupakirjan kokoisina paloina" heidän ohitseen.

 

Moottoripellin ja pyörien muotosuojien maalauksen perusteella tohtisin väittää taatasi seisovat FR-148:n edessä, joka oli tuolloin tulevan ässän Martti Kaliman nimikko. (Mutta tässä on nyt tehty pari rohkeaa olettamusta, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa.)

 

 

[Hanna Räihä 6]

Juttu avautuu varmaan paremmin, jos sanon että Gamecockista käytettiin nimitystä "Kukko".

 

Kohtuullisen loogista kun asiaa ajattelee... . Olkoon siis kukot lauvuelennolla...

 

[Jukka Nisula 2 235]

Kahdeksannen kuvan nousussa oleva Junkers Ju 52 näyttäisi myös starttaavan Turun Artukaisista takana näkyvästä maastosta päätellen. Tekisi mieli veikata, että se on joku Aeron "Junnuista" Helsingin-Turun-Tukholman reitillä. Löytyykö siitä vuosilukua takana?

 

Ja aivan mainio löytö tämä kuvasarja!

 

Jukka

[Hanna Räihä 6]

juu, siinäkin taisi olla se 1941 takana, jos en nyt väärin muista (en oo kotikoneella)...

[Jukka Nisula 2 235]

juu, siinäkin taisi olla se 1941 takana, jos en nyt väärin muista (en oo kotikoneella)...

 

Kiitos, sitten se ei ainakaan ole Aero Oy:n OH-ALL "Kaleva".

 

Jukka

[Jukka Nisula 2 235]

...ja viimeisessä kuvassa vaikuttas olevan Luftwaffen Ju-52.

Markku

 

Niin se taitaa olla, että Markku veikkaa aivan oikein. Ainakin koneen rungon ja siipien tumma väritys viittaa siihen. Toki Aeron Junnuissa oli myös mustat moottoripellit, mutta koneet olivat muuten vaaleampia.

 

Taidan kallistua myös sakujen Junnun kannalle. 1941 stemmaa vuosilukuna siihen päätelmään hyvin.

 

edit: Mitenkäs nuo siivenkärjet, näyttävät vaaleammilta kuvassa, keltaiset itärintamatunnuksetko maalattuna jo, vai onko vain kuvassa häikkää? Saisiko pelkästä koneesta osaskannauksen isommalla resoluutiolla? 

 

Jukka

[Orvo Välilä 3]

Sillä aikaa kun Hanna skannaa ( hih, rimmasi....  ) niin osaako joku valottaa tuota Atlaksen vierailua enemmän? Oli taas kerran itselle vieras konetyyppi ja uteliaisuus heräsi?

 

Oisko ollut vahva veto Kysymysketjussa 

[Osmo Jalovaara 188]

 

Veijo Taina oli taas toinen sen kuuluisan kaksikon osapuolista, joka teki Ilmailuliiton Pilvien Huimapäät -kiertueella Rovaniemellä "pakkolaskun" Ounasjoen sillan alitse. Toinenhan oli taas hiljattain edesmennyt Raimo Aulio. Pakkolaskuhan olisi onnistunut muuten hyvin, mutta paikallinen puhelinyhdistys oli mennyt vetämään kiusallisen ohuet langat sillan toiselle puolelle. Kun moottorin käyntihäiriö oli kuin ihmeen kaupalla korjautunut sillan alituksen hetkellä, oli nouseva kone osunut näihin lankoihin, sakannut ja pudonnut veteen. Puurakenteinen tsekkiläisvalmisteinen Mraz Sokol oli iskeytyessään veteen hajonnut totaalisesti ja lipui ohjaajien havainnollisen kuvauksen mukaan "lupakirjan kokoisina paloina" heidän ohitseen.

 

 

Pari detaljia ylläolevan tarinan väritykseksi Ramin itsensä kertomana, kun häneltä ei nyt enää voi ottaa lupakirjaakaan hyllylle. "Pakkolasku" käynnistyi jo edellisenä iltana kun pojat olivat palaamassa Rovaniemen keskustasta majapaikkaansa. Siltaa ylitettäessä joku mainitsi jotakin siihen suuntaan, että voisikohan sen alitse lentää. Katsottiin alas sillalta, ja Rami totesi, että kyllähän se varmaan käy. Seuraavana aamuna lähdettäessä siirtolennlle Kemiin, Rami painoi startista suoraan sillalle päin alittaakseen sen. Yllätys olikin suuri, kun ylivedon kannalta liian myöhään sillan alla tulivat näkyviin puhelinjohdot, joita ei oltu nähty sillalta kaiteen yli kurkistettaessa. Koneen peräsimet tarttuivat niihin kiinni ja repesivät irti. Rami kertoi muistavansa, kuinka vesiaalto läikähti koneen tuulilasin yli koneen sukeltaessa jokeen. Seuraava mielikuva tapahtumasta hänellä oli jälkeenpäin, kun hän räpiköi vedessä ja näkee kenkänsä kelluvan muutaman metrin päästä ohi ja karkuun.

Molemmat koneessa olleet vietiin Rovaniemen sairaalaan sidottaviksi ja tarkkailtaviksi. Ramilla oli mm päässään haava. Heitä kiellettiin poistumasta paikalta, mutta Rami karkasi iltapäivällä ja pääsi jotenkin Kemiin. Matkustustapaa en enää muista. Iltanäytöksessä Kemissä hän sitten jo taas hyppäsi laskuvarjolla.

[Jouni Laukkanen 47]

Pari detaljia ylläolevan tarinan väritykseksi Ramin itsensä kertomana, kun häneltä ei nyt enää voi ottaa lupakirjaakaan hyllylle. "Pakkolasku" käynnistyi jo edellisenä iltana kun pojat olivat palaamassa Rovaniemen keskustasta majapaikkaansa. Siltaa ylitettäessä joku mainitsi jotakin siihen suuntaan, että voisikohan sen alitse lentää. Katsottiin alas sillalta, ja Rami totesi, että kyllähän se varmaan käy. Seuraavana aamuna lähdettäessä siirtolennlle Kemiin, Rami painoi startista suoraan sillalle päin alittaakseen sen. Yllätys olikin suuri, kun ylivedon kannalta liian myöhään sillan alla tulivat näkyviin puhelinjohdot, joita ei oltu nähty sillalta kaiteen yli kurkistettaessa. Koneen peräsimet tarttuivat niihin kiinni ja repesivät irti. Rami kertoi muistavansa, kuinka vesiaalto läikähti koneen tuulilasin yli koneen sukeltaessa jokeen. Seuraava mielikuva tapahtumasta hänellä oli jälkeenpäin, kun hän räpiköi vedessä ja näkee kenkänsä kelluvan muutaman metrin päästä ohi ja karkuun.

Molemmat koneessa olleet vietiin Rovaniemen sairaalaan sidottaviksi ja tarkkailtaviksi. Ramilla oli mm päässään haava. Heitä kiellettiin poistumasta paikalta, mutta Rami karkasi iltapäivällä ja pääsi jotenkin Kemiin. Matkustustapaa en enää muista. Iltanäytöksessä Kemissä hän sitten jo taas hyppäsi laskuvarjolla.

 

Loistava täsmennys!

Rami oli kyllä aika veijari. Viime vuonna Jämi Areenan avajaisissa esittelin kutsuvierasjoukolle rainaa Pilvien Huimapäitten lentoesityksestä ja siellähän Rami oli killumassa tikkailla. Kun sitten haastattelin Ramia, että millaista se oli tuo tikkailla kiipeily oli? - Oikein kivaa, siinä sai mukavasti raikasta ilmaa! Yleisö oli tikahtua nauruunsa. Haavasteen Pertillä oli kuvakin tilaisuudesta...

[Markku Kanninen 447]

joo tuon Juunnupropleemin vois ratkaista osakannaus...

Itse olen tuossa etsiskellyt mistä lähteestä löytys tuo Kukkopuljan kuva. Mullon semmonen hämärä muistikuva, että kuva ois julkaistu jossakin?

Markku 

[Jouni Laukkanen 47]

joo tuon Juunnupropleemin vois ratkaista osakannaus...

Itse olen tuossa etsiskellyt mistä lähteestä löytys tuo Kukkopuljan kuva. Mullon semmonen hämärä muistikuva, että kuva ois julkaistu jossakin?

Markku 

 

Sorsan Lentäjän albumeista?

[Markku Kanninen 447]

Sorsan Lentäjän albumeista?

Ei ollu...

Markku

[Markku Kanninen 447]

niin osaako joku valottaa tuota Atlaksen vierailua enemmän? Oli taas kerran itselle vieras konetyyppi ja uteliaisuus heräsi?

Oisko ollut vahva veto Kysymysketjussa 

Englantilaiset näytti vierailleen ahkerasti kolkytluvun alkuvuosina Suomessa joista yhtenä Armstrong Whitworth AW ATLAS II. G-ABIV siis 

siviilirekisterissä.

http://www.goldenyears.ukf.net/reg_G-A2.htm

Näyttäs olevan että noita Mk.II:a ois tehty vain kaksi jotka molemmat siviilirekisterissä. (toinen G-ABKE)

Aiempi versio oli kyllä palveluskäytössä.

http://avia.russian.ee/air/england/arm_atlas.php

Tuosta Suomenvierailusta ei tähänhätään löytynyt taustatietoa muutakuin kuva (eri kuva kuin Hannalla) "Suomen Siivet" 1/1971 lehdessä josta tuo vierailuajankohta (14.11.1931) ja paikka on luntattu. Todennäköisesti "myynninedistämiskeikka". Suomessa suunniteltiin tuolloin kaksipaikkaisten hävittäjien hankintaa joten...tietääkö joku lisää?

Markku

p.s. kysymysketjukysymyksenä ei ois kauan vanhennut

[Guest vaiskiii]

Tässä on Luumu aka Anneli Linna Harakka 2 vintturissa kesällä 1951.

Opettaja selin on Lape Liljamo ja vieressään Matti Mattila niminen.

 

[Guest vaiskiii]

Kai ensimmäinen sodan jälkeen Enso-Gutzeitille tullut Seabee OH-EGA kuvattuna keväällä 1949 Malmilla.

[Guest vaiskiii]

DC-2 Voima viimeisiä aikoja Malmin tornin vierellä, Sisu oli kentän laidalla.

Vasemmalla seisoksin itse, oik. Ilppo Ylismaa, Aeron "työläisinä", keväällä 1948.