Arkistojen aarteita - vanhoja valokuvia

[Orvo Välilä 3]

 

Bingistä pelaamassa ilmeisesti ltn Puolakainen ja Massinen (selin). Taustalla seisoo Lehtonen. Bingis-pallot saatiin LeLv 24:n Brewstereiden siivistä! Tämä kuva löytyy Lentäjän albumi 2 sivulta 22.

 

 

Oletko Jukka löytänyt tuosta pingispallotarinasta lisää juttua muualla? Olen joskus jostain ( luultavasti Joppen ) kirjasta lukenut jotain tuohon viittaavaa ja se on sittemmin jäänyt kaivelemaan. Jos Brewstereiden siivet on tosiaan olleet täytetty pingispalloilla niin niitä ilmeisesti on ollut laivueissa(kin) aika lailla.....

[Jukka Nisula 2 265]

Oletko Jukka löytänyt tuosta pingispallotarinasta lisää juttua muualla? Olen joskus jostain ( luultavasti Joppen ) kirjasta lukenut jotain tuohon viittaavaa ja se on sittemmin jäänyt kaivelemaan. Jos Brewstereiden siivet on tosiaan olleet täytetty pingispalloilla niin niitä ilmeisesti on ollut laivueissa(kin) aika lailla.....

 

Toinen Jukka vastaa: Minäkin olen lukenut noista Brewsterin pingispalloista aiemmin. Ja juttua niistä löytyy muun muassa "Calle" Bruunin muistelmista seuraavasti:

 

"17.10.1944 yritin lähteä tiedustelulennolle vaikka kenttä oli sumussa. Heti startissa jouduin sumuun ja painelin pitkin pientä männikköä. Tulin kentän päällekin kerran. Oli tason kärki sen verran pistänyt esiin sumusta että hakaristi näkyi. Sitten pääsin Oulujärvelle. Siellä oli niin paljon rakoa että pääsin kunnolla kaartamaan. Huomasin aikaisemmilla lennoilla että hiekkasärkkä oli itä-länsi radan päässä järvellä. Päätin käyttää sitä hyväkseni. Ainahan sitä olisi voinut laivastokoneella laskea veteen, vaikka kaikki ping-pong pallot olikin jo varastettu siivistä."

 

lähde: http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-HLeLv26Lapissa.html#26

 

ps. Mainiot kuvat Juutilaisen Jukalta, tuo arpa vm.1941 myös!

 

EDIT. Löysin lisää tietoa pingis-pallojen käytöstä lentokoneessa, tässä juttu vuodelta 1936. Vultee-koneeseen laitettiin yli 10.000 palloa Atlantin ylitystä varten, jos olisi jouduttu tekemään pakkolasku veteen:

 

http://blog.modernmechanix.com/2008/03/12/ping-pong-balls-make-plane-buoyant/

 

Jukka

 

[Markku Kanninen 447]

Kävin tuossa kesän alussa Oulun lentoaseman eläkeläisten tapaamisessa joka poiki skannattavaksi mielenkiintoisen kuvasaaliin:

Kuvissa eletään 1920 luvun alkuvuosia Sortavalassa: 

Ilmailuosasto 3 ja sen käytössä olleeita Stetinin M-16 "Talvi-Farman" kellukekoneita:

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

Kaksi lentäjää mutta ketä?

[ attachment removed ]

M-16 koneille sattui yksi kahden "matkustajan" kuolemaanjohtanut kaputti 30.5.1923 mutta ei liene tämä?

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

Georges Levy

[ attachment removed ]

Stetinin M-5 2.A.100. v.1919

[ attachment removed ]

Antti Kopra

[ attachment removed ]

Mutta ketähän tässä kuvassa"

[ attachment removed ]

Markku

 

[Markku Kanninen 447]

Harvinaista settiä  .

Joo, noita neljää  ensimmäistä on näkynyt erinäisissä opuksissa samoinkuin tuo Stetinin M-5:n kuva. Noita henkilö- ja kaputtikuvia en oo nähnyt joten piti kysytellä oisko jollain tietoa?

vielä yks:

[ attachment removed ]

Markku

[Tumi Hämäläinen 716]

[ attachment removed / expired ]

 

Hienoja kuvia kertakaikkiaan.

 

Huomatkaa vastarannalla oleva hyppyri, josta pääsee hienosti ilmaan. 

[Janne Saarijärvi 0]

Upeita kuvia, upeita tarinoita upeista ihmisistä! 

Sen verran tarkennusta että Lehtovaara päätti tehdä ratkaisunsa 1949 eikä 47.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Lehtovaara

 

Janne

[Jaakko Kuusisto 3]

IFR-Harakka räntäsateessa Malmilla

 

 

Piiska Yhteyslentueessa

 

 

Malmin Manne 

 

 

Huomaa kiistaa herättänyt nupukivitys

 

 

 

 

 

[Kyösti Partonen 0]

Kävin tuossa kesän alussa Oulun lentoaseman eläkeläisten tapaamisessa joka poiki skannattavaksi mielenkiintoisen kuvasaaliin:

Kuvissa eletään 1920 luvun alkuvuosia Sortavalassa: 

Ilmailuosasto 3 ja sen käytössä olleeita Stetinin M-16 "Talvi-Farman" kellukekoneita:

M-16 koneille sattui yksi kahden "matkustajan" kuolemaanjohtanut kaputti 30.5.1923 mutta ei liene tämä?

Jälkimmäinen on 2A103:n tuho Syskysalmella 27.10.1922.

 

Terv,

 

Kössi

[Arne Wallen 72]

Olet Jaakko aarteita kaivellu esiin, lisäänkin varmaan löytyy.

Vietän tässä flunssapäiviä, ei hätää vaimo sanoi ettei tollanen saa sikaflunssaa.

[Markku Kanninen 447]

Jälkimmäinen on 2A103:n tuho Syskysalmella 27.10.1922.

Terv,

Kössi

Kitos Kössi tiedosta.

Markku

[Jaakko Kuusisto 3]

Härski ja Vellu

 

 

Robinin perhe 1 puikoissa Härski-Hartikainen

 

 

Robinin perhe 2 puikoissa minä ite

 

 

Robinin perhe 3

 

 

 

alkuperäinen OH-CBV 

 

 

 

Sir Roivasen Kalen kätten töitä, meni Saksaan räntäsateessa

 

 

Tuo oli Hyvä Vuosi . Kahteen kertaan sain ajella tolla, yhteensä kolme tuntia ( sisältää läpilaskuharjoittelut Kapt Gebhartin kanssa)

 

 

 

 

 

 

 

[Sami Niemeläinen 6]

Tässä vanha kuva josta minulla ei ole enempää taustatietoa kuin että mukana kuvassa on lentäjä Lauri Kurki. Mikä mahtaa olla

konetyyppi ja osaako kukaan arvata paikkaa tuon kuvan perusteella? Kurki tai ainakin hänen omaisiaan on asunut Joensuun

seudulla jossain vaiheessa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jouni Laukkanen 55]

Tässä vanha kuva josta minulla ei ole enempää taustatietoa kuin että mukana kuvassa on lentäjä Lauri Kurki. Mikä mahtaa olla

konetyyppi ja osaako kukaan arvata paikkaa tuon kuvan perusteella? Kurki tai ainakin hänen omaisiaan on asunut Joensuun

seudulla jossain vaiheessa.

 

 

Vaihtoehtoja on kaksi: Letov S218A "Smolik" (ilmavoimien SM-) tai VL Viima II (ilmavoimien VI-). Molemmat ovat kaksitasoja, joissa on samanlainen N-siipituki ja siivekkeiden käyttötanko sen takana. Jopa oikeanpuoleisessa siipituessa oleva pitot-putki on molemmissa tyypeissä samanlainen. Molempien yläsiipi on suora (ei V-kulmaa), mutta Viimassa on nuolimuoto, joskin sitä voi olla edestä otetusta kuvasta vaikea erottaa. Puhumattakaan, että molemmissa konetyypeissä oli käytössä sama Siemens-Halske Sh14 -moottori. Koneen erottaisi toisistaan rungon siipitukien, rungon paksuuden, sivuperäsimen tai laskutelineen muodoista, mutta ne aika totaalisesti peittyvät miesjoukon taakse.

 

Olen kuitenkin hahmottavani paksun päätelineen renkaan ja moottorin takaa pilkottavan sisemmän siipituen perusteella tyypin Smolikiksi. Paikka voisi olla mikä tahansa Ilmapuolustusliiton järjestämistä ohjaajakursseista.

 

Edit: SIPL:n Joroisten kurssit järjestettiin kesäaikaan ja lentäjäsankareiden asut viittaavat toiseen vuodenaikaan. Hyvösen Kohtalokkaat lennot 1939-44 -kirjasta löytyy tapaus 371, missä ilmavoimien BL-156 ammuttiin alas 18.10.44 Rovaniemen-Kittilän tien suunnalla n. 50 km Rovaniemestä pohjoiseen. Koko miehistö sai surmansa. Ohjaajana oli Lauri Olavi Kurki (s. 19.12.1922 Koivistolla). Ikänsä puolesta Kurki olisi voinut olla SOK:lla joskus vuosina 1941-43. Ainakaan SOK 1-4:n nimilistoista ei Kurkea löytynyt.

[Markku Kanninen 447]

Olen kuitenkin hahmottavani paksun päätelineen renkaan ja moottorin takaa pilkottavan sisemmän siipituen perusteella tyypin Smolikiksi. Paikka voisi olla mikä tahansa Ilmapuolustusliiton järjestämistä ohjaajakursseista.

Kyllä tuo on ilman muuta Smolik.

Alasiipi ilman V-kulmaa erona Viimaan.

Markku

[Sami Niemeläinen 6]

Kiitos Jounille ja Markulle tunnistusavusta!

[Markku Koivurova 367]

..., että molemmissa konetyypeissä oli käytössä sama Siemens-Halske Sh14 -moottori.

 

Eikös Smolikissa ollut joku "Waltteri" moottorina?

[Juha Paulavuo 21]

Eikös Smolikissa ollut joku "Waltteri" moottorina?

Walter NZ

[Jouni Laukkanen 55]

Eikös Smolikissa ollut joku "Waltteri" moottorina?

 

Oli.

 

SM-128 - SM-136 Walter NZ

SM-137 - SM-146 Walter Mars

SM-147 - SM-156 Walter Gemma

SM-157 - SM-165 Siemens-Halske Sh 14A

 

Näyttäis siltä, että kyseessä on jokin Waltereista, koska pyttyjen määräksi saa helposti kuviteltua 9. Halskessa oli, kuten moni muistaa ulkoakin, 7 sylinteriä. Aika vaikea tuollaisesta kuvasta sanoa äkkipäätä mikä moottori on kyseessä.

[Markku Koivurova 367]

Oli.

 

SM-128 - SM-136 Walter NZ

SM-137 - SM-146 Walter Mars

SM-147 - SM-156 Walter Gemma

SM-157 - SM-165 Siemens-Halske Sh 14A

 

Näyttäis siltä, että kyseessä on jokin Waltereista, koska pyttyjen määräksi saa helposti kuviteltua 9. Halskessa oli, kuten moni muistaa ulkoakin, 7 sylinteriä. Aika vaikea tuollaisesta kuvasta sanoa äkkipäätä mikä moottori on kyseessä.

 

Katos, aina oppii uutta. Aika kirjava on ollut moottorivalikoima Smolikissa.

[Kyösti Partonen 0]

Tässä vanha kuva josta minulla ei ole enempää taustatietoa kuin että mukana kuvassa on lentäjä Lauri Kurki. Mikä mahtaa olla

konetyyppi ja osaako kukaan arvata paikkaa tuon kuvan perusteella?

Lauri Kurki sai lentokoulutuksensa AOK (aliupseeriohjaajakurssi) 12:lla, joka alkoi 14.9.1942.  Kuva on koulutusajalta. Kauhavalta tuo tuskin on, mutta ehkä Menkijärveltä tai Laajalahdelta?

 

Terv,

 

Kössi

[Pentti Salo 0]

Ei varmaankaan Kauhavalta. Vaihtoehdoista Menkijärvi sopisi silloiseen kasvillisuuteen ja metsänrajaan. Laajalahti oli kuitenkin vesijättömaata ja Menkijärven kasvillisuus on korkeammammalla merenpinnasta sijaitsevaa, nykyisinkin samantapaista hiekkanurmea.

[Pentti Salo 0]

Lestijärvi unohtui vaihtoehdoista. Olen vain ajanut paikan ohi ja koulutusta harrastettiin sielläkin. Silloisesta maastosta ei ole tietoa. Tarkistamatta tietoja, Aimo Juhola, oli ehkä siellä kouluttamassa.

Edit: Laajalahti ja välirauhan aikana.

[Jukka Nisula 2 265]

Ruoveden Siikakangasta ei ole vielä mainittu. Usein Lentosotakoulun leirit pidettiin siellä Kauhavan nurmikentän ollessa kelirikossa, näin oli esim. Aliupseeriohjaajakurssi 11:n (AOK 11) kohdalla, joka päättyi 23.5.1942. AOK 12, jolla Lauri Kurki oli, lensi myös Siikakankaalla syksystä 1942 alkaen. Joten kuva saattaa olla hyvin myös sieltä. Kun tarkastelee Smolik-yksilöiden konehistorioita, niin niille sattui joitakin vahinkoja ja vaurioita Siikakankaalla juuri AOK 12:n oppilaille marraskuussa 1942 ja keväällä 1943.

 

Jukka

[Janne Saarijärvi 0]

Walter NZ-120:ssa näyttäisi pakokaasunkokoaja(hässäkkä) kulkevan sylinterinpäiden tasalla alas yhteen lähtöputkeen, tai sitten suoraan taaksepäin sylinteristä, ilman kokoajaa, ja kampikammion kohdalla on peltinen muotosuoja. Mars/Gemma:ssa on kampikammion edessä muhkea pakokaasunkokoaja, josta osassa koneista kaasut poistuvat vaimentajan kautta, osassa suoran putken, joten ne lienevät todennäköisempiä vaihtoehtoja.

Toisaalta taas esim myöhemmin koneissa OH-ILP (ex 136), OH-ILR (ex 138), OH-ILS näyttäisi olevan Siemens-Halske, saatavuus lienee ollut parempi, eikä pienempi paino ja lisäteho haitaksikaan ole..

 

Janne

[Guest 55-HO]

Pirkka lehdestä No 7 1962

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

  Risto