Arkistojen aarteita - vanhoja valokuvia

[Guest vaiskiii]

Voi voi. Ison maan ao edustajalla on useimmissa itsenäisissä maissa aina oma kone, tuskin ne C-140 konetta edes huolisivat.

Tiedätkö, että voittajamaiden valvontakomissiolla, jossa oli käytännössä pelkkiä ryssiä, oli usean koneen lisäksi Vantaalla ihan ikioma radiomajakka.

 

Valitan ilm. ylimielisyyttäni. Neuvostoliiton (valvontakomission) lentokoneita varten toimi Helsingin yleisradioasemalla (siis Pasilassa, ei "Vantaalla")

1 kW lähetin taajuudella 658 kHz (456 m), lähettäen äänilevymusiikkia ja siihen ympätyn sähkötystunnuksen "HK".

Vuoden 1946 aikana lähetettiin kantoaaltoa (AM) yhteensä 519 h ja vuonna 1947 yhteensä 157 h.

 

Voiko tänne laittaa lyhyehkön muistelman amatöörikolleegastani Uolevi Tuorilasta, kun hänet pakotettiin katsastamaan valvontakomission lentokoneita?

Juttu on Lauri Lammen kirjassa "Sähköä ilmassa" mutta hän tuskin pahastuisi ja minulla juttu lienee digitoidussa muodossa...

 

Vantaa nimi vaan on iskostunut mieliin, kun jo Charles Lindberg 1930-luvun alussa suositteli Hesan lentokenttää sinne. Sittenhän se toteutui.

[Juha Ritaranta 930]

Ihan pakko laittaa lyhyt kommentti, kun olen työreissujen välissä vajaat pari päivää kotona käymässä. Minun mielestäni nämä Väinön laittamat kuvat ja muistelukset ovat ehkä mielenkiintoisinta antia sinä aikana, kun olen tätä foorumia seurannut. Kiitos ja syvä kumarrus, sekä hyvän voinnin toivotukset minunkin entiselle mainiolle opettajalleni joskus yli 30 v sitten.

[Juha Paulavuo 21]

Voi voi. Ison maan ao edustajalla on useimmissa itsenäisissä maissa aina oma kone, tuskin ne C-140 konetta edes huolisivat.

 

Vieläkö USAn lähestystöllä on oma kone käytössä, en ole ainakaan kuullut ..

[Jouni Laukkanen 47]

Hankala tapaus... OH-ERA:sta en toistaiseksi löytänyt kuvaa, jossa siinä olisi raidat koneen kyljissä. ERB:stä löysin kuvan, jossa se on suomalaisrekisterissä maalattuna, mutta myös Flyghistorisk Revy 30:stä (Svensk Civilregister 1) kuvan jossa siinä on ruotsalaisrekisterissä vastaavat raidat. Hankalaa...

ERA tuli maahan 1.10.1952 ja oli tamperelaisella Leo Khüryllä vuoteen 31.3.1955 jolloin sen ostivat Vainikaisen veljekset Aulis & Eino (Radio-Trio Runeberginkadulla), kunnes kone meni 16.7.1959 metsän alkaneen syöksykierteen oikaisun jälkeen ja syttyi tuleen. Mukana ollut valokuvaaja kuoli palovammoihin.

 

No niin... luulen nyt ratkaisseeni tämän Ercoupen arvoituksen. Veikkaisin että kyseessä on OH-ERA. Laitan tähän kaksi kokoelmastani (sait Väinö minut penkomaan niitä) skannattua kuvaa. Ensimmäisessä näkyy Östermans Aeron logo himmeänä ja se vastaa ADF(?)-antenneineen täsmälleen ruotsalaisesta julkaisusta löytynyttä kuvaa koneesta OH-ERA (SE-BNE). Toisen kuvan sitoo OH-ERA:ksi taas Juhan isän ottama kuva, jossa näkyy tuo "Tipu" ja koneen tunnukset.

 

 

 

[ attachment removed ]

 

 

[ attachment removed ]

 

[Guest vaiskiii]

Vieläkö USAn lähestystöllä on oma kone käytössä, en ole ainakaan kuullut ..

Taidan elää vanhaa aikaa - se on vanhoille invalideille tyypillistä. Sodan jälkeen olimme hävinnyt maa.

Nyt kun melkein kaikki isommat koneet muutoinkin ovat Vantaalla, vain sikäläiset ATC-ihmiset saattaa tietää.

 

Laitan tähän sen mainitsemani jutun, kun huomisesta ei tämän kuntoinen tiedä mitään - eli lainaus alkaa:

 

Yhteistyötä valvontakomission kanssa

 

Kerrottakoon tässä eräs mielenkiintoinen tapahtuma Malmin ajoilta, sen ajan arkipäivää.

Venäläisten valvontakomission kone kävi usein Malmilla ja heidän yhdysmiehensä oli jostain

saanut tietää, että Aeron koneissa suoritettiin radiotarkastus ja otettiin koeyhteydet ennen lennolle

lähtöä. He saivat korkealta taholta käskyn että myös heidän koneessaan täytyy tehdä samanlainen

toimenpide. Ja epäilemättä ei työstä voitu laskua lähettää.

Tämä puuha oli liikaa Tuorilalle ja niinpä hän totesi menevänsä koneeseen ”tämän kerran”,

koska hänet pakotetaan se tekemään, mutta että kerta olisi samalla ensimmäinen ja viimeinen.

Tuorilalla oli erittäin huonoja kokemuksia venäläisistä siltä ajalta, kun hänet oli määrätty

sotakorvauskomiteaan. Hän kehotti meitä muita radioryhmäläisiä katsomaan mitä tapahtuu.

Odotimme kunnes Tuorila tuli ulos koneesta. Kun hän tuli koneen rappusille, hän riisui takkinsa ja

hakkasi sitä kaiteeseen ja vielä kopisteli moneen kertaan.

Yhdysmiehen naama meni peruslukemille ja hän tiedusteli, että mikä nyt oli harjoituksen aiheena.

Tuorila sanoi, että hän ”ravistelee ryssän hajun pois” takistaan etteivät hänen tosiystävänsä

pahoita sen takia mieltään. Tästä puolestaan pahoitti yhdysmies mielensä ja korkealta taholta

tuli määräys, ettei tätä tarkastajaa enää jatkossa tehtävään tarvita.

...lainaus päättyy...

[Arne Wallen 72]

Onko sinulla Väinö muistissa  Vainikaisten mahdollinen Fairchild kone jossa Ranger rivikone, oletan että minulla on hallussani heidän koneesta poistetut sylinterit.

Varma en asiasta ole mutta vaihtoehtoni loppuvat tähän.

Muistatko vaihdettiinko jossain vaiheessa Malmilla Vainikaisten Fairchildiin sylinterit vai koko kone.

Mikäli koko mootori vaihdettiin joudun kaivelemaan maastoa löytääkseni loputkin.

[Janne Saarijärvi 0]

Joo ja ainakin USAn lähetystön Convairilla jenkit harrasti ilmavalokuvausta. Suomalaiset paljastivat tämän harrastustoiminnan ja siitä muistona tuo kamera on esillä; ellen väärin muista, Keski-Suomen ilmailumuseossa. Jokatapauksessa Jenkit antoivat kameran Suomalaisille ja "kauppahinta" tais olla luokkaa: "eihän asiasta nyt kannata hiiskua mitään..."

 

Tuosta joskus muinoin Valtosen kanssa Tikkakoskella juteltiin, muistini mukaan homma meni niin että jenkit jäivät luvattomasta kuvauksesta kiinni, ja rikosvälineenä käytetty kamera takavarikoitiin. Viikko-pari tämän jälkeen jenkit lähettivät vielä ko kameran manuaalit perästäpäin.. 

 

 

Janne

[Markku Kanninen 447]

Ja nyt jo eläkkeellä oleva virkaveli Vaasan kentältä muisteli, että tuon jenkkien "Pikku-Convairi" eräänkin kerran oli lähtenyt Vaasasta "paikallislennolle" ja sahannut korkealla edestakaisin kentänpäällä ja tullut laskuun.

Markku 

[Seppo Sipilä 8]

Pistetäänpäs nyt vielä tännekin muistutus, että Malmin lentoaseman ystävät ry kokoaa kentän historiikkia koviin kansiin.

 

Runsaasti kuvitetun paksun opuksen on tarkoitus ilmestyä toukokuuksi 2008, jolloin kenttä täyttää virallisesti 70 vuotta. Luvassa siis koviin kansiin painettua mainetta ja kunniaa, jos arkistoistanne löytyy suurta yleisöä kiinnostavia kuvia joita saapi tarkoitukseen käyttää. Erityisesti kiinnostavat Malmin miljöökuvat sisältä rakennuksista, ulkoa tai ilmasta, ja mukana saa mieluusti olla human interestiä eli henkilökuntaa, sotaväkeä, matkustajia ym. Harvinaisemmat konevieraat ja julkkikset tietysti kiinnostavat myös.

 

Samoin muisteluksia ja anekdootteja Malmilta otetaan mieluusti vastaan niin paljon kuin muistelijat jaksavat muistella, niistä saa mainiota kevennystä väliin ettei tekstistä tule liian raskassoutuinen.

 

Yhteydenotot sähköpostitse seppo.sipila (ät) pelastamalmi.org tai postitse Seppo Sipilä, Malmin lentoaseman ystävät ry, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki.

 

[Guest Turvamies]

........... tuon jenkkien "Pikku-Convairi" ..........

Markku   

 

Osallistui myös elokuvan tekoon. Speden elokuvassa "pähkähullu Suomi" hiusöljymiljonääri Wiljam Njurmi saapui (muka) koneella suomeen sihteerinsä sekä gorillansa kanssa.

[Guest vaiskiii]

Yritän kysellä. Tauno Pyökäri ei itse elä ja veljensä Teuvo kuoli jokunen vuosi takaperin, kuvan ottaja ehkä elää.

------

Seppo Pietikäinen kysyi:

Kippuraisuudesta en tieda, mutta henkilokysymyksena: Olisiko tuo kuvan henkilo Kauko Aapro?

Rainelle:  toive on ollut koko ajan, että myös henkilöistä tulisi tunnistuksia edes joissakin tapauksissa...! Jos tuo (#73) oli Aapro, todella hienoa! Aaprohan palveli Ilmavoimissa 1946-1961. Ilmavoimien henkilö ryhmä- ym kuvia minulta löytyy monia.

 

Markku luultavimmin oli oikeassa Morane-kuvan suhteen:  - Moranen edessä ei seiso Tauno Pyökäri (myöhempi professori), vaan sukulaispoikansa, joku vuosi sitten edesmennyt Teuvo Ensio Pyökäri (s. 1923, joka oli rintamapalveluksessa ilmavoimissa ja Morane kuva ihan hyvin voi olla sota-ajalta, kuten Markku sanoi.

 

Jounille:  - Runeberginkadun Radio-Trion muistan kyllä ja Vainikaisen veljeksistä on haku päällä. Kun Radio-Trio oli kulutuselektroniikkakauppa, ei tällainen elinikäinen radiotiedustelija niitä kaikkia tuntenut eikä muista. Yhdellä toisella Vainikaisella oli antennitehdas (VKN-tuote).

[Guest vaiskiii]

Vantaa nimi vaan on iskostunut mieliin, kun jo Charles Lindberg 1930-luvun alussa suositteli Hesan lentokenttää sinne. Sittenhän se toteutui.

Ev Lindbergin käydessä lokakuussa 1933 Suomessa, häntä Gunnar Ståhle käytti (ehkä kohteliaisuudesta) katsastamassa ehdotettuja Helsinkiin tulevan maalentokentän paikkoja: Tattarisuo ja Tuomarinkylä. Lindberg piti Tuomarinkylää parempana. Se että uusi kenttä sitten 1940-50 lukujen vaihteessa päätettiin tehdä Seutulan kylään, johtui kai eniten maanomistuksellisista jutuista. Jollakin tämän foorumin toisella palstalla näkyi olleen keskustelua siitä, asuiko Lindbergin pariskunta 1933 Kämpissä vai Tornissa... jos Tornissa, tuskin ne hajotti niin paljon paikkoja mitä valvontakomissio - kun Tornin ao korjattavien itemien listauksessa 1947 oli kuulemma melkein sata sivua.

[Guest Turvamies]

Tässä tapauksessa olisi kyseessä ensimmäinen sotien jälkeen maahantuotu Cessna, OH-CSA, jonka maahantoivat 7.7.1950 Lars Ullner ja kumppanit eli nimenomaan Lentohuollon perustajat. Lentohuolto vaihtui koneen omistajaksi 31.1.1951 ja piti sitä aina vuoteen 1965 asti.

 

 

OH-CSA tuli rovaniemeläisporukan omistukseen 20.4.1970 ja myytiin edelleen Kajaaniin 2.5.1979. (lähde: Lapin ilmailuhistoria II)

 

Rovaniemellä olonsa aikana koneelle sattui muutama haverikin.

Koneelle tapahtui tiettävästi Suomen ainoa lentokoneella "ajettu" porokolari kesällä 1972. Kone oli lähtökiidossa radalta 30, kun kaksi poroa juoksi oikealta radalle, toinen koneen eteen ja toinen kylkeen. Porot menettivät surmansa, koneen vaurioiden jäädessä lieviksi.

 

Eräänä talvena Niemen Petteri ja erään Kauppaneuvoksen frouva (hänellä oli myös A2) lähtivät tekemään suksivarusteilla läpilaskuja Norvajärven jäälle. Muutaman onnistuneen läpilaskun jälkeen kone kippasi nokan kautta selälleen jäälle. Petteri ja kauppaneuvoksetar roikkuivat ohjaamossa vöihin sidottuna pää alaspäin. Syyksi selvisi kannuksessa olleen suksen nouseminen pystyyn, kärki alaspäin, joka tökätessään jäähän sinkosi koneen perän ilmaan sanotuin seurauksin.

Muutaman vuoden päästä Petteri lähti viemään V-pyrstö Bonanzalla saamelaisvaltuuskuntaa Bodöhön, eikä palannut koskaan.

 

Koneen siipeen uusittiin kankaat. Kankaan lakan kuivumista nopeutettiin kuumailmapuhaltimilla seurauksella, että siipi syttyi tuleen. Onneksi oli palokunta seinän takana.

 

Tietääkö kukaan koneen koneen historiasta vuoden 1979 jälkeen ? Ilma-alusrekisteri sitä ei enään tunne.

 

 

[Markku Kanninen 447]

Ev Lindbergin käydessä lokakuussa 1933 Suomessa, häntä Gunnar Ståhle käytti (ehkä kohteliaisuudesta) katsastamassa ehdotettuja Helsinkiin tulevan maalentokentän paikkoja: Tattarisuo ja Tuomarinkylä. Lindberg piti Tuomarinkylää parempana. Se että uusi kenttä sitten 1940-50 lukujen vaihteessa päätettiin tehdä Seutulan kylään, johtui kai eniten maanomistuksellisista jutuista. Jollakin tämän foorumin toisella palstalla näkyi olleen keskustelua siitä, asuiko Lindbergin pariskunta 1933 Kämpissä vai Tornissa... jos Tornissa, tuskin ne hajotti niin paljon paikkoja mitä valvontakomissio - kun Tornin ao korjattavien itemien listauksessa 1947 oli kuulemma melkein sata sivua.

Tässä näytettäs olevan saattelemassa lähdössä olevaa pariskuntaa.

[ attachment removed ]

Kuva lienee otettu Katajanokalla. (Kehäkolmosen sisäpuolella majailevat kertokoot jos olen väärässä)

Markku

 

[Jouni Laukkanen 47]

Tietääkö kukaan koneen koneen historiasta vuoden 1979 jälkeen ? Ilma-alusrekisteri sitä ei enään tunne.

 

Mielenkiintoista juttua, totta tosiaan! Toivottavasti muutkin innostuvat kirjoittamaan samanlaisia juttuja.

 

Katsopa luettelosta Myönnetyt ilma-alusten rakennusluvat. En ota sieltä nyt lainausta, koska koneelle on myönnetty lupia useaan otteeseen. Kone hajosi Kuhmossa Kaarlo Sormusen kotikentälle ja on ollut siitä lähtien projektina ja poissa rekisteristä.

[Guest ekin]

Kovasti näkyisi Lindbergit lähtevän Katajannokalta kun taustalla häämöttää Suomenlinnan  majakka.

Eki

[Arne Wallen 72]

Ja sitten nuo rakennukset tuolla taustalla, udun seassa voisi olla Suurkirkko ja sitten oikealla osittain vieläkin olemassa olevia rakennuksia.

[Markku Kanninen 447]

OH-CSA tuli rovaniemeläisporukan omistukseen 20.4.1970 ja myytiin edelleen Kajaaniin 2.5.1979. (lähde: Lapin ilmailuhistoria II)

Tässä kyseinen ilma-alus Lentohuollon väreissä Malmilla joskus 1950-60 lukujen vaiteessa (kuva Raimo Sallanko):

[ attachment removed ]

Mulla on tuosta Cessnasta kaks diaa jossa toisessa on siniset raidat ja toisessa punaiset. Molemmat kuvattu 1970 luvulla.

Eli millonhan tuo väri on vaihtunut?

Markku

 

[Jouni Laukkanen 47]

Tässä oma kontribuutioni aiheeseen OH-CSA. Ensimmäinen on Malmilta ja OH-CSA näkyy siinä tuon OH-CSE:n takana.

 

[ attachment removed ]

 

Ilmeisesti Rovaniemeltä (Eino Ritaranta)

[ attachment removed ]

 

Konetta ollaan hakemassa Kuhmon lentopaikalta etelään kaputin jälkeen (Eino Ritaranta)

[ attachment removed ]

 

[Guest Turvamies]

 

Ilmeisesti Rovaniemeltä (Eino Ritaranta)

[ attachment removed / expired ]

 

 

Kyllä kuva on Rovaniemeltä. Taustalla näkyy lennoston kakkoshalli. Nykyinen ja tuleva lennonjohto sijaitsee koneen peräsimen kohdalla olevassa metsikössä.

Onko tietoa milloin kuva on otettu ? Kuvassa on eräs yksityiskohta, jonka pohjalta itse tarjoaisin kesää 1978.

[Jouni Laukkanen 47]

 

Konetta ollaan hakemassa Kuhmon lentopaikalta etelään kaputin jälkeen (Eino Ritaranta)

[ attachment removed / expired ]

 

 

Nyt vasta huomasin, että tuo peräkärryhän on pikiläisten Tanssilava. Siinä taisi olla niin, että hakuporukassa oli pikiläisiä mukana.

[Jouni Laukkanen 47]

Kyllä kuva on Rovaniemeltä. Taustalla näkyy lennoston kakkoshalli. Nykyinen ja tuleva lennonjohto sijaitsee koneen peräsimen kohdalla olevassa metsikössä.

Onko tietoa milloin kuva on otettu ? Kuvassa on eräs yksityiskohta, jonka pohjalta itse tarjoaisin kesää 1978.

 

Valitettavasti ei ole heittää ajankohtaa. Ilmeisesti sieltä takamaaston rakennuksista puuttuu jokin?

[Seppo Sipilä 8]

Ev Lindbergin käydessä lokakuussa 1933 Suomessa, häntä Gunnar Ståhle käytti (ehkä kohteliaisuudesta) katsastamassa ehdotettuja Helsinkiin tulevan maalentokentän paikkoja: Tattarisuo ja Tuomarinkylä. Lindberg piti Tuomarinkylää parempana. Se että uusi kenttä sitten 1940-50 lukujen vaihteessa päätettiin tehdä Seutulan kylään, johtui kai eniten maanomistuksellisista jutuista. Jollakin tämän foorumin toisella palstalla näkyi olleen keskustelua siitä, asuiko Lindbergin pariskunta 1933 Kämpissä vai Tornissa... jos Tornissa, tuskin ne hajotti niin paljon paikkoja mitä valvontakomissio - kun Tornin ao korjattavien itemien listauksessa 1947 oli kuulemma melkein sata sivua.

 

Kämpissä asuivat sanomalehtien mukaan. Rva Lindbergh vietti siellä suurimman osan vierailusta flunssaa parantelemassa, kun herrat rämpivät Tattarisuossa ja Tuomarinkylän pelloilla. Ståhlella oli ihan kelpo syyt kutsua Lindbergh Suomeen matkan varrella Tukholmasta Pietariin, olihan kyseessä tulevien kansainvälisten lentoreittien kartoitus. Kentän paikkojakin on ollut syytä näyttää, jotta vieraalle jäi se kuva että maalentokenttäasialle ollaan tekemässä jotakin. Mielipidettä parhaasta kentän paikasta kannatti toki kysyä maailman kuuluisimmalta lentäjältä omien mietintöjen tueksi - eipä silti että Helsingin kaupunki olisi niitä sitten kuunnellut.

 

[Seppo Sipilä 8]

Tässä näytettäs olevan saattelemassa lähdössä olevaa pariskuntaa.

[ attachment removed / expired ]

Kuva lienee otettu Katajanokalla. (Kehäkolmosen sisäpuolella majailevat kertokoot jos olen väärässä)

 

Juu, Katajanokallapa hyvinkin. Tässä ollaan itse asiassa tervehtimässä saapuvaa pariskuntaa. Osasuurennos tästä kuvasta on julkaistu HBL:ssa 21.9.1933.

 

[Juha Klemettinen 28]

Juu, Katajanokallapa hyvinkin. Tässä ollaan itse asiassa tervehtimässä saapuvaa pariskuntaa. Osasuurennos tästä kuvasta on julkaistu HBL:ssa 21.9.1933.

 

Ei ollut helppoa spottaaminen 1930-luvullakaaan, aidan takaa on pitänyt tämäkin kuva ottaa 

Lehtimiehiä ei päästetty lentosataman alueelle pariskunnan saapuessa. Mikä sai mm. yhden toimittajan vuodattamaan seuraavan päivän lehdessä "miten Aeron konttorineitikin sai tervehti kuuluisia vieraita oikein kädestä pitäen...". Mutta ilmapiiri muuttui vierailun aikana ja lehtimiehet olivat sitten seuraamassa lähtö laiturilla...

Lindbergh oli tosiaan tiedustelumatkalla. Suomessa kiinnostuksen kohteena taisi olla talvilentäminen. Olisikohan mistään julkisesta lähteestä löydettävissä Lindberghin matkakertomusta tai raporttia tästä reissusta?

Juha.